Vesisateen ja tuulen yhteys johtuu pohjimmiltaan siitä, että molemmat ilmiöt liittyvät ilmavirtoihin. Tuuli syntyy ilman virtaamisesta korkeapainealueilta matalapainealueille, kun taas sadepilvet syntyvät ilman pystysuuntaisista virtauksista. Näillä ilmavirroilla on keskinäisiä yhteyksiä, mikä selittää, miksi sateen yhteydessä usein tuulee.Aiheesta voi lukea lisää:Britt, Robert Roy (13.10.2005): Weather 101: All About Wind and Rain. Live Science. https://www.livescience.com/407-weather-101-wind-rain.htmlPaasonen, Seija (2001): Sää.
https://app.rahamuseo.fi/?calculator=trueValitse ensin "vertaa valuuttoja" ja sitten nuolella haluttu vuosi. Tämän jälkeen kirjoita summa ja klikkaa "Suomen valuuttaan".Muitakin vastaavia laskureita löytyy internetistä.
Tärpästikkeli on poikkeuksellisen hauskan kuuloinen sana! Nettikeskusteluissa vaikuttaa olevan suht laaja konsensus siitä, että tärpästikkeli - tai jossain mainittiin sana muodossa tärpäntikkeli - merkitsee vilkasta tai levotonta lasta. Mutta virallisemmista lähteistä, kuten murresanakirjoista, sanaa ei löytynyt. Asian selvittämistä vaikeuttaa erityisesti se, että 8-osainen Suomen murteiden sanakirja päättyy k-kirjaimeen kurvottaa-sanan kohdalle, ja verkkoversio Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) sivuilla on tällä hetkellä kohdassa nihteä. Että sikäli tässä ollaan kysymyksen kanssa aika lailla puhtaan kaulan kanssa, etteivät relevantit lähteet yllä tärpästikkeliin asti, mutta jos Kotuksen kielineuvonnan kyselylomake on...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua, eikä musiikkitietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Matti Laipion "Sininen sielua myöten" -kirjan artikkelin mukaan Pekka Gronow aloitti "Bluesin maailmasta" -ohjelman Yleisradiossa vuonna 1968. Vuonna 1975, kun Gronow oli estynyt vetämästä lähetystä, ohjelmapaikalla lähetettiin Matti Laipion 12-osainen "Bluesin vuosikymmenet". Vuoden 1978 jälkeen vastuu ohjelman teosta siirtyi Blues news -lehden toimittajille. Viimeinen jakso lähetettiin joulukuussa 1989.Vesa Walamiehen artikkelin mukaan Yleisradio lähetti "Bluesin maailmasta" -ohjelmasarjaa vuosina 1969-1990. Kunakin vuonna oli kuunneltavissa 8-9 puolen tunnin jaksoa. Lähteitä:Hoppula, Pete: Blues news -lehden & Finnish Blues Society ry:n historia vuodesta 1968:https://www.bluesnews.fi/bnhistoriikki.htmSininen sielua myöten :...
Lainaus on Arvid Järnefeltin teoksesta Vanhempieni romaani, 1. osa (1928).Voit lukea teoksen Kansalliskirjaston digitoimana alla olevista linkeistä.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906925?term=Revontulineen,%20linnunratoineen,%20pohjant%C3%A4htineen&page=188https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100641/Vanhempieni_romaani-1.osa.pdf?sequence=1&isAllowed=yJärnefeltin Vanhempieni romaani kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin useampanakin painoksena, mutta kaikki näyttävät tällä hetkellä kesäkuussa 2024 olevan lainassa ja teoksista on varausjonojakin.https://helmet.finna.fi/
Kyseessä ei ole William Shakespearen runo vaan katkelma Hamletin toisen näytöksen toisesta kohtauksesta. Lähettämäsi sitaatti on Matti Rossin suomennoksesta (2013, s. 107).Paavo Cajanderin suomennoksessa (1879) kyseinen kohta kuuluu näin:"Mikä mestariteos ihminen on! kuinka ylevä järjeltään! kuinka ääretön taidoltaan! kuinka elävä ja ihmeteltävä muodoltaan ja liikunnoiltaan! toimissaan kuinka enkelin näköinen! ajatuksissaan kuinka Jumalan kaltainen! maailman kaunistus! olentojen alkukuva! Ja kuitenkin, mitä on tuo tomun ydin? Miehet ei minua huvita, ei, eikä naiset liioin, vaikka hymynne näyttää, että sitä luulette."https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632-images.htmlMyös Yrjö Jylhä, Veijo Meri ja Eeva-Liisa Manner ja Lauri...
