Kääntämiseen liittyvästä "tarkistamisessa" on tyypillisesti kyse tosista silmistä, jotka varmistavat, että varsinainen kääntäjä ei ole tehnyt yksittäisiä huolimattomuusvirheitä tai vaikkapa käsittänyt jotain asiaa järjestelmällisesti väärin läpi suomennoksen. Tarkistajat ovat hyvin yleisiä, kun tekstejä suomennetaan, mutta aina heitä ei erikseen mainita; tarkistajan mainitseminen voi kertoa esimerkiksi tarkistajan tekemän työn laajuudesta tai julkaisijan asiaa koskevista käytänteistä.Lähteet:Turun Täyskäännös (21.3.2023): Käännöksen tarkistus varmistaa laadun. https://www.turuntayskaannos.fi/blogi/kaannoksen-tarkistus-kaantajan-ja-tarkistajan-yhteistyo
Hei,Kansalliskirjaston digitoiduita sanomalehdistä (https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu) löytyy tieto, että Kalle Havas kuoli "lyhyen ankaran taudin murtamana" (Tyrvään sanomat 6.1.1937). Tämän tarkempaa tietoa en valitettavasti tähän hätään onnistunut löytämään.
Neljä X merkkiä tarkoittaa, että kaikki neljä tuomaria äänestävät ettei kilpailija pääse jatkoon. Tällöin kilpailijan on turhaa enää jatkaa esitystään ja esitys loppuu siihen. Niin kauan kuin kaikki tuomarit eivät ole painaneet x nappulaa niin kilpailija saa jatkaa esitystään. Esityksen jälkeen tuomarit sanovat mielipiteensä esityksestä ja äänestävät jos esitys pääse jatkoon ja mahdollisesti semifinaaliin. Esitys tarvitsee jatkoon päästäkseen kolme Yes tuomiota tuomareilta, jos tulee kaksi Yes ja kaksi No, eli tasatilanne niin silloin Simon Cowellin ääni ratkaisee pääsekö jatkoon. Simon Cowellilla on tässä tilanteessa päätösvalta. Kultasade taas tarkoittaa, että esitys on tuomarin suosikkiesitys ja pääsee suoraan semifinaaliin ilman eri...
Etsin Finnasta viisi teosta rajaamalla tulokset aiheen "elokuvataide" mukaan; näin tekemällä voi halutessaan etsiä lisääkin kirjallisuutta aiheesta. Tässä teokset ja linkit niiden tarkempiin tietoihin, joiden perusteella voitte miettiä, mitkä näistä voisivat kiinnostaa:Peltonen, Petri et. al (2017): Kelaa sitä: leffakysymyksiä: filmin alkuhämärästä kirkkaimpiin hitteihin Nummelin, Juri, (2015): Klassikkoja, unohdettuja, outouksia: kirjoituksia elokuvastaThomson, David (2016): How to watch a movieRyynänen, Max (2013): Elokuva, rakastettuniSchneider, Stephen Jay (2017): 1001 movies you must see before you die
Suomalaisissa julkaisuissa tämän ”Lumiukko”-nimisen laulun alkuperästä mainitaan, että sävelmä on norjalainen kansansävelmä, mutta sävelmän tai laulun norjalaista nimeä ei kerrota. Suomenkieliset sanat lauluun on kirjoittanut Ritva Laurila.Laulun melodia on norjalainen kansansävelmä, joka Norjassa tunnetaan Kristofer Jansonin (1841-1917) sanoittamana lauluna ”Hu hei! Kor er det vel friskt og lett”. Laulun nimestä on erilaisia versioita, esim. ”Hu hei” tai ”Oppå fjellet”. Saamelainen Kajsa Balto on levyttänyt laulun nimellä ”Vári alde”. Norjalainen heavy-yhtye Storm on tehnyt sävelmästä oman versionsa nimellä ”Oppi fjellet” antikristillisin sanoin. Lähteitä: Kristofer Janson Nynorsk kultursentrum -sivustolla:https://digitaltmuseum...
Ilmatieteenlaitos tarjoaa sen havaintoasemiin perustuvaa tietoa menneiden ajankohtien lumimääristä. Vantaalla sijaitsee yksi tällainen havaintoasema Helsinki-Vantaan lentoasemalla, ja sen mukaan lunta on tullut 7 cm verran 3.4.2024, kun taas edeltävinä päivinä lumen määrä on ollut olematonta.Lähteet:https://fmiodata-timeseries-convert.fmi.fi/Vantaa%20Helsinki-Vantaan%20lentoasema:%201.4.2024%20-%207.4.2024_2385a14e-fcb7-42e6-a51a-5221f071c7c0.html
Valitettavasti meillä ei ole tarjota korjauspalvelua. Minäkin tekisin niin, että etsisin verkosta Kirjansitomo - sanalla ja soittelisin löytämiini yrityksiin. Jos tällä menetelmällä ei löytynyt ketään, joka voisi kirjan korjata, en osaa auttaa. Osaisiko joku lukijoistamme vinkata hyvää yritystä tai ammattilaista?
