Kirjan "Paahde" (alkuperäiseltä nimeltään "Holes") tekijältä Louis Sacharilta ilmestyi tänä syksynä suomeksi kirja "Riskitekijä". Teos on alkuperäiseltä nimeltään "Small steps" ja se on julkaistu New Yorkissa vuonna 2006 eli kirja on suomennettu heti, kun se on ollut mahdollista. Vielä ei tiedetä aikooko kirjailija tehdä lisää jatko-osia.
Esim. Helsingin Yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan Lääketieteen koulutusohjelmaan näyttää kuuluvan seuraavia kieliopintoja: Äidinkieli 4,0 op, Toinen kotimainen kieli 3,0 op, Vieras kieli 3,0 op, joten myös ruotsin kieltä opiskelllaan. Toisen kotimaisen kielen opintoja liittynee myös toisten suomalaisten yliopistojen lääkärinkoulutusohjelmaan. Näin ollen lääkäriksi ei voi opiskella Suomessa tuntematta lainkaan ruotsin kieltä. Kysy tarkemmin esim. Helsingin yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan kansliasta, puh. (09)1911.
Eri lääkärikeskusten nettisivuilla voi asiakas etsiä sopivan kielitaidon omaavaa lääkäriä, esim. Etsi lääkäri-palvelu http://www.etsilaakari.fi/
Täten voidaan päätellä, että lääkäreiltä odotetaan kielitaitoa....
Happamuus on toisaalta henkilökohtainen makuaistimus, mutta toisaalta happamuudella voidaan tarkoittaa happoisuutta, joka voidaan objektiivisesti todeta. Makea valkoviini ei maistu happamelta, vaikka siinäkin on happoja. Happamia juomia ovat erilaiset mehut ja virvoitusjuomat sekä myös monet alkoholijuomat. Katso lisää esim. tästä: http://www.koff.fi/fi/kuluttajapalvelu/usein_kysytyt.html
Seuraavaa kirjaa saa kirjastoista: Alkoholi : biolääketieteellinen käsikirja.
Kansallispuku-kysymyksiä on ollut usein Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Aiemmat vastaukset löytyvät arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Esimerkkejä kirjoista:
Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta, 2004.
Kaukonen, Toini: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, 1985.
Netissä olevia sivustoja:
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/esitteet.htm,
http://www.vuorelma.net/index2.htm
Nivalan kirjastohan kuuluu Tiekkö-kirjastoihin. Heidän sivustonsa oli valitettavasti suljettu ajalla 20.10.-2.11.
Ensi tarkoittaa esimerkiksi Timo Nurmen laatiman "Gummeruksen suuren suomen kielen sanakirjan" (2004) mukaan sitä, joka on seuraava, lähin, joten 25.10. päivän ensi viikonloppu on 28.-29.10.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta Helmetistä löytyy autojen korjausoppaita. Mene osoitteeseen http://www.helmet.fi ja valitse etusivulta sanahaku. Kirjoita hakulaatikkoon bmw ja valitse aineisto-alasvetovalikosta rajoittimeksi "kirjat" ja hae. Haku antaa sinulle 19 kpl viitteitä, jotka melkein kaikki ovat korjausoppaita. Voit katsoa löydätkö niistä etsimäsi. Kirjan saatavuustiedot saat esille, kun klikkaat haluamasi kirjan nimeä listassa. Varauksen voit tehdä suoraan sivun yläreunassa olevan varaus-painikkeen kautta, mikäli sinulla on kirjastokortissasi ns. pin-koodi eli nelinumeroinen tunnusluku.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä luettelosta Helmetistä löytyy jonkin verran tietokirjallisuutta kaivoista. Saatavuuden ja tarkemmat tiedot kirjojen sisällöstä voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Reija Johanna: Nikkaroi se itselle 2. Uusittu painos puutarharakenteiden tee itse tietoteoksesta : lähes 100 toimivaa ja hienoa mallia (RJS-tietokirjat 2004)
Jani Johannes: Tee itselle tai lahjaksi. 109 : Koristekaivo (Exogen 1995)
Juuti, Petri: Kaivot ja käymälät : johdatus historiaan esimerkkinä Suomi (KehräMedia 2005)
Paulaharju, Samuli: Karjalaista rakennustaitoa : kuvaus Pohjois- ja Itä-Karjalan rakennuksista (SKS 2003)
Betoniviemärit : suunnittelijan käsikirja (RTT 1996)
Kysymyksiä kaivoista (Suomen...
