Keskisuomalainen -lehden numerot ovat Jyväskylän kaupunginkirjastossa mikrofilmillä ja niitä voi lukea 3. kerroksessa. Neuvonnasta opastetaan mikrofilmilukulaitteelle. Valitettavasti artikkeleista ei voi ottaa kopioita. Siksi suosittelenkin kääntymään Jyväskylän yliopiston kirjaston puoleen.
Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon ei valitettavasti tule Svensk jakt -lehteä, eikä myöskään muita metsästysaiheisia lehtiä Ruotsista.
Riihimäellä sijaitsee Suomen metsästyskirjasto, jonne kyseinen lehti ainakin tulee ja josta löytyvät myös kaikki aiemmat vuosikerrat. Metsästyskirjaston kokoelmista löytyy myös muita ruotsalaisia metsästyslehtiä, kuten Jakt och Fiske ja Jakt journalen.
Kirjasto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8 - 15.30 (kesällä 8 - 15).
Kirjastonhoitaja-informaatikko puh. (019) 722 283
sähköposti: info@metsastysmuseo.com
Ennen tuloasi kirjastoon ota yhteys puhelimitse kirjastonhoitajaan!
Tehtaankatu 23 A 11910 Riihimäki
Kirjasto välittää lehtien kaksoiskappaleita kirjastoille kaukolainaksi tai artikkelikopioita....
Meidän tuntemaamme Robin Hoodia sellaisenaan on tuskin ollut olemassa. Hän on pikemminkin yhdistelmä monesta eri tarinasta. Kronikoitsijoiden tiedot Robin Hoodin elinajasta vaihtelevat. Robin, tai Robert, on yksi yleisimmistä keskiajan Englannin nimistä. Hood on myös yleinen sukunimi, erityisesti Yorkshiressa, mistä useat Robin Hood -tarinat ovat lähtöisin. Robin Hoodiksi on siis tarjolla useita eri kandidaatteja. Robin Hood esiintyy useissa keskiaikaisissa balladeissa, joista varhaisin `A Gest of Robyn Hode` on vuodelta 1320. Ensimmäinen kirjallinen viite on puolestaan vuodelta 1377. Tuntematon käsikirjoitus noin vuodelta 1600 kertoo Robinin syntyneen Locksleyssa Yorkshiressa. 1500-luvun jälkipuoliskolla hänen mainittiin olleen...
Etsin tietoja tästä hankkeesta internetistä ja löysin seuraavanlaisen sivuston: The Peirce Edition Project http://www.iupui.edu/%7Epeirce/web/index.htm .
Näyttää siltä, että suomentaminen ei vähään aikaan ole ajankohtaista.
hei,
Tove Janssonin esikoisteos on Småtrollen och den stora översvämningen (Söderström & Co, 1945).
Tove Janssonia on aikaisemminkin kyselty näillä sivuilla. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta voit hakea hakusanalla Jansson Tove muiden saamia vastauksia. Esim. seuraavasta saat hyödyllisen nettiosoitteen ja keskeisten hakuteosten nimiä.
http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp?id=4625&arkisto=tru…
Muumikirjoista on oma hakemistonsa Muumilaakso osoitteessa:
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/muumilaakso/index.html
Sieltä löydät myös tiivistelmät kirjojen sisällöstä, kun otat esille tarkennettu haku -hakulomakkeen ja teet haun teoksen nimen mukaan
Esim. seuraavat teokset käsittelevät Norjan taloushistoriaa:
Hentila, Seppo: Pohjoismaiden historia (2002)
The economic development of Denmark and Norway since 1870 (1993)
Amdam, Rolv Petter: Oppdragsforskning som akademisk disiplin: trekk ved norsk foretakshistorisk forskning (1995)
Gran, Thorvald: The state in the modernization process: the case of Norway 1850-1970 (1994)
Esping-Andersen, Gösta: Politics against markets: the social democratic road to power (1988)
Norsk utenrikspolitikks historie
Bind. 6: Oljealder 1965-1995/Rolf Tamnes (1997)
Kapitalistisk demokrati?: norsk naeringsliv gjennom 100 år (2003)
Det nye Nord-Norge: avhengighet og modernisering i nord (1996)
Aro, Petteri: Pohjoiskalotti
päättötyö, Rovaniemen kauppaoppilaitos,...
Nuottikirjassa "Hengellisiä lauluja ja virsiä" on kyseinen laulu. Nuotinnos on tarkoitettu neliääniseen säestyssoittoon (melodia selkeästi oikealla kädellä).
Nuottikirja on tällä hetkellä lainattavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) kaupunginkirjastojen lainausoikeuden ja kirjastokortin saa esittämällä voimassa olevan kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen. Nämä ovat:
EU-maiden henkilöllisyystodistus
passi
suomalainen ajokortti
kuvallinen Kela-kortti
Helsingin vastaanottokeskuksen asukaskortti
Kotiosoitteen on oltava Suomessa.
Alle 15-vuotias, laitos tai yhteisö saa lainausoikeuden lainaajaksi oikeutetun täysi-ikäisen takaajan kirjallisella suostumuksella.
lisätietoja: http://www.lib.hel.fi/suomi/kirjasto-info/lainaaminen_ja_kirjastokortti… tai lähimmästä HelMet-kirjastosta.
Aapon ja Aappon nimipäivä on 18.12.
