Kannattaa tutustua Suvi Aholan ja Satu Koskimiehen toimittamaan kirjaan Uuden Kuun ja Vihervaaran tytöt : Lucy M. Montgomeryn Runotyttö- ja Anna-kirjat suomalaisten naislukijoiden suosikkeina. Kirjaa saa useimmista kirjastoista, https://finna.fi/Record/helmet.1718637
Jos haluat listan erilaisista tyttökirjoista, kannattaa hakea Kirjasammosta haulla tyttökirjat, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/tytt%C3%B6kirjat
Kauhukirjailija Diane (Reidy) Guestista ei valitettavasti löydy tarkempia tietoja. Ei edes Contemporary authors -tietokannasta.
Hän on syntynyt vuonna 1939.
Lähde: http://www.locusmag.com/index/b209.html
Suomennetut teokset:
Kauhujen talo
Unissakävelijä
Kehtolaulu
Kielletty puutarha
Parhaiten saat tietoa jonkin fiktiivisen teoksen päähenkilöstä lukemalla hänestä kertovia kirjoja eli tässä tapauksessa Tuija Lehtisen Laura-kirjoja.
Jos haluat kysellä Tuija Lehtiseltä tarkemmin hänen työstään tai teoksistaan, löydät hänen sähköpostiosoitteensa Suomen Nuorisokirjailijoiden Nettimatrikkelista http://www.nuorisokirjailijat.fi/lehtinentuija.shtml
Tuija Lehtisestä löydät tietoa esimerkiksi teoksesta "Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3" / toimittanut Ismo Loivamaa, BTJ Kirjastopalvelu 2001.
Laitoin pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen aineistohakuun(http://www.helmet.fi) sanahaun hakukenttään MS-tauti ja sain 25 viitettä. Sanahakua voi kokeilla myös esimerkiksi termillä hermoston taudit. Aineistoksi voi valita kirjat ja kieleksi niin halutessaan suomen. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa joko kirjastostasi tai HelMet-sivuilta.
Lisää tietoa MS-taudista voit hakea Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista: http://www.helsinki.fi/helka/.
Poimin tähän muutaman teoksen julkaisutiedot:
Ruutiainen, Juhani, Minulla on MS : [tärkeää tietoa sairastuneelle] / kirjoittaja: Juhani Ruutiainen ; [piirrokset, valokuvat .. Hannu Koskela]. Suomen MS-liitto, 1997. 2. täysin tark. p.
Saaristo, Anne, Mistä saan apua? / Anne Saaristo, Paula...
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista kyseinen lehden numero näyttäisi tällä hetkellä olevan luettavissa tai kopioitavissa vain Tikkurilan kirjastossa Vantaalla.
Helsingin yliopiston pääkirjaston lukusalissa, os. Unioninkatu 36, lehti on myös luettavissa tai kopioitavissa.
On olemassa monenlaisia apuvälineitä, jotka auttavat sinua uusien kirjojen pariin. Tiettyjä kirjoja on kuitenkin vaikea suositella, koska et ole kertonut esimerkiksi ikääsi. Harry Potterit ja Narniat kuuluvat fantasiakirjallisuuteen, joka on varsin laaja alue ja jota lukevat sekä aikuiset että lapset. Fantasiasta on koottu muutamia kirjallisuusluetteloita, joihin kannattaa tutustua: "Mielikuvituksen rajaton riemu - bibliografia ja johdatus fantasiakirjallisuuteen" (Niklas Bengtsson), "Satuaiheita, tieteisfantasiaa ja mystiikkaa - lasten ja nuorten satu- ja fantasiakertomuksia ja romaaneja" (Kerttu Manninen), "Fantasiaa nuorille" (Ulla-Orvokki Turunen), "Mielikuvituksen mestarit - 13 unohdettua fantastia" (Jari Koponen)ja "Ulkomaisia...
Juri on venäläinen muunnos suositun pyhimyksen Georgioksen eli suomalaisittain Yrjön tai Yrjänän nimestä. Pyhä Yrjänä kuvataan usein taistelemassa lohikäärmettä vastaan. Georgioksen nimestä on eri kielissä suuri määrä muunnoksia, esim. englannin kielen George, ruotsin kielen Georg ja Göran, tsekin kielen Jiri, saksan kielen Jörgen ja Jürgen, suomen kielen Yrjö, Yrjänä, Jyrki, Jyri ja Jori sekä venäläiset muunnokset Georgi, Jegor ja Juri. Näin ollen Juri voi viettää nimipäiväänsä 23.4., jolloin on myös Yrjön, Jyrkin ja Jyrin nimipäivä. Myös ortodoksisessa kalenterissa Pyhän Georgios Voittajan muistopäivä on 23.4. ja hänen mukaansa nimetyt Jurit, Jyrit ja Jyrkit viettävät silloin nimipäiväänsä. Ortodoksinen kalenteri ks. http://www.ortodoksi...
