Nimet Päivi, Päivikki, Päivä Suomen almanakassa kaikki 16.6 v:sta 1950. Päivikki oli siinä jo tätä ennen 1929-49 30.6. yhdessä vastaavan miehennimen Päiviön kanssa. Päivikki on vanhalla -kki päätteellä muodostettu etunimi, joka aikoinaan luotiin ilmeisesti Päiviön rinnalle.
Myöhemmin almanakkaan Päivikin rinnalle tulivat Päivi ja Päivä. Näistä Päivi on suosituin, 1969 se oli suosituin alle 10-vuotiaiden tyttöjen nimistä, 1975 se oli jäänyt toiseksi. Päivi-nimen suosion huippu on ohitettu, sillä 1986 se oli vasta 17 sijalla.
Nimet tuovat mieleen auringonpaisteen ja kuvastavat siten toivetta, että lapsen elämänpolku olisi onnellinen ja valoisa.
Lähteet:Pentti Lempiäinen/Suuri etunimikirja ja Kustaa Vilkuna/Etunimet
Tarkoitatko Helen Dunmoren kirjaa Ingo, Meren kansa? Kirja on kolmiosaisen sarjan ensimmäinen osa. Varmaankin kustantaja (Gummerus) julkaisee ne suomeksi kaikki. Voit kysyä asiasta tarkemmin Gummeruksen palautelomakkeella:
http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&InitID=36;186
Valtteri on suomenkielinen vastine nimelle Valter. Valter nimen katsotaan taas olevan saksalainen Walther ’valtias’, ’ohjaaja’, ’joukon johtaja’.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet (Otava).
Janne on ruotsalainen puhuttelumuoto Johannes-nimen vanhasta muunnoksesta Jahan. Suomeen nimi on lainattu jo keskiajalla. Johannes, josta Janne on siis johdettu, on kreikkalais-latinalainen muoto heprean nimestä Jochanan ’Jahve on armollinen’.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet (Otava).
Sofia on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on 'viisaus'. Almanakkaan nimen on tuonut pyhimyskalentereiden marttyyrileski Sofia, joka legendan mukaan oli milanolainen ylhäisönainen, joka miehensä kuoleman jälkeen matkusti kolmen tyttärensä kanssa Roomaan kohtaamaan marttyyrikuoleman keisari Hadrianuksen (117-138) aikaan. Nimi on hyvin suosittu eri puolilla Eurooppaa: esimerkiksi saksassa ja englannissa muodoissa Sophia ja Sophie, puolassa Zofia ja venäjässä Sonja. Suomessa nimen yleistivät Sofia-nimiset Ruotsin kuningattaret.
Lähde:
Vilkuna: Etunimet, Otava 2005
Aada on suomalainen ja virolainen kirjoitusasu Ada-nimestä. Ada merkitsee heprean kielellä jalokivikorua. Suomen ruotsalaisessa almanakassa se lienee tulkittu alkuaan saksalaiseksi lyhentymäksi Adal- tai Adel-alkuisista nimistä (merkitys aatelinen, jalosukuinen). Meillä Adaa on käytetty myös Adalmiinan ja Adolfiinan kutsumamuotona.
Lähde:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Päältäistuttava ruohonleikkuri katsotaan moottorikäyttöiseksi maastoajoneuvoksi. Maastoajoneuvojen kuljettajan on oltava vähintään 15-vuotta vanha, jos ajoneuvolla ajetaan maastossa.
Jos päältäistuttavalla ruohonleikkurilla ajetaan omassa pihassa, kuljettajalle ole asetettu ikärajaa. Tällöin kuitenkin edellytetään, että piha-alue on selvästi suljettu esimerkiksi aidalla ja portilla.
Miten ja missä sitaatteja aiotaan käyttää (yksityisesti, julkisesti) ratkaisee paljon.
Tekijänoikeus suojaa teoksen ja sen käännöksen saattamista yleisön saataviin. Julkista esittämistä on esim. oma kotisivu. Tarvitaan siis lupa sekä tekijältä että kääntäjältä. Suoja-aika on 70 vuotta tekijän tai viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta (Saint-Exupery katosi 1944).
Tekijänoikeuslain (8.7.1961/404) siteerausoikeutta koskevan pykälän mukaan
"Sitaatti
22 § (24.3.1995/446)
Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa."
