1990 oli suurten muutosten vuosi Ylen tv-uutistarjonnasssa. Yhtiön vuosikertomuksen mukaan 15.1.1990 toteutettiin "suurin uutiskaavion uudistus sitten 1960-luvun". Ensimmäinen suuri muutos oli uutisten rinnakkaislähettämisen lopettaminen eli Ylen pääuutislähetyksen jääminen vain TV1:ssä lähetettäväksi – vuodesta 1965 tähän saakka pääuutislähetys oli tullut Suomessa molemmilta televisiokanavilta samaan aikaan. Uudistuksen myötä uutistarjonnan määrää lisättiin uusilla lähetyksillä ja lähetysaikamuutoksin tehtiin siitä aikaisempaa kattavampaa. Syksyllä 1988 alkaneet arki-iltojen myöhäislähetykset muutettiin jokapäiväisiksi.Mullistuksen taustalla oli valmistautuminen muutaman vuoden päässä häämöttävään kanavakilpailuun. Yle ja MTV olivat...
Hei!Kudo kodittomille -artikkelissa ohjattiin muun muassa Marttojen ja Yhteishyvän sivuille. Olisikohan ohje ollut jollakin näistä sivuista? Listaan alle artikkelissa olleet ohjelinkit:Martat: PerusvillasukatLankamaailma: sukkataulukkoNovita: aikuisen joustinneulepipoYhteishyvä: lapaset - kolme perusohjettaKässämartat: säärystimet ja kämmekkäätToivottavasti oikea ohje löytyisi näistä!
Näillä tiedoilla on vaikea vastata varmasti kysymykseesi, koulun historia vaikuttaa monimutkaiselta. Sinun kannattaisi tulla käymään Turun pääkirjastoon ja pyytää katsottavaksesi kotiseutukokoelman varastosta Turun tyttökoulun vuosikirjoja. Niissä annetaan myös oppilasluettelot, jospa sieltä löytyisi tuttu nimi? Turun tyttökoulun vuosikertomuksessa lukuvuodelta 1972 -1973 kerrotaan koulun historiasta näin:Turun tyttökoulu perustettiin Turun Tyttöopisto -nimisenä yksityiskouluna v. 1921 ja se muuttui asteittain neliluokkaiseksi koekouluksi ja samalla valtion oppilaitokseksi v. 1927 sekä kuusiluokkaiseksi tyttökouluksi v. 1952. Syksystä 1971 lähtien koulu muuttui asteittain viisiluokkaiseksi tyttökouluksi. Vuonna 1906 valmistunut...
Yleisissä kirjastoissa ei kauheasti ole tämän alan kirjallisuutta, mutt ehkä sinua kiinnostaisi muutamat Mark Vanhoenackerin kirjat. Hän lentää 747-koneita ja on vapaa kirjoittaja. Hän on kirjoittanut teokset Ilmojen halki: pilotin matkassa (2018) ja Opi laskeutamaan lentokoneella (2018)Vaski
Anni Swanilta ei löydy tällaista satua. Sen sijaan Topeliuksella on näytelmä, tai " Satu- kolme näytöstä" kuten Topelius asian ilmoittaa, "Suojelusenkeli".Siinä musta ja valkoinen enkeli häärivät lasten kehdon ympärillä. Kaikkein karmein satu, missä Kuolema vie lapsen kehdosta on Andersenin satu "Äiti".Siinä Kuolema käyttää hyväkseen äidin hetkellistä nukahtamista ja ryöstää vauvan kehdosta. Äiti tekee kaikkensa pelastaakseen lapsensa. Tämä sopisi myös hyvin Tuomari Nurmion "Lasten mehuhetkeen".
Valitettavasti en löytänyt kuvailuusi sopivaa äidinkielen oppikirjaa. Oma-alkuisia oppikirjasarjoja ovat Oma lukutaito, Oma aapinen ja Oma kieli. Näistä mikään ei sovi kuvailuusi. Oma lukutaito ja Oma aapinen -sarjat ovat värikuvitettuja ja kovakantisia. Oma kieli puolestaan on 1950-luvulta. Missään näistä kirjoista ei myöskään ole Säde Hagert -nimistä henkilöhahmoa.1990-luvun oppikirjasarjoista sana äidinkieli esiintyy sarjassa Koulun äidinkieli (Pirkko Kiravuo ym.). Voisikohan kyseessä olla se? Sen sisältöä en valitettavasti päässyt tarkistamaan, joten kuvituksesta tai henkilöhahmoista ei ole tarkempaa tietoa.
Vuonna 1900 helsinkiläinen tehdastyöläinen synnytti todennäköisimmin Kätilöopiston sairaalassa. Vuonna 1878 valtion ylläpitämän Helsingin yleisen sairaalan synnytysosasto siirtyi Tehtaankadun ja Vuorimiehenkadun välisellä alueella sijaitsevaan puutaloryhmään, Kätilöopistoon, jossa laitos sijaitsi aina 1960-luvulle saakka.Vuorimiehenkadun synnytyslaitoksella vallitsevasta tilanpuutteesta alkoi vuosituhannen vaihdetta lähestyttäessä esiintyä runsaasti valituksia, mutta ahtauden vuoksi esitetyt kunnallisen synnytyslaitoksen perustamissuunnitelmat eivät olleet toteutuneet. Sairaanhoidollisten palvelujen kysyntää vastaamaan perustettiin vuosisadan lopulla useita yksityissairaaloita. Ne olivat yleensä pieniä ja lyhytikäisiä, mutta niitä...