Muutama vinkki perhosen toukkien kasvatuksesta. Jani Kaaron kirjassa Hyönteisharrastajan opas (Tammi 1992) on luku Vaihtoehtokotieläin (ss.129-143). Seppo Parkkisen kirjoittama artikkeli Perhostoukkien kasvattamisen alkeet on julkaistu Eläinmaailma-lehdessä 1983/7 (ss. 47-49). Suomen luonto-lehdessä 2003/8 on Aura Koiviston juttu Toukat kasvatteina (ss.36-39). Lisää tietoa ehdottaisin kysymään Suomen Perhostutkijain Seurasta http://www.perhostutkijainseura.fi/, Luonnontieteellisestä keskusmuseosta http://www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/ tai Viikin tiedekirjastosta http://helix.helsinki.fi/infokeskus/kirjasto/.
Hector Babencon Pixote-elokuva ei näytä olevan lainattavissa kirjastoista mistään päin Suomea. Syynä puuttumiseen kirjastojen kokoelmista voi olla paitsi se, ettei elokuva ole myytävänä myös se, ettei sille ole saatu lainausoikeuksia kirjastokäyttöön.
Ehkä se esitettäisiin televisiossa uudelleen, jos antaisit kanavalle palautetta.
Kyllä. Mene osoitteeseen http://www.helmet.fi/ ja valitse Sanahaku. Kirjoita hakukenttään (tai kopioi ja liimaa tästä) seuraava litania: 1770-luku or 1780-luku or 1790-luku or 1800-1809 or 1810-luku
Valitse Aineistovalikosta cd-levyt sekä Kirjastovalikosta Kirjasto Omena ja klikka painiketta Hae.
Pelkästään tsekkiläistä ruokakulttuuria koskevaa kirjaa ei löydy Turun kaupunginkirjastosta, mutta teoksissa Culinaria: makujen Eurooppa (2001) ja Makuja laajentuvasta unionista (2002) on käsitellään myös Tsekkiä. Reseptejä löytyy myös Catherine Atkinsonin teoksesta The practical encyclopedia of East European cooking : the definitive collection of traditional recipes, from the Baltic to the Black Sea (1999).
Aino-tietokannasta nämä kirjat saa esiin yhdistämällä asiasanat ruokakulttuuri tai ruokaohjeet ja asiasanan Tsekki http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1138711959&ulang=…
Yleisimpien suomalaisten sukunimien alkuperästä, varhaisvaiheista ja levikistä kertoo Otavan kustantama Uusi suomalainen nimikirja (1988). Sen mukaan Kervinen on karjalais-savolainen sukunimi, joka on kehittynyt sellaisesta germaanisesta henkilönnimestä kuin Gerwen, Gerwi, Kerwin, Garwen. Samaa alkuperää on Karvinen. Kervinen on tunnettu Suomen ulkopuolellakin Skandinaviassa, Gotlannissa ja Baltiassa, joten sen tuloa Suomeen ei voida tarkkaan tietää. 1500-luvulla nimi oli levinnyt Kannakselle sekä Laatokan Karjalaan.
Iivo on lyhennys nimestä Iivari.Virossa Ivo / Iivo kuului 1960-luvun alussa suosituimpiin nimiin. Karjalaiset Iivot juontavat nimensä venäjän Ivanista (ja ovat näin ollen Länsi-Suomessa yleisten Jussien kaimoja; Ivan on nimittäin venäläinen muoto Johannes-nimestä). Iivo on tullut muotiin uudelleen 2000-luvun vaihteen tienoilla muiden vanhojen nimien myötä.
Lisää nimitietoja saat mm. seuraavista kirjoista:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (4. uud. p. 2005)
Uusi suomalainen nimikirja (1988)
Helsingin kaupunginkirjastossa oli v. 2004 hieman yli 7 miljoonaa kävijää. Asukaslukuun suhteutettuna kirjastokäyntejä oli 12,5 per asukas. Kaikki Helsingin kaupunginkirjaston tilastotiedot löytyvät oheisesta osoitteesta: http://tilastot.kirjastot.fi/Default.aspx?pageId=Statistics/Default&Sta…
Viime vuoden (v. 2005) tilastoja ei ole vielä julkistettu, mutta kävijämäärät ovat hieman laskeneet edellisvuodesta. Nykyisin kirjaston verkkoasioinnit (esim. HelMet)lasketaan kirjastokäynteihin. Nämä käynnit nousevat joka vuosi.
Kävijämäärät eri kirjastoissa tietnkin vaihtelevat kovasti kirjaston koon ja sijainnin mukaan. Kuukaudessa kävijöitä on keskikokoisessa kirjastossa 15-20 000 ja isossa kirjastossa jopa 40 000.
Helsingin...