Peter Hunnamin kirjassa Akvaariotieto (1982) neuvotaan olemaan varovainen, kun käsittelee akvaariokaloja. Kalojen ihon pinnassa on herkästi vahingoittuva limakalvo, joka suojaa kaloja tautitartunnoilta. Iho ja limakalvo voivat vaurioitua kalaa käsiteltäessä tai pyydystäessä, jos kala vaikkapa törmää akvaariossa johonkin esteeseen. Akvaariokalojen pyydystysyritykset ja niiden nostaminen kuiville joko kädessä tai haavissa eivät välttämättä saa aikaan näkyviä vaurioita, mutta ne aiheuttavat kaloille stressiä, mikä taas heikentää vastustuskykyä erilaisia sairauksia vastaan. Kirjassa neuvotaan myös hoitamaan akvaariota puhtain käsin, ettei akvaarioon ja kaloihin pääse taudinaiheuttajia.Verkosta ja sosiaalisesta mediasta löytyy videoita, joissa...
Valerie Thomasin kirjottamasta ja Paul Korkyn kuvittamasta Winnie the Witch -sarjasta on suomennettu yksi osa, Nooran noitatalvi (Kolibri, 1997). Sen kansikuva täsmäisi kuvaukseen.
Kyseessä lienee joko Gustaf Molanderin tai Carl Theodor Dreyerin elokuva Ordet. Molemmat elokuvat perustuvat Kaj Munkin samannimiseen näytelmään, joka ilmestyi vuonna 1925. Molanderin ruotsinkielinen elokuva ilmestyi vuonna 1943, kun taas Dreyerin tanskankielinen elokuva sai ensiesityksensä vuonna 1955. Dreyerin Ordet oli Sight & Sound -lehden tuoreessa maailman parhaiden elokuvien listauksessa sijalla 49. https://letterboxd.com/bfi/list/sight-and-sounds-greatest-films-of-all-time/
Valitettavasti aiheesta ei löytynyt tietoa. Asiaa kannattaa tiedustella BirdLife Suomelta. https://www.birdlife.fi/lintutieto/faq/https://www.birdlife.fi/valkoposkihanhitilanne/
Vallilan siirtolapuutarhan eteläreunaa reunustaa entinen Kumpulankatu, joka nyt tunnetaan Elisabeth Kochin tienä. "Putkinotko" eli ränsistyneet vuokratalot sijaitsivat puutarhan ja Vallilan välissä.Tie nimettiin vuonna 2012 siirtolapuutarhaneuvoja, puutarha- ja pihasuunnittelija Elisabeth "Essi" Kochin (1891–1982) mukaan. Koch toimi aktiivisesti siirtolapuutarhojen perustamistyössä. Hän laati mm. lukuisia puutarhasuunnitelmia myös Helsingin uusille pientaloalueille ja omakotitalojen puutarhoihin.Alueen historiasta kerrotaan mm. kirjoissa "Kaija Hackzell & Kirsti Toppari: Oihonnankadulta Kumpulantielle. Helsingin vanhoja kortteleita 4, Helsingin Sanomat." ja "Kari Varvikko: Puutalojen Vallila, Kustantaja Laaksonen [2019]" . ...
Suomen sisällissodasta on julkaistu runsaasti kaikenlaista kirjallisuutta. Hyvänä lähtökohtana tutkimukselle toimivat kattavat kokonaiskuvaukset, kuten esimerkiksi Haapalan toimittama "Sisällissodan pikkujättiläinen". Tämän lisäksi tutkisin asiaa kahdenlaisten kohdennetumpien kirjojen kautta. Ensinnäkin tutkisin kenttäoikeutta ja terroria koskevia teoksia, jotka voivat pitää sisällään tietoa siitä, miten rajanylittäjiä on kohdeltu, ja millaisin perustein rajanylittämistä on mahdollisesti pidetty hyväksyttävänä. Yksi tällainen teos voisi olla esimerkiksi Marko Tikan "Kenttäoikeudet : välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa 1918". Toiseksi tutkisin sisällissodan rintamalinjoihin ja rajakyliin keskittyviä teoksia, jotka voivat pitää...
