Eniten suomenkielistä tietoa Thomas Brezinasta on Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan (2001).
Suomenkielisiä www-sivuja Thomas Brezinasta ei löydy, saksankieleiset sivut ovat osoitteessa: http://www.thomasbrezina.com/
Thomas Brezinasta on kysytty tässä palvelussa useita kertoja aiemminkin. Muut vastaukset löydät palvelun arkistosta ks. http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakuruutuun Brezina.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakkailla on käytettävissään langattomia WLAN Internet-yhteyksiä.
Yhdessä Helsingin kaupungin opetusviraston kanssa tarjottu Stadinetti löytyy useasta toimipisteestä. Sen käyttöön tarvitaan Helsingin kaupunginkirjaston kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Käyttö on maksutonta. Stadinettiin pääsee seuraavissa toimipisteissä:
Arabianranta
Itäkeskus
Kallio
Kirjasto 10
Pasila
Rikhardinkadun kirjasto
Suutarila
Töölö
Vuosaari
Tietoja Helsingin kaupunginkirjaston palveluista löydät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ .
Melinda Metzistä ei valitettavasti löydy suomenkielellä juuri mitään tietoa. Englanninkielisiä sivustoja on joitakin, tässä parhaita:
http://www.bbc.co.uk/cult/roswell/interviews/burnsmetz/index.shtml
Melindan haastattelu löytyy sivustolta:
http://www.scifi.com/sfw/issue254/interview.html
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on myös aikaisemmin kysytty Melinda Metziä käsitteleviä sivustoja. Tässä linkki aikaisemmin tässä palvelussa olleeseen vastaukseen:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9151…
Aiheesta löytyy melko paljon kirjallisuutta. Ähtärin kaupunginkirjastosta löytyy esimerkiksi teokset Leikin pikkujättiläinen, toim. Liisa Piironen sekä Lehto, Marja-Liisa: Tyttösille huviksi ja hyödyksi: kaksi vuosisataa paperinukkeleikkien lumoissa.
Muita aiheesta kertovia teoksia ovat mm. Franck, Marketta: Ja leikki käy; Finne, Marjatta: Palikat, poikakärryt ja paperkukkaseppel: lastentarhojen leikkikulttuurista 20-luvulta 60-luvulle; Pyysalo, Katri: Puulelun patinaa; Leikki kaikkialla, toim. Tuula Tarkkonen; Korkiakangas, Pirjo: Muistoista rakentuva lapsuus: agraarinen perintö lapsuuden työnteon ja leikkien muistelussa; Lapsuuden leikit ja pelit, toim. Pirkko Sullinen-Gimpl; Hämäläinen-Forslund, Pirjo: Maammon marjat; Kalliala, Marjatta...
Lapin kirjastot-ryhmän kirjastoissa ei vielä voi maksaa maksuja verkkopankin kautta. Tämä on kylläkin kehittelyn alla. Lainauskielto tulee 10 euron karhuista kaikissa Lapin kirjastot-ryhmän kirjastoissa. http://www.lapinkirjasto.fi
Cd-levyjen hankintaan tekijänoikeuslailla ei ole vaikutusta. Sen sijaan kirjastoon hankittaviin videoihin ja DVD-levyihin täytyy saada tekijänoikeuksien haltijalta lainausoikeus ja/tai julkinen esitysoikeus.
Tavallisimmin kirjastot ostavat kuvatallenteet myyjiltä, jotka ovat em. oikeudet hankkineet.
Ilmari Kiannon loppuelämästä ja kuolemasta löytyy aika vähän tietoja. Jalo Heikkisen kirjasta Turjanlinna (1986) on kappale Iki mutta ei ikuinen. Uolevi Kiannon kirjassa Tervetuloa kotiin, Iki(1978) on s. 157 alkaen kappale: Kaksi aihetta melkein sekaisin: tanssiminen ja vanheneminen. Kirjassa Nälkämaan keisari(1986) on loppuosassa muutamia kuvia Ilmari Kiannon elämän loppuvaiheista.
Internetissä osoitteessa http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/kokko.htm (Lapin maakuntakirjaston kokoama lista lappilaisista ja saamelaisista kirjailijoista) on hyvä sivusto Yrjö Kokosta. Sivulle on koottu tiedot hänen tuotannostaan sekä hänestä itsestään kertovista teoksista. Yrjö Kokon teoksista tunnetuin lienee satu Pessi ja Illusia (1944). Sen lisäksi hän on kirjoittanut nuortenkirjan Sudenhampainen kaulanauha (1951). Pessistä ja Illusiasta ilmestyi vuonna 1963 tekijän lyhentämä lastenpainos. Muita tunnetuimpia teoksia ovat Neljän tuulen tie (1947), Laulujoutsen, Ultima Thulen lintu (1950), Ne tulevat takaisin (1954), Molli, maailman viisain koira (1965) ja Alli - jäänreunan lintu (1966). Näiden lisäksi hän on julkaissut useita...
