"Root beer" on useista eri kasveista ja yrteistä valmistettu makeutettu hiilihapotettu juoma, jossa on käytetty ainesosana myös joidenkin kasvien juurimehua. Se on amerikkalainen, lähinnä lasten suosima virvoitusjuoma. Lisäksi on olemassa alkoholipitoisia juurioluita, joita usein myydään nimellä "root ale", koska "ale" tarkoittaa voimakasta, usein tummaa ja kitkerää olutta. On myös olemassa sellainenkin tuote kuin "root cider" eli juurisiideri. "Juurioluen" kehitti philadelphialainen apteekkari Charles Elmer Hires, joka häämatkallaan eräässä maalaistalossa vuonna 1875 keitteli sitä nuorikolleen. Mausteina hän käytti kuuttatoista eri luonnonkasvia, niiden juurta sekä marjoja (mm. sassafras-puun juuren kuorta, sarsaparillaa ja katajanmarjoja...
Viihdemusiikin Ystävien Seura ry:n verkkosivuilta http://www.hypermedia.fi/VYS/ voit valita kohdan Luettelot ja linkit. Sieltä löytyy luettelo naisennimilauluista, esim laulut Katja, Karjalan Katjuusa sekä Katjusha.
Mene aineistotiedonhakuun osoitteessa http://www.helmet.fi .
Valitse opastetussa haussa hakutavaksi aihehaku. Kirjoita hakutermiksi portugalin kieli. Saat 63 viitettä, joista nimen perusteella löydät muutaman kirjan, kasetin, CD-romin brasilianportugalista. Kun klikkaat alleviivattua viitettä, pääset katsomaan, mistä kirjastoista ko. aineisto löytyy ja voit tehdä varauksen (mikäli sinulle on tehty nelinumeroinen tunnusluku kirjastossa).
Sinulle sopivalta materiaalilta vaikuttaisivat:
-Opi brasilianportugalia : oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille, London-Helsinki 2000 (cd-rom).
-Tyson-Ward, Sue,
Teos Brazilian Portuguese, London 2003 (kirja+kasettipaketti).
Osoitteesta http://www.stop.org.br (STOP maailman tuhoamiselle)löytyy...
Kirjaston kirjojen lainaaminen ei maksa. Kirjastoissa on toisinaan myytävänä poistokirjoja ja ne maksavat. Samoin kaupoissa olevat kirjat maksavat.
Toisin kuin aikuisten aineistosta, lasten aineistosta ei yleensä peritä varaus- tai myöhästymismaksua. Jos kadottaa lainaamansa kirjan, tai jos vaikka lemmikki sattuu tuhoamaan sen, on kirja korvattava kirjastolle.
Syvästa kaivosta vettä voi nostaa pystypuun varassa kääntyvällä vivulla, vintillä. Tällaista kaivoa sanotaan vinttikaivoksi. Vinttikaivon rakenteesta löytyy tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
Paulaharju, Samuli: Karjalaista rakennustaitoa; kuvaus Pohjois- ja Itä-Karjalan rakennuksista (SKS, 2003)
Kemppinen, Iivar: Kadonnut Karjala; karjalaisen talonpoikaiskulttuurin pääpiirteet (Karjalan liitto 1977)
Suomessa luetaan paljon sanomalehtiä, vaikkei niitä ei tilata kotiin. Sanomalehtien liiton mukaan yhdeksän kymmenestä lukee päivittäin sanomalehteä (Intermediatutkimus 2002).
Tilastokeskuksen tilastojulkaisussa "Joukkoviestimet 2002" on Erkki Hujasen artikkeli "Sanomalehtien tilaamattomuus". Artikkelissa pohditaan sanomalehtien levikkien kiistämätöntä vähenemistä, mutta lukuja kotitalouksista, joihin sanomalehtiä ei tilata, ei siinä ole. Hujanen on tehnyt journalistiikan lisensiaatintyön Jyväskylän yliopiston Viestintätieteiden laitoksella v. 2000.
Tilastokeskuksen Kuluttajabarometri- tutkimuksen mukaan vuonna 2001 (marraskuu) internet-yhteys oli 37,1 % (toukokuu) kotitalouksista ja vuonna 2004 vastaava luku oli 50,7 % (toukokuu).
Työpaikkoja voi etsiä yleisistä kirjastoista esim. seuraamalla Kirjastot.fi -portaalin avoimia työpaikkoja http://www.kirjastot.fi/FI/calendar/show_calendar_groups1.asp
Rekisteröitymällä sivun palveluun voi myös itse jättää työnhakuilmoituksen. Työministeriön avoimet työpaikat löytyvät ohesta http://www.mol.fi/tyopaikat/index.html ja kirjastoalan työt ko. sivuilta http://www.mol.fi/Tyovoimapalvelut/Paikat/0/8/
Lisää yleisiä työnhakumahdollisuuksia löytyy esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-linkeistä http://www.makupalat.fi/paikat1.htm
Suomen kielen taito on tietysti tärkeää, joten kielitaidon puute saattaa hankaloittaa työnhakua.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä aineistotietokanta HelMetistä löytyy useampia suomenkielisiä huuliharpunsoiton oppaita. Niitä voi hakea tietokannasta http://www.helmet.fi käyttämällä hakutyyppiä sanahaku. Hakusanoiksi voi antaa huuliharppu soitonoppaat ja hakulaatikosta kieli voi valita kieleksi suomen. Näin löytyy kahdeksan viitettä, esim. Reinikainen, Kaarlo: Joka pojan huuliharppukoulu, McKelvy, David: Huuliharppuopas (kasetti tai cd) ja Therapy, Jim: Harp Clinic: Huuliharpun comppi- ja soolosoiton oppikirja. Kutakin alleviivattua viitettä klikkaamalla saa näkyviin tarkemmat tiedot kustakin, myös saatavuustiedot, eli onko kyseinen teos lainassa vai hyllyssä jossakin kirjastossa.