Kohtuullisen hyvin toimiva nimipäivähakukone osoitteessa http://koti.mbnet.fi/~stinger/namedays.php?pvm=&nimi=jenna
Opettajasi on oikeassa. Nykysuomen sanakirjan uudet painokset eroavat ensimmäisestä, joka ilmestyi 1951 – 61, vain siten, että ne käsittävät myös erikoisosia kuten sivistyssanakirjan ja etymologisen sanakirjan. Uusien painosten kolme ensimmäistä osaa, jotka muodostavat varsinaisen sanakirjan, ovat yhteneväiset ensimmäisen laitoksen kanssa. Uudempi vastaavanlainen suomen yleiskieltä kuvaileva sanakirja ilmestyi vasta 1990 – 1994. Se on ”Suomen kielen perussanakirja”, jonka on julkaissut Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Ainoa Tiffany-lasitöitä muiden lasitöiden ohella käsittelevä video, jonka onnistuimme internetin kautta löytämään, on nimeltään Stained glass for beginners (ilm. 1989).
Valitettavasti Kirjastot.fi-sivujen monihaku,Suomen maakuntakirjastojen yhteistietokanta Manda, yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda ja taidekorkeakoulujen yhteistietokanta Arsca eivät antaneet yhtään viitettä tuolla nimekkeellä.
Esimerkiksi seuraavan www-osoitteen kautta pääsee tutustumaan monenlaisiin lasitöitä koskeviin sivuihin sekä sähköiseen kirjakauppaan, jonka kautta materiaalia voi ostaa
http://downeaststainedglass.com/freestainedglasspatterns.html
Suomenkielistä mainitsemisen arvoista aineistoa en löytänyt. (Tarkistettu Fennica CD-ROM sekä artikkelitietokannat ARTO, Aleksi CD-ROM ja Kati CD-ROM.)
Joissakin englanninkielisissä elokuva-alan hakuteoksissa mainitaan Danny Kaye, ja hänestä on muutaman palstasenttimetrin verran tietoja. Esim. Varkauden kaupunginkirjaston käsikirjastossa Halliwell's Who's Who in the Movies (2001), lainauspuolella The Movie Stars Story / ed. by Robyn Karney (1984). Varsinaisia elämäertateoksia on Suomen kirjastoissa vain kaksi: The secret life of Danny Kaye / Michael Freedland (1985) Porvoon kaupunginkirjastossa ja The Danny Kaye story / Kurt Singer (1958) Hels. yliopiston humanistisen tiedekunnan kirjastossa. Dick Richardsin ja Martin Gottfriedin...
1950-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Suomen kirjallisuushistoria 3: rintamakirjeistä tietoverkkoihin (1999)
(sisältää pitkän katsauksen 1950-luvun kirjallisuuteen s. 68-)
Eskola, Antti: Kirjallisuus Suomessa (1974)
(s. 147-153 käsittelee 1950-lukua)
Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia (1997)
(kirjan lopussa on myös vuosittainen kaunokirjallisuuskatsaus sisältäen vuodet 1950-1959)
Saarinen, Marketta: Kirjan mittaa (1979)
(1950-lukua käsittelevät sivut 35-51)
Suomen Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän Internet-version löydät osoitteesta http://ykl.kirjastot.fi/ , Ruotsin kirjastojen luokitusjärjestelmän suppea versio löytyy sivuilta http://susning.nu/SAB-systemet (http://www.molndal.se/bibl/sab_expl.htm )
Tarkempaa vertailua varten voit etsiä luokitusjärjestelmät kirjamuotoisina Oulun yliopiston kirjaston aineistotietokannasta Oulasta osoitteessa http://finna.fi (Klassifikationssystem för svenska bibliotek ja Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä)
Kyseinen lp-levy löytyy esim. Kouvolan kaupunginkirjaston kokoelmista. Voit saada sen lainaksi Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta. Kaukolaina maksaa 4 euroa / kirja. Kaukolainapyynnön voit tehdä oheisella lomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/kaukopal/pyynto.htm
Levy on myös Kansan arkistossa Helsingissä.
http://www.kansanarkisto.fi/
Eeva Aarrevaaran kirjoittamassa Perinnerakentajan oppaassa (1995) käsitellään lisärakentamista ja maalaistaloja. Minulla ei ole nyt tilaisuutta tarkistaa, onko siinä mukana kuvallisia malliratkaisuja. Sen sijaan Humberto Cifuentesin teoksessa Puutalon laajentaminen (1979) on 15 kuvitettua malliratkaisua 1 1/2 -kerroksisen ja ns. ruotsalaisen talon laajentamiseksi. Helena Kantolan kirjoittamassa teoksessa Perusparannuksen mallisuunnitelmia (1981) esitetään malliratkaisuja kolmeen viime sotia seuranneen jälleenrakennuskauden tyyppitaloon. yleisperiaatteet ovat sovellettavissa koko pientalokantaamme.
Kysymyksestänne ei käy ilmi, minkälaiseen taloon hirsisiipeä rakennetaan. Teoksessa Peruskorjauksen puurunkotyöt (1987) on myös jonkinlaisia...
Turkisten ompelemisesta löytyy kirjastojen tietokannoista asiasanalla "turkistyöt". Esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ löytyy kaksi teosta :
Tikkanen, Kaisa : Turkistietouden perusteet , 1989
Granberg, Ingrid : Skinn och läder : tradition, beredning, sömnad, 1984
Yhteistietokannasta Linda löytyy lisäksi:
Serter, Sam : A handbook of fur craftsmanship, 1985
Kirjaa on joissakin yliopistojen kirjastoissa ja myös Varastokirjastossa, josta sitä voi kaukolainata lähimmän kirjaston kautta.
Mainittujen teosten lisäksi löytyy turkistöistä kirjasarjasta Isotaito : Otavan suuri taitosanakirja, Osa 7 (1980), ss. 165-175. Myös Seepra-sarjan kirjasessa Silventoinen, Ritva : Turkikset (1975) on...