Opetusministeriön alainen tekijänoikeusneuvosto antaa lausuntoja tekijänoikeuslain sovellusta koskevissa kysymyksissä maksutta http://www.minedu.fi/OPM/...
Maisa on kutsumanimi useista eri nimistä kuten Mailiksesta ja Mariasta. Muoto on syntynyt samalla tavalla kuin Katarinasta Kaisa. Nimen toinen versio on Maissi. Skotlannissa Maisie on Margaretin kutsumamuoto. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Maisan samankaltaisen lopun vuoksi nimeen Animais.
Mailis. Nimi on ilmeisesti sama kuin ruotsin Majlis, siis yhdysnimi Maijasta ja Liisasta. Näistä on saatu kutsumamuodot Maila ja Maili. Maija-Liisasta ja Marja-Liisasta käytetään lyhentymiä Maisa ja Marsa.
Maria. Heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Sen on arveltu merkitsevän mm. toivottua lasta, näkijätärtä ja herratarta. Lisäksi on viitattu heprealaiseen Mirjam-nimeen. Muunnoksineen Maria on kristikunnan tavallisin...
Aleksissa ei vielä ole viitettä kyseisestä artikkelista. Aamulehti on luettavissa esimerkiksi Leppävaaran kirjastossa, missä Aamulehdestä säilytetään kuluvan kuukauden ja kahden edellisen kuukauden numerot. Kirjasto sijaitseen kauppakeskus Sellossa, osoitteessa Leppävaarankatu 9. Aamulehteä tulee myös Kirjasto Omenaan ja Tapiolan kirjastoon, mutta niissä säilytetään vain kahden viikon numerot. Lisäksi Tapiolan kirjasto on remontin vuoksi suljettuna 22.5. alkaen. Aamulehteä tilataan myös useisiin Helsingin ja Vantaan kirjastoihin sekä Kauniaisten kaupunginkirjastoon; säilytysajat vaihtelevat kirjastoittain yhdestä viikosta kolmeen kuukauteen.
Rosa ja Roosa merkitsevät latinan kielessä ruusua. Kasvisymboliikassa ruusu on "kukkien kuningatar", joka on kristikunnassa ja kirkkotaiteessa erityisesti yhdistetty Neitsyt Mariaan. Ruusuun liittyy paljon symbolimerkityksiä: sillä on kuvattu mm. kevättä, elämän voittoa, marttyyriutta, Kristuksen kärsimystä, neitsyyttä, täydellisyyttä, hyveitä ja salaisuuksien varjelemista.
Rosa esiintyy alkuosana myös monissa kansainvälisissä yhdysnimissä kuten Rosabella (italiaksi 'kaunis ruusu') ja Rosalia, Rosalie ('kuin ruusu', 'ruusun kaltainen').
Bulgarian kielessä rosa merkitsee aamukastetta.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
http://www.behindthename.com/
Tellervo on kansallisromanttisen kauden nimiä. Tellervo on Kalevalassa metsän neito. Tellervo on nähtävästi myöhäsyntyinen nimi, alkusoinnun vaikuttama muunnos Pellervosta, joka joskus mainitaan Tapion poikana. Tellervoa suositeltiin ristimänimeksi vuosina 1865 ja 1879. Nimestä on runsaasti kansanomaisia puhuttelunimiä, joista yleisimmät ovat Tellu ja Telle, Pohjanmaalta tunnetaan lisäksi Telli, harvinaisempia ovat Telluska ja Tellukka.
Hannele on Johannasta käytetty kutsumanimi. Johanna on Johanneksen sisarnimi, joka tulee hepreasta ja tarkoittaa 'Jahve on armollinen'. Suomessa on omaperäinen Hannan hellittelymuoto Hanneli. Ehkä Hannelea voi pitää sen rinnakkaismuotona, sillä Johannaa ja Hannaa meillä on yleisesti kansan keskuudessa...
Lasten rukouskirjoja on saatavilla useita erilaisia, joista tässä esimerkkejä:
Järvinen, Laura: Lapsen rukous (sis. vanhoja perinteisiä rukouksia), Lapsen oma rukouskirja (koonnut Tamara Maunonen, 1994), Siipeis suojaan (koonnut Vuokko Malkavaara, 1986), Kaskinen, Anna-Mari: Lapsen oma iltarukous (2005), Lasten rukouskirja : tässä olen taivaan Isä (1990) ja Perheen rukouskirja (1982).