Kyllä pystyy. Jyväskylän pääkirjaston jokaisesta kerroksesta löytyy asiakkaiden käyttöön tarkoitettuja tietokoneita ja monitoimilaite, jolla voi kopioida, tulostaa ja skannata. Tulosteet ja kopiot maksavat 0,50 €/kpl. Myös lähikirjastoissa Jyväskylässä voi tulostaa. Tarkemmat kirjastokohtaiset tiedot löytyvät osoitteesta Keski-Finnan aloitussivu | Keski-Finna.
Tässä löytämiäni Helsinkiin sijoittuvia 1920-luvun lapsuuden kuvauksia:Eila Pennanen: Tyttölapsi https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_41143Maija Larmola: Kesätukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au64f39dce-731f-46c1-a7df-e09a41c9ebadMika Waltari: Palava nuoruus https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_15126Toivo Mäkelä: Linnoituksen iloiset lapset (sijoittuu Suomenlinnaan) https://finna.fi/Record/eepos.198574?sid=4729526971Sotamies Gunnar: Värikäs elämä https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4281814Lauri Koskivaara: Kun Helsinki oli nuori ja pieni : muistikuvia poikavuosilta https://finna.fi/Record/oy....
Selasin K- ja S-ryhmien sekä Lidlin ruokakermavalikoimat läpi, mutta valikoimissa ei näyttäisi olevan tuotteita, jotka eivät ole vähintäänkin vähälaktoosisia tai laktoosittomia. Mikäli et halua laktoositonta tai vähälaktoosista kermaa, voit käyttää ruoanlaitossa kuohukermaa. Sitä löytyy myös niin sanotusti tavallisena eli laktoosia sisältävänä. Se on tosin ruokakermaa rasvaisempaa.Lähteet ja lisätietoaK-ruoka, ruokakermat: https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuotehaku/maito-juusto-munat-ja-rasvat/maitotuotteet/kermat?suodata=ruokakermaS-kaupat, ruokakermat: https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/maito-munat-ja-rasvat-0/kermat/ruokakermatK-ruoka, kuohukermat: https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuotehaku/maito-juusto-munat-ja-rasvat/ma…S-kaupat, kuohukermat...
Olisiko kyseessä kirjasarja Neljä Leijonaa? Nimimerkki P.O. Järvinen on kirjoittanut kahdeksan Tammen julkaisemaa kirjaa vuosina 1981-1984. Sarjan neljännen osan nimi on Neljä Leijonaa ja tsaarin koru. Kaikki sarjan osat ovat saatavilla Kymenlaakson Kyyti-kirjastoista. https://kyyti.finna.fi/Search/Results?lookfor=P.+O.+J%C3%A4rvinen+nelj%C3%A4+leijonaa&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FKyyti%2F%22Lasten ja nuorten kirjasarjoja voi etsiä teoksesta Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat. Kirjaan voi tutustua kirjastossa.
Johan Ludvig Runebergin "Vänrikki Stoolin tarinoihin" sisältyvän "Porilaisten marssin" vanha suomennos alkaa: "Poi'at kansan urhokkaan, mi Puolan, Lützenin ja Narwan tanterilla verta vuoti". Tämä suomennos, jonka tekijää ei ole julkaisussa mainittu, löytyy myös Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Sieltä löytyy myös useita artikkeleita, joissa kerrotaan tämän runon tai sanoituksen syntyvaiheista. Lähteitä:Runeberg, J. L: Wänrikki Stoolin tarinat (1877):https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1915372?page=1 Suomen armeijan kunniamarssi : Porilaisten marssi J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista:Digi.kansalliskirjasto.fi, Suomen sotilas, 01.05.1938. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi....
Hei,kyllä se tosiaan mahdolliselta tuntuu. Järvinahkiaista, joka on nahkiaisen mereen vaeltamaton muoto, tavataan ainakin Saimaassa, Pyhäselällä, Höytiäisessä, Päijänteessä, Konnevedessä ja Näsijärvessä. Puruveteen laskeva Lessinpuro sijaitsee järvinahkiaisen yleislevinneisyysalueella.Mainittakoon, että Suomen suurin sisävesissä tavattu nahkiainen tarttui uistimeen Puruveden Hummonselällä marraskuussa 2022. Pituutta kalalla oli 26 cm.Myös nahkiaista pienempi pikkunahkiainen elää sisävesissä. Niitä voi löytää pienistä puroista lähes koko Suomesta pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.Lähteet/lisätietoa:https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/kalalajit/kaikki-kalalajit/nahkiainenhttps://ahven.net/wp-content/uploads/2021/06/...
