Internetistä löytyy parhaiten tietoa tästä unihäiriöstä. Osoitteita ovat esim.
http://www.pulssi.fi/p9806f.htm http://www.mtv3.fi/poliklinikka/Hermoston_sairaudet.shtml?Levottomat_ja…
http://www.uniliitto.fi/uni/rls.html
Lehtiartikkeleita aiheesta on myös kirjoitettu. Kirjastossa on käytössä Aleksi- ja Arto-tietokannat. Aleksista löytyy 9 viitettä aiheesta ja Artosta 3 viiettä. Kyseisiä lehtiä ja niiden saatavuutta voi tiedustella kirjastonhoitajalta.
Unettomuutta ja unihäiriöitä käsittelevissä kirjoissa on jonkin verran kerrottu myös levottomista jaloista, esim. Unettomuus ja sen hoito. 1991, Hauri, Peter: unettomuus. 1992 ja Heller, Barbara: Hyvä uni. 2002
Grimmin veljesten Lumikki -sadun nimettömät kääpiöt saivat nimensä vuonna 1937 valmistuneen Walt Disneyn piirretyn elokuvan "Snow White and the Seven Dwarfs" myötä. Hahmojen nimet ovat suomeksi / ruotsiksi / englanniksi:
Lumikki / Snövit / Snow White
seitsemän kääpiötä / sju dvärgarna / the seven dwarfs
Viisas / Kloker / Doc
Jörö / Butter /Grumpy
Lystikäs / Glader / Happy
Unelias / Trötter / Sleepy
Nuhanenä / Prosit / Sneezy
Ujo / Blyger / Bashful
Vilkas / Toker / Dopey
Tiedustelemastasi kirjasta on otettu useita painoksia ja se löytyy useista tieteellisistä kirjastoista. Tällä hetkellä se on paikalla Helsingin yliopiston pääkirjastossa sekä Åbo Akademin kirjasossa. Muualta se näyttää olevan lainassa.
Lapin yliopiston Linda-tietokannasta voit nähdä, mistä kirja löytyy.
Myös osoitteesta www.kirjastot.fi voit klikata yliopistokirjastot tai erikoiskirjastot ja tarkistaa, missä näistä kirja on paikalla.
Ilkka Remes on antanut itsestään erittäin vähän tietoja julkisuuteen.
Luotettavia tietoja löydät seuraavilta sivuilta:
http://www.ilkkaremes.com (Ilkka Remeksen kotisivu)
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=42&lang=FI (Helsingin kaupunginkirjaston kirjailijatietokanta)
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/(kirjailijat)/5576D8FC09979DBDC2256A760… (Ilkka Remeksen kustantajan WSOY:n kirjailijagalleria)
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/remes.htm (DekkariNetti)
Ilkka Remes on kirjailijan salanimi. Remes ei ole halunnut kertoa oikeaa nimeään julkisuudessa, mutta oikea nimi on melko helposti löydettävissä Internetistä, esim. Tornion kaupunginkirjaston DekkariNetin salanimiluettelosta http://www.tornio.fi/kirjasto/...
Kyseessä on Juha Mannerkorven runo. Se löytyy ainakin teoksista Runo puhuu ilosta ja Juha Mannerkorven teoksesta Runot 1945-54.
Kyseiset kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-aineistohausta osoite http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html
Sanonta liittyy todennäköisesti Kwan-yiniin (Kwan-Yin),naispuoliseen bodhisattvaan, jota pidetään bodhisattva Avalokitesvaran eräänä aspektina, mutta myös kutsutaan armon ja myötätunnon jumalattareksi. Kirjoittamalla esimerkiksi Googleen hakutermiksi "kwan-yin" saat runsaasti sivustoja, joissa käsitellään Kwan-Yinin eri aspekteja ja tehtäviä buddhalaisessa ja zen-buddhalaisessa mytologiassa. Ohessa yksi esimerkki http://taipei.tzuchi.org.tw/tzquart/99spring/qp99-11.htm. Kwanin lähettiläs siis on armon ja myötätunnon jumalattaren lähettiläs.
Aineistotietokanta Helmetissä näkyvä kirjan painovuosi on niiden kirjojen painovuosi, jotka kirjastoissa ovat. Se ei siis välttämättä ole ensimmäinen. Joskus kirjastossa ei ole ensimmäistä painosta, joskus painoksia on useampiakin. Jos kirjan painos ei ole ensimmäinen, se useimmiten näkyy mainintana (esim. 2. p.), mutta vanhimpien kirjojen tiedoista tämä maininta voi puuttua.