Teatteriarvosteluja ei internetistä näytä liiemmälti löytyvän. Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen Skenet -verkkolehdessä http://www.skenet.fi/ on jonkun verran teatteriarvosteluja sekä myös arvosteluarkisto. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalojen teatteriosioon http://www.makupalat.fi/teatteri.htm on koottu teatteriaiheisia linkkejä joihin kannattaisi myös tutustua, samoin Linkkikirjastoon http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/. Helsingin kaupunginkirjaston virkailijakoneilla on käytettävissä Helsingin Sanomien tekstiarkisto.
Internet Movie Databasen mukaan elokuvassa Uuno Turhapuro - This Is My Life Vesa-Matti Loiri esittäisi myös Nasse-setää.
http://www.imdb.com/title/tt0400913
This is my life Uuno Turhapuron tarina jääkapin varjosta kansakunnan kaapin päälle löytyy Helmet-hausta sekä videona että dvd-levynä http://www.helmet.fi
Enid Blytonin teos Viisikko pulassa ilmestyi nimellä Five Get into Trouble vuonna 1949. Suomeksi kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1959 Tammen kustantamana, suomentaja oli Hedvig Järvenpää-Lehtonen. Vuonna 1967 ilmestyi kirjan kolmas painos, jonka oli suomentanut Heidi Järvenpää. Vuoteen 2004 mennessä kirjasta oli ilmestynyt 11 painosta.
Kirjan juoni lyhyesti: Viisikko lähtee pyöräretkelle ja tustustuu Richard-nimiseen poikaan. Kidnappaajien tarkoituksena on siepata Richard, mutta he erehtyvät pojasta ja nappaavat Dickin. Viisikko lähtee jäljittämään ryöstäjiä Pöllöviidan kartanoon, mutta joutuu luonnollisesti itsekin pulaan.
Tällä hetkellä kirja löytyy hyllystä useista Helsingin kirjastoista.
http://www.helmet.fi/search*fin/?...
Kirjan Sankarimatkailijan Krakova kirjoittanut Tapani Kärkkäinen on sivuilleen kerännyt Krakova linkkejä http://www.saunalahti.fi/tapank/index2.html > Krakova > Krakova verkossa
Krakovan kaupunki http://www.krakow.pl
Tietoa Krakovasta englanniksi http://www.inyourpocket.com/poland/krakow/en/
Krakovan liikennelaitos http://www.mpk.krakow.pl/
Thomas Brezinan kirjasarjassa Seitsemän tassua ja Penny on ilmestynyt kevääseen 2006 mennessä 18 osaa, yksi on tulossa eli yht. 19. Osien nimet ovat:
16. Salaperäinen ihailija 2004
17. Outoja sattumia 2005
18. Uusi ihastus 2005
19. Susimetsän salaisuus 2006
Brezina on kirjoittanut sarjaan 35 osaa.
Jamin nimipäivä on ollut Suomen almanakassa 6.4. vuodesta 2000 lähtien. Se on lyhentymä nimistä Benjamin (hepr. onnenpoika), Jalmari ja Viljami. Nimi alkoi tulla käyttöön 1960-luvulla ja vuonna 2002 se oli poikien ensimmäisten etunimien tilastossa sijalla 55.
Tatu on suomalainen lyhentymä Tanelista (Danielista) ja Taavista (Daavidista). Suomen almanakassa Tatu on ollut 11.12. vuodesta 1964 lähtien. Tatu-nimeä on annettu jo 1800-luvun lopussa, mutta suosituimmillaan se oli vuonna 2002 jolloin se sijoittui sinä vuonna annettujen nimien tilastossa sijalle 58.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Voisikohan kyseessä olla Raisa Cacciatoren teos Korkkari : jokamiehen jännityslukemisto Helsinki : Tammi, 2004 (Keuruu : Otava). Nimekkeestä huolimatta teos kuuluu lääketieteen luokkaan ja käsittelee mieheyttä ym.
Latinan kielessä Sebastian tarkoittaa miestä Sebastian kaupungista Vähästä-Aasiasta, kreikassa Sebast[ian]us tarkoittaa kunnioitettavaa, kunnioituksen ansaitsevaa. Katolisessa kirkossa Sebastian on kymmenen pyhimyksen ja autuaaksi julistetun nimi. Pyhimyskalenterissa Sebastian ja Sebastianus ovat muistona marttyyristä, joka sai perimätiedon mukaan surmansa Diocletianuksen vainoissa.
Hänen muistopäivänsä on ollut Suomen almanakassa 1700-luvulla 20.1. Suomen katolilaisten nykykalenterissa päivä on pysynyt edelleen samana. Ruotsalaisessa almanakassa Sebastianin nimipäivä on myös 20.1.
Nimistä kannattaa etsiä tietoa esim. Vilkuna, Kustaa, Etunimet tai Lempiäinen, Pentti Suuri etunimikirja.
Teatterin historiaa käsittelevät esim. Oscar Brockettin The History of the Theatre (9th ed. 2003) ja Phyllis Hartnollin Theatre: a concise history (3rd ed. 1998).
Suomalaisen teatterin vaiheista kertovat mm. Pentti Paavolaisen Näyttämöllä: teatterihistoriaa Suomesta (2005) ja Sven Hirnin Alati kiertueella : Teatterimme varhaisvaiheet vuoteen 1870 (1998).