Millaisiahan kasvikirjoja mahdat tarkoittaa.
Jos keräät kasveja koulutehtävääsi ja tarvitset siihen kirjallisuutta, käy lähimmässä kirjastossasi katsomassa mitä vielä on hyllyssä. Kasveista kertovia kirjoja on niin paljon, etten tässä voi luetella Sinulle mitä on hyllyssä. Tilanne voi olla tunnin tai parin päivän sisällä jo aivan toinen. Kannattaakin siis
käydä kirjastossa itse paikan päällä. Mikäli kirjastossa ei ole mitään Sinulle sopivaa teosta paikalla, voit kyselä niitä toisista toimipisteistämme tai tehdä niistä varauksia. Kirjastonhoitajamme auttavat Sinua teosten etsimisessä.
EVANESCENCEn levyjä voit itse etsiä tietokannastame
jolloin saat aina ajantasalla olevan tiedon saatavuustilanteesta. PIKI-verkkotietokannan osoite on
http://...
Yksi mahdollinen dekkari-tietolähde Internetissä on Tornion kaupunginkirjastossa työskentelevän Terttu Uusimaan toimittama DekkariNetti, https://dekkarinetti.tornio.fi/. Sivulla on monipuolista tietoa sekä koti- että ulkomaisista dekkareista ja dekkarikirjailijoista sekä aiheeseen liittyviä linkkejä.
Turun vanhoja puhelinluetteloita löytyy Turun kaupunginkirjaston maakuntaosaston varastosta. Kaikki luettelot löytyvät 1960-luvulta alkaen mutta sitä vanhempiakin löytyy, vanhin v. 1905. Voit mennä käsikirjastoon tilaamaan haluamasi puhelinluettolot ja saat ne sinne tutkittavaksesi. Niitä ei voi lainata.
Valitettavasti ei ole, ei myöskään muissa kirjastoissa. Yoshihiro Takahashin sarjakuvia ei ole ainakaan vielä käännetty suomeksi. Hopeanuoli-dvd kuuluu Pasilan ja Itäkeskuksen kirjaston kokoelmiin. Kirjastoissa on myös Hopeanuoli-videoita, jotka ehkä ovatkin sinulle jo tuttuja. HelMet-aineistohaun avulla voit katsoa mitä aineistoa kirjastoista löytyy. Tässä on linkki HelMetiin: http://www.helmet.fi/
Ohessa muutama luonnonmukaista raskautta ja synnytystä käsittelevä kirja sekä video. Sijaintitiedot voit tarkistaa kirjaston aineistotietokannasta osoittesta http://www.helmet.fi :
Pyörteitä vedessä : ajatuksia ja kokemuksia aktiivisesta synnyttämisestä (video),
Odent, Michel:Luonnonmukainen synnytys ,
Miettinen-Jaakkola, Aila: Nainen naiselle : luonnollinen syntymä,
Hirvonen, Hanna:Vesi kannattaa : vesi raskauden ja synnytyksen helpottajana,
Saisto, Terhi: Synnytä rentoutuneena (CD-levy), Korhonen, Malla: Raskaus ja jooga,
Moorhawk, Gilli: Yhdeksän tärkeää kuukautta : meditaatioita ja myönteisiä ajatuksia raskauden ja synnytyksen ajalle.
Suomen lääkärilehdessä 33/1991 Leena Valvanteen artikkeli "Huominen syntymä" käsittelee...
Emme löytäneet tietoa Juho Vettanen -nimisestä henkilöstä, mutta kylläkin Briita Kaisa Vettaisesta (s. Perunka, elänyt 1828-1917) ja hänen aviottomasta pojastaan Mikko Vettaisesta (1849-1923). Muun muassa heistä kerrotaan Juha Pentikäisen kirjoituksessa Rovaniemeläistä tietäjäperinnettä, joka on julkaistu Totto-kotiseutujulkaisussa n:o 6 (v. 1962). Kirjoitus perustuu Pentikäisen omien haastattelujen lisäksi SKS:n kansanrunousarkistossa olevaan aineistoon.
Muutama lapinvaimo "Vettaskaan" liittyvä tarina löytyi myös Hannu Tuiskun toimittamasta kirjasta Maanselän laidalla : elämää 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella Rovaniemen maalaiskunnan Sinettäjoen vesistön latvoilla lähinnä perimä- ja muistitiedon mukaan (luvusta Kansanparantajat ja...
Koska kyseisiä lehtiä ei ole saatavilla Suomesta, kannattaa kääntyä kirjaston kaukopalvelun puoleen. He pystyvät paikantamaan aineistoa myös ulkomailta. Esim. kopioita lehtiartikkeleista voi tilata kaukopalvelun kautta.
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalveluperiaatteet, tilaushinnat, yhteystiedot ja tilauslomake löytyvät sivulta http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227 .
Kaukopalvelupyynnön voi myös tehdä tieteellisten kirjastojen, esim. Helsingin yliopiston Terveystieteiden keskuskirjaston TERKON kautta. Lisätietoja sivulta http://www.terkko.helsinki.fi/palvelut/kaukopalvelu.htm .