Alla olevat kirjat käsittelevät automyyntiä:
Nimeke: Autojen kauppa
Julkaistu: [Helsinki] : Edita, 1996
Ulkoasu: 82 s. : kuv. ; 25 cm
Sarja: (Kuluttajavalituslautakunnan ratkaisuja, ISSN 1235-2594 ; 7)
Kohdeyhteisö: Kuluttajavalituslautakunta - ratkaisut
Asiasana: kuluttajansuoja - autot - kauppa (ysa)
kuluttajariidat - autot - kauppa (ysa)
autot - ostajat - kuluttajansuoja (ysa)
autot - kuluttajansuoja - kauppa (ysa)
autot - kuluttajariidat - kauppa (ysa)
ostajat - autot - kuluttajansuoja (ysa)
Tekijät: DUFVA, MARKKU
Nimeke: Autokauppa
Julkaistu: Helsinki : Teollistamisrahasto, 1993
Ulkoasu: [2] s., 21, [10] lehteä : kuv.
Sarja: (Toimialakatsaus / Teollistamisrahasto, Autokauppa ; 1992)
Asiasana: AUTOT - KAUPPA (ysa)
AUTOT - MYYNTI...
Teosta ei löydy Fennicasta, http://finna.fi . Etsin sukututkimusseuran sivuilta tietoja tästä kirjasta, mutta en löytänyt muuta kuin maininnan siitä, että Jaakko Hirvonen on tehnyt aiheesta pienimuotoisen monisteen. Tämä mainitaan Heikki Vuorimiehen artikkelissa (Genos 67, 1996, s. 12-18, 46-47). Artikkelissa mainitaan, että moniste on "tekijän hallussa oleva pienimuotoinen sukuselvitys, joka käsittelee Johan Storckoviuksen sekä Laukaan Monthan-suvun varhaispolvien ja Laukaan Vuorimiessuvun nuorimman haaran välistä sukulaisuussuhdetta". Voisit ehkä tiedustella Suomen sukututkimusseurasta tai etsiä sivustosta http://www.genealogia.fi , löytyisikö sieltä Vuorimiehen yhteystietoja, tai lähettää tiedustelun monisteesta Suomen...
Raija Orasella on kirjallisia teoksia yli 50. Lisäksi hän on kirjoittanut mm. näytelmä-, elokuva-, ooppera- ja tv-käsikirjoituksia.
Gummerus Kustannuksen internetsivulta löytyy Raija Orasen teokset http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&InitID=36;106
Helsingin kaupunginkirjaston kirjailijatietokannasta Sanojen aika voi etsiä tietoa sekä Raija Oraseseta että hänen tuotannostaan http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=1&pid=1576&lang=FI
Helmet-kirjastoissa on runsain mitoin suomenkielisiä Berlitzin matkaoppaita eri kohteista. Saatavuustiedot löytyvät Helmet-haulla http://www.helmet.fi/ . Kannattaa valita sanahaku, hakusanaksi Berlitz ja toivotun kohteen nimi. Pudotusvalikoista voi rajoittaa materiaalin kirjoihin ja kielen suomeksi.
Kyseessä on laki Yksityisyyden suojasta työelämässä ns. Työelämän tietosuojalaki (SäädK 759/2004).
Voit hakea lain valtion säädöstietopankista www.finlex.fi
Parasta olisi kuitenkin mennä eduskunnan palvelimelle www.eduskunta.fi , valita pääsivulta asiat ja asiakirjat, sieltä asioiden käsittelyvaiheet, jolloin avautuu lomake valtiopäiväasioiden hakua varten. Kun kirjoitat lomakkeen "asian tunnus" kohtaan: he 162/2003 ja painat suorita haku painiketta, saat eteesi asian käsittelytiedot. Vasemmalta freimiltä löydät kokotekstinä hallituksen esityksen ja valiokuntien mietinnöt ja lausunnot. Oikean freimin lopussa on linkki säädöskokoelmaan, eli itse lakiin.
Asiaan perehtyessäsi on hyvä huomata ettei laki mennyt sähköpostienkaan osalta läpi...
Teoksesta voi lähettää esitteitä tai näytteen suoraan kirjastoille. Kirjastojen osoitteet Kirjastot.fi-sivuilta kirjastotietokannasta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/.
Teosta voi myös tarjota välitettäväksi esim. BTJ Kirjastopalvelun tai Kirjavälityksen kautta. BTJ Kirjastopalvelu Oy:n osoite on Vattuniemenkatu 23 A, PL 84, 00211 HELSINKI, puhelinvaihde (09) 584 0440, sähköposti btj.kirjastopalvelu@btj.fi. Lisätietoja BTJ Kirjastopalvelusta http://www.btj.fi/. Kirjavälitys Oy:n osoite on Hakakalliontie 10, 05460 HYVINKÄÄ, puhelinvaihde 010 345 100 ja sähköpostiosoite kvtilaus@kirjavälitys.fi. Lisätietoja yrityksestä saa osoitteesta http://www.kirjavalitys.fi/.