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyvät tiedot kaikesta Suomessa julkaistusta. Se on vapaasti internetin kautta käytettävissä osoitteessa http://finna.fi
Fennican mukaan suomennosten ensimmäiset painokset ovat seuraavat:
-Hermann Hesse, Muuan nuoruus 1978
-Siegfried Lentz, Kiusattu 2001
-Jan Guillou, Pahuus 1996
-Philip Ridley, Demonit 1993
Tao-Taon tunnusmusiikin voi löytää mm. seuraavilta CD-levyiltä: 30 kaikkien aikojen lastenlaulua, 40 kaikkien aikojen lastenlaulua, Pienten suosikit, Tenavatahdit, Rakkaimmat lastenlaulut ja 40 riemukasta lastenlaulua.
Laulu löytyy myös C-kaseteilta Tenavakaraoke, Lasten TV-suosikit sekä Taotao ja muut tv-tutut.
Lapsen vammaisudesta löytyy runsaasti kirjallisuutta. Täyteen selvyyteen kirjojen sisällöstä pääsee, kun tutustuu itse kirjoihin. Tässä vinkkejä aihettasi koskevasta kirjallisuudesta.
Kirjoja
1) Ilmonen, Tuisku: Siivekäs sillanrakentaja, 1995
2) Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa 1 : Yhteenveto/toim. Antti Tammela. Valtion painatuskeskus 1990.
2) Monivammaisen lapsen apuvälinee4t . Osa 2. Apuvälineiden hankinta / toim. Leena Autio, Tuula Haukka-Wacklin, Antti Tammela. Valtion teknillinen tutkimuskeskus 1990.
3) TEOS Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa 3 : Apuvälineet ja monivammaisen lapsen sosiaalinen toimintakyky / toim. Raija Korpela, Pirkko Nieminen, Antti Tammela. Valtion painatuskeskus 1991.
4) Sairas ja vammainen lapsi...
Taiska, oikealta nimeltään Hannele Suominen, levytti laulun Haltin häät vuonna 1976.Laulun sanat löytyvät ainakin Suuresta Toivelaulukirjasta osa 17. Haltin häät on Taiskan cd-levyllä 20 suosikkia:Mombasa.Kirjan ja levyn saatavuustiedot löytyvät osoitteesta www.helmet.fi
Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastossa, osoitteessa
http://www.turku.fi/kirjasto/
voit hakea asiasanalla: Kupittaan savi.
Osut mm. teokseen Kupittaan saviosakeyhtiö (1963).
Samalla asiasanalla voit hakea netistä, mutta netti tarjonnee pirstaileisempaa tietoa. Muutama kuva löytyy esim. seuraavasta
http://www.wanhatkonstit.fi/Kupittaan_savi_lajitelma.htm
Rosa Liksomin taiteellisesta tuotannosta on runsaasti tietoa Internetissä, hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan sen sijaan vähemmän. Mutta jotain tietoa löytyy muun muassa seuraavilta nettisivuilta:
http://www.rosaliksom.com
http://www.tornio.fi/kirjasto/tlaakso/kirja/suomi/liks.htm
http://www.rovaniemi.fi/Lapinkirjailijat/rosa/liksom.htm
Euroopan virallisesta lehdestä löytyy asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukainen muutos karjalanpiirakan "tuote-eritelmästä" (2019/C 434/12) ,
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52019XC12…. Kuvaus on tarkka, siinä ei ainoastaan kuvata karjalanpiirakan ulkomuoto, vaan myös valmistus paistolämpötiloja myöden. Tuote-eritelmässä on myös karjalanpiirakan historiaa.
Syyt eivät ole niin yksiselitteiset, että niitä voisi vain luetella ja koulutyöhön varmaan kuuluu, että selvittelet niitä itse kirjojen perusteella. Klassikkoteos on Edward Gibbonin 2-osainen "Rooman valtakunnan rappio ja tuho". Kevyempi teos on esim. "Mahtava Rooma. Maailmanvallan värikkäät vaiheet", josta syitä löytyy melko helposti. Suuret historian sarjat käsittelevät myös aihetta tiivistetysti. Rooman historiaa löytyy kirjastosta luokasta 91.173 ja laajemmin antiikin ajan historian luokasta 91.17