O'Neal, Debbie Trafton: Ilta on tullut(sisältää kertomuksia, rukouksia ja leikkejä nukkumaanmenon aikaan, 1995), samoin Anna-Mari Kaskisen suomeksi toimittama Ilta saapuu jo päälle maan (sisältää Raamatun kertomuksia, runoja ja rukouksia lapsille, 1991). Isä meidän -rukousta opetellaan teoksissa Perkiö, Pia: Joonas ja joka päivän rukous (1989), Harmanen,...
Isak Julinin kirjapaino sijaitsi vuonna 1918, kuten arvelitkin, Tampereella Hämeenkatu 29:ssä. Samalla tontilla sijaitsi hänen kirjakauppansa. Hämeenkatu 31:een hän rakennutti elokuvateatterin. Isak Julin myi yrityksensä vuoden 1918 lopulla.
(Lähteet: Nurmi: Isak Julinin kirjankustannustoiminta Tampereella, Tammerkoski 1957, s. 125-126; Raevuori: Tampereen kauppaseura ja sen miehiä, s. 462-466)
Olisiko joku näistä etsimäsi:
-Gutman-Hanhivaara, Idyllejä Itämeren rannalla
-Darnoux, Family houses by the sea
-Global architecture houses –sarjan osa 22
Ensimmäisessä talot ovat vain Itämeren alueelta ja viimeisessä suurin osa taloista on Yhdysvalloissa tai Japanissa. Suomenkielinen kirja on monien kirjastojen kokoelmissa, esim. Haapavedellä. Viimeinen kirja on muutaman suomalaisen yliopiston kirjaston kokoelmissa, mutta Darnouxin kirjaa ei ainakaan suomalaisista kirjastoista löydy.
Seuraavassa lehtiartikkelissa on tietoa eri perämoottoreista, myös tällaisesta mallista Suzuki DT 85 TCL:
Tekijät: Leppä, Vesa
Nimeke: 90 hv perämoottorit vertailussa : Honda & haastajat
Julkaisussa: KIPPARI 1996 : 5, s. 40-49.
Aikaisemmin mainittujen kirjojen lisäksi on olemassa teknisiä tietoja sisältävä:
CLYMER outboard shop manual : Suzuki 2 - 140 HP, 1977 - 1984
Overland Park (Kan.) : Intertec, 1985 (repr. 1995)
ISBN 0-89287-406-6
Tämä näyttäisi sisältävän 85-hevosvoiman moottoreita.
Julkaisut saat käyttöösi kirjastosi kautta joko sieltä tai kaukolainaksi.
Mikäli kyseessä on aikuisten nuottikirja niin silloin joutuu maksamaan varausmaksun. Mutta mikäli sama teos löytyy myös lasten puolelta niin silloin varausmaksua ei tarvitse maksaa.
Jos tarkoitat Suzuki-perämoottoria vuosimallia 1985, siitä löytyy englanninkielinen korjausopas, jossa on teknisiä tietoja:
Suzuki outboard shop manual 1985-1991 : 2-225 HP, includes Jet Drives. 1996.
ISBN 0-89287-556-9
Kirjassa: Perälä, Osmo: Pienet perämoottorit : käyttö, huolto, korjaukset. 2003, on yleisiä ohjeita perämoottoreista.
Kirjat voit saada kaukolainaksi omaan kirjastoosi, ellei siellä ole.
Aleksi-viitetietokannasta löytyy lukuisia lehtiartikkeleita Suzuki-perämoottoreista.
Perhosten syöttipyynti perustuu siihen, että perhoset imevät mielellään luonnossa esiintyviä sokeripitoisia nesteitä. Nesteiden sisältämän sokerin alkaessa käydä alkoholiksi, muuttuvat ne houkutteleviksi. Syöttineste tehdään sekoittamalla marjamehuun, olueen tai viiniin fariinisokeria tai siirappia ja nokare hiivaa. Seoksen annetaan käydä muutama päivä lämpimässä. Syöttinesteen koostumus ja ikä vaikuttaa siihen, mitä lajeja se houkuttelee.
Lähde:
Jalas, Ilkka, perhostenkeräilijän opas, Otava 1992
Aarnio Hannu, Perhosia harrastamaan, Kirjayhtymä 1993
Tarkka syöttinesteresepti löytyy ainakin Ilkka Jalaksen kirjasta ja internetistä reseptejä voi etsiä hakusanoilla perhoset syöttineste/perhosten syöttineste. Tässä muutama linkki:
http://www....