Pikajuoksusta löytyy useista yleisistä kirjastoista teos:
Nopeus- ja nopeuskestävyysharjoittelu, toim. Antti Mero, Esa Peltola, Jussi Saarela [piirrokset: Taina Laakso, Antti Mero]. [Jyväskylä] : Mero oy, 1987.
Aiheesta voisi tiedustella kirjallisuutta urheiluun erikoistuneista laitoksista tai kirjastoista:
1) Suomen Urheilukirjasto
http://www.urheilumuseo.fi/Urheilukirjasto/tabid/2079/Default.aspx
Urheilukirjaston tietokannan osoite:
http://urheilu.kirjas.to/
Urheilukirjastosta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Mero, Antti Tekniikka-analyysi ja voimantuoton kuvaus maksimaalisen nopeuden vaiheesta pikajuoksijoilla Kirja 1981
Torim, Hans Pika- ja aitajuoksut : tekniikka ja nuorten valmennus Kirja 1991
Warden, Peter Sprinting and hurdling...
Viime aikoina on julkaistu varsin paljon eri aiheisia latinan kielen sitaatti- ja fraasikokoelmia.
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139833112&ulang=…
niitä löytyy asettamalla asiasanaksi latinan kieli ja joko fraasit, sitaatit tai ilmaukset toiseksi asiasanaksi.
Näin löysin esim. Arto Kivimäen Carpe diem! ja Vive Hodie kirjat.
Kyseinen teos kuuluu pääkaupunkiseudun HelMet-verkossa Espoon ja Vantaan pääkirjastojen kokoelmiin.
http://www.helmet.fi/search*fin/t?SEARCH=kaarle+suuri&searchscope=9&Sub…
Voitte tiedustella kirjaa lähikirjastostanne kaukolainaksi. Kaukopalvelumaksu Lahden kaupunginkirjastossa on 5 euroa.
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/kaukopalvelu.htm
Liisa Leväluoman satu "Viimeinen lohikäärme" löytyy teoksesta "Suomalainen satukirja 1". Kirjaa on saatavissa Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoista ja sen voi varata Helmet-järjestelmän kautta, jos sitä ei satu olemaan lähikirjastossa. Kirjan julkaisija on WSOY ja julkaisuvuosi on 1962.
Liisa Leväluoma on myös yhdessä Ilona Merikosken kanssa mukaillen kertonut satuja kahteen kirjaan, jotka ovat "Kansojen satuja (Valistus 1956)" ja "Satuja kaukaisista maista: kansojen satuja 2" (Valistus 1958). Ne ovat saatavissa Helsingin kaupunginkirjaston varastosta.
Tässä ensin omaan kokemukseen perustuvia esimerkkejä:
Choderlos de Laclos. Vaarallisia suhteita. Otava 2000
- Historiallinen teos, joka perustuu juoruiluun
Austen Jane. Ylpeys ja ennakkoluulo.
- Melkein kaikissa Austenin teoksissa on joku juoruileva täti
Torgrim Eggen. Pärstäkerroin. Gummerus 2006.
- Uusi norjalainen teos, jossa poliitikkojen ja lehdistön juoruilua.