Ilkeä äitipuoli taikoo kuninkaantyttären yksitoista veljeä joutseniksi H.C. Andersenin sadussa Villijoutsenet. Sisar keksii keinon vapauttaa veljensä lumouksesta kutomalla heille paitoja nokkosista. Taika onnistuu kuitenkin vain, jos hän pysyttelee täysin puhumattomana niin kauan kunnes paidat ovat valmiit, joten lehmus- katkelma lienee jostain toisesta sadusta. Tunnistaisikohan joku lukijoista, mistä sadusta kyseinen lause on peräisin? Villijoutsenet-sadun on julkaissut suomeksi mm. Otava 1990, Lasten keskus 1985 sekä Otava 2005 kokoelmassa H.C. Andersenin Satuaarteita.
Ruotsinnosoikeudet Sirpa Kähkösen romaaniin 36 uurnaa on myyty Ruotsiin Lind & Co -kustantamolle.Valitettavasti ruotsinnoksen ilmestymisajankohdasta ei ole vielä julkaistu tietoa.http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/teos.php?id=20317&order=author&asc=1&lang=FIN&page=1https://www.ahlbackagency.com/book/36-urns-a-history-of-being-wrong/?bo…
Troska (droska, droška, roska) tarkoittaa nelipyöräisiä ajurinrattaita. Sana tulee venäjän kielestä, jonka sanalla dróžki on merkitys 'ajurinrattaat; kevyet kaksipyöräiset kilpa-ajorattaat'. Se on johdettu vankkureiden etu- ja takapyöriä yhdistävää välipuomia merkitsevästä sanasta drogá. Venäjän sana on lainattu myös ruotsiin, suomeen se on tullut joko suomenruotsista tai suoraan venäjästä. (Heikki Paunonen, Sloboa Stadissa : Stadin slangin etymologiaa)Kasankkireki (kasanskireki, kasaanireki, kasanttireki) tarkoittaa pientä (kaarevakeulaista) ajelurekeä. (Suomen murteiden sanakirja)
Opetussuunnitelmasta päättää korkeimmalla tasolla opetushallitus. Opetushallituksen määrittämien perusteiden pohjalta määrittyy kuntien omat opetussuunnitelmat ja lopulta koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Ensisijassa siis ole yhteydessä kouluun, jonka opetussuunnitelmasta on kyse. Jos tämä ei ole riittävä, kysy seuraavan tason palautekanavaa kunnalle.
Nuottikirjoista kyseistä kappaletta ei löytynyt, mutta Kansalliskirjastosta ja Oulun yliopiston kirjastosta löytyy 3-sivuinen sävelmänuotti. Voit saada siitä kopiot, kun otat yhteyttä lähikirjastoosi ja pyydät heitä Keskuskirjaston kaukopalvelun kautta tilaamaan kopiot.https://finna.fi/Record/fikka.4323818?sid=4715335509
Kirjan julkaisemisesta suomeksi ei löydy vielä tietoa. Mary Higgins Clarkin kirjoja on aiemmin kustantanut Tammi, mutta ainakaan syksyn 2024 kirjaluettelossa ei kirjan suomennosta näy, eikä siitä ole ennakkotietoja muuallakaan.
Harrastajille tarkoitetusta kirjallisuudesta ei löydy tietoja kalojen painoista, ainoastaan pituuksista. Tutkijat ovat kyllä punninneetkin kaloja. Löydät tutkimusartikkeleita hakemalla Googlesta esimerkiksi hakulauseella "length-weight relationship of ornamental fish species". En pystynyt äkkiä löytämään kalaa, jonka paino olisi juuri 140 grammaa, mutta esimerkiksi vannekirjoahven (Heros efasciatus) vaikuttaisi kykenevän kasvamaan sen painoiseksi.
Molempien Kemijokien suussa sijaitsee Kemi-niminen kaupunki. Vienan Kemi mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran 1400-luvulla, Suomen Kemi 1300-luvulla. Molemmat ovat siis hyvin vanhoja.Suomen murteiden sanakirjan mukaan kemi tarkoittaa mm. kenttää tai niittyä. Vienan Kemin nimi on venäjäksi Кемь (Kem), mistä voisi ehkä päätellä, että nimen taustalla ei ole sama murresana kuin Suomen puolella.Lisätietoa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemi_(Viena)https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemin_historiaKemi Suomen murteiden sanakirjassa
Hei,Suomen etymologinen sanakirja (https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=main) selittää asiaa näin. Veto on siis sopimus (samaa taustaa on näiden perusteella myös eng. wedding)muinaisnorjan veðja ’vedota oikeudessa; lyödä vetoa; panna panos peliin, uskaltaa panna alttiiksi’, nykynnorjan vedde ’lyödä vetoa’ (gootin ga-wadjan ’kihlata’, anglosaksin weddian ’tehdä sopimus; luvata; avioitua’, keskialasaksan wedden ’maksaa sakko; ottaa pantiksi; tehdä sopimus; veikata, lyödä vetoa’, nykysaksan wetten ’lyödä vetoa’ < germaaninen *wadjōn).Miksi sitten nimenomaan lyödään vetoa. Kyseessä lienee käännöslaina, koska ruotsin kielessä lyödä vetoa on "slå vad".