Juoruilu on asiasana, jota voi käyttää myös kaunokirjallisuuden haussa esim. Helmetissä. Sanahakuun kirjoitetaan peräkkäin juoruilu kaunokirjallisuus. Tuloksesta ilmenee, että tätä aihetta on käsitelty lähinnä nuortenkirjallisuudessa. Aikuisten kirjoja ovat seuraavat:
Agnello Hornby, Simonetta, Mantelinpoimija / Simonetta Agnello Hornby ; suomentanut Leena Taavitsainen-Petäjä...
Suomen kansallisbibliografian mukaan yhtään hänen runoteostaan ei ole käännetty suomeksi. Kuitenkin hänen yksittäisiä runojaan on suomennettu. Kirjasta: Tähtien väri: valikoima amerikkalaista runoutta löytyy 16 E.E. Cummingsin runoa suomennettuna.
Tämä kirja on Porvoon kaupunginkirjastossa.
Kysymyksessä voisi olla Nikolai Mjaskovskin 6. sinfonia. Se on sävelletty 1921-1923. Sen viimeisessä osassa on mukana myös kuoro, joka laulaa sielun erkanemisesta ruumiista (teksti on cd-levyn lipukkeesta, jossa se on venäjäksi, ranskaksi, saksaksi ja englanniksi): "...And thou, o body, resteth in the damp Mother-earth". Cd-levyn tekstilipukkeessa kerrotaan myös, että Mjaskovski sai tietää tätinsä kuolemasta säveltäessään tätä sinfoniaa: "In the early phases of composition Miaskovsky heard of the death of an aunt who had played a significant role in his upbringing following the death of his mother". Hän matkusti hautajaisiin Pietariin ja kirjoitti päiväkirjaansa: "in [the] ice-cold flat the ideas for the middle movements ot the Sixth...
Kiitos kysymyksestäsi! Kyseisistä suvuista ei varsinaista kirjallisuutta löydy, eikä sitä löydy ainakaan Lapponica-tíetopalvelun piiristä, valitettavasti.
Ohjaisin sinut paikallisen sukututkijayhdistyksen puheille, yhteystiedot löytyvät varmaankin lähimmästä kirjastostasi.
Sukututkijoilla toimivat netissä oma sivut osoitteessa:
http://www.genealogia.fi/
Sieltä löydät myös aloittelijalle hyödyllisiä osoitteita.
Uudenkaupungin kirjaston neuvonta: (02) 8451 5382
Pikku Iida on nykyisin kuvakirjatietokanta Kirjavainen osoitteessa http://kirjavainen.jns.fi/. Kirjavaisen etusivulle on tiivistetty tietokannan idea ja hakulomakkeen ohjeista voi lueskella hakumahdollisuuksista.
Ulkoasiainministeriössä käytetään termiä YK:n ympäristöohjelma (UNEP). Finance Initiative -termiä ei välttämättä suomenneta. Kyseessä on uusi asia, eikä vakiintunutta termiä tunneta. Kehityspoliittisen viestinnän tiedottajan sekä ympäristökysymyksiä hoitavien neuvonantajien mukaan "YK:n ympäristöohjelman kumppanuusrahoitus" olisi luonteva ja informatiivinen käännös. Kyseessä ei kuitenkaan ole virallinen käännös.
Isela on lyhenne nimistä Elisabet ja Isabella. Isabella on espanjalainen muoto nimestä Elisabet. Elisabet tarkoittaa
"Jumala on valani". Vuodesta 1900 Suomessa on annettu Isela
nimeksi 21 naiselle. Vuosina 2000-2006 Isela on annettu nimeksi 10 naiselle. Iselan nimipäivää voi viettää Elisabetin päivänä 19.11.
Valitettavasti Antti Tuurin sähköpostiosoitetta ei löytynyt Oulun kaupunginkirjaston ylläpitämästä Pakkala-kirjailijatietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro , eikä myöskään Seinäjoen kaupunginkirjaston Pohjalaisia nykykirjailijoita tietokannasta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/kirjailijat/tuuri.htm .
Sähköpostiosoitetta kannattaa kysyä Otavalta http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/tuuri_antti/fi_FI/tuuri_antt… .