Voisiko kysymäsi runo olla runokokoelmasta "Vallan Casanovat" runo, joka alkaa sanoilla "Päätoimiseksi naiseksi älä rupea".Runo on yksi Tiaisen tunnetuimmista. "Päätoimiseksi naiseksi älä rupea, se on silkkaa kuukautiskiertoapillereitä ja kierukoita, meikkiohjeitajoista ei tolkkua saa,omin käsin leivottua pullaa ja lattioitajoissa ei rikkaa käy, tarjouksesta tarjoukseen.Elämistä kuulopuheiden ja satunnaisuuksien varassa.Sinun on oltava ainajoku tukipylväs, odotettava almanakka kourassamikä tulee ja miksei jo tule.Siivouskykyinen rintarauhaspari.Valkopyykki on kohtalo.Huolto pelaa, mutta miten on kirjavien laita?
Vanikasta löytyy useampia artikkeleita ja kuviakin. Maatalousmuseo Sarka on julkaissut kuvan vanikkakaulimesta ja sen ohessa kerrotaan myös, millaista leipä oli. Vanikka oli armeijan näkkileipää ja siksi sen piti kestää sekä kuljetusta että kovia oloja. Se oli siis kovaa ja sillä tavalla erilaista kuin nykyinen helposti purtava näkkileipä. Vanikka oli perinteiseen juureen leivottua, kuivattua ruisleipää, kevyttä kantaa ja oikein säilytettynä hyvin säilyvää. Kuljetuksen sujumiseksi leivällä oli määrätty muoto, se tehtiin pellistä valmistetulla neliön muotoisella muotilla. Pinnan kuvio syntyi kaulimella, jonka pintaan oli veistetty nystyjä, josta tuo kuvakin on. Kaulin teki taikinaan reikiä, jotka estivät sitä kohoamasta...
Aluksi opintotuki tarkoitti valtion takaamaa opintolainaa. Syksyllä 1969 sitä myönnettiin opiskelijoille ensimmäistä kertaa. Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1972, opintolainan rinnalle saatiin opintoraha. Sitä myönnettiin kuitenkin kappalemääräisesti vain hyvin pienelle määrälle opiskelijoita. Valtion opintotukikeskus valitsi hakemusten joukosta parhaat jotka olivat käytännössä vähävaraisia opiskelijoita, jotka menestyivät opinnoissaan hyvin. Tuen kokonaismäärä oli silti kaikille sama eli jos sai opintorahaa, lainan määrä oli vastaavan summan verran pienempi. Vuonna 1977 opintotukeen lisättiin asumislisä ja opintorahan kappalemääristä luovuttiin. Uudistus oli pakko tehdä, sillä pankit päättivät leikata lainamääriä. Opintolainojen...
Kaarinan Helakisan runo Annaa ajatellessa kokoelmasta Posetiivi (1976) on luettavissa myös muun muassa teoksista Pikku Pegasos (toim. Kaarina Helakisa,1980) ja Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966-88 (1988) sekä antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 2.
Olisikohan tässä merkittävin tekijä kuitenkin se, että käännettäessä englanninkielistä alkuperäiskappaletta (YMCA) suomeksi on M-kirjaimen lausuminen ("em") siirtynyt alkuperäisesityksestä kotimaiseen tulkintaan sellaisenaan, jolloin myös N on ollut luontevinta lausua "en".Toisaalta, NMKY-lyhenteen lausumiseen tuntuu aina liittyneen kysymyksen esiin nostama kahtiajako "en"- ja "än"-versioiden välillä, eikä se välttämättä selity edes ruotsinkielisyydellä: joillekin se on en-em-koo-yy, toisille än-äm-koo-yy. Kyse saattaa olla jopa kontekstuaalisesta seikasta: ehkä normaalipuheessa edeltävä sana vaikuttaa siihen, kumpi tapa tuntuu paremmalta – kenties Pieksämäen NMKY houkuttelee käyttämään en-em-koo-yytä (-mäen en-), kun taas Mäntsälän NMKY...
Domenico Scarlattin teoksia on luetteloitu ja numeroitu monella tavalla: K-numerointi on peräisin Ralph Kirkpatrickin tekemästä teosluettelosta ja L-numerointi Alessandro Longon luettelosta. Horowitzin soittama sonaatti on K54 (= L241), ei K59. (K59 = L71, D-duuri)Kirjastojen luetteloissa K-numerointi on yleisimmin käytetty. Tämän sonaatin yhtenäistetty nimeke on ”Sonaatit, kosketinsoitin, K54, a-molli”, mutta voit etsiä sitä kirjastojen luetteloista myös pelkällä säveltäjän nimellä ja teosluettelonumerolla (K54). Kirjainlyhenne ja teosluettelonumero kirjoitetaan siis yhteen kirjastojen luetteloissa. Voit tarkistaa aineiston saatavuuden esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi).Nuotti löytyy myös verkosta, esimerkiksi Petrucci...
Ilman kuvia ja lisätietoja käytävien sisällöistä on mahdotonta sanoa varmaksi, mikä eläin koloja kaivelee. Arvauksena voisi olla esimerkiksi jokin myyrä, rotta tai piisami. Kontiaisten jäljiltä jää iso multakasa, mutta peltomyyrän tekemät reiät voivat olla hyvin siistejä. Kun kyselin puutarhaharrastajilta, suurin osa laittaisi kolot metsä-, vesi- tai peltomyyrän syyksi. Myyrien määrä vaihtelee vuosittain, joten jokavuotisesta riesasta ei välttämättä ole kyse. Puutarhurit neuvovat lempeäksi karkottamiskeinoksi kanankakkarakeiden kaatamista koloihin.
Kysymyksen Omar Khaijam -sitaatti on alku nelisäkeestä, joka kokonaisuudessaan kuuluu seuraavasti: "The Moving Finger writes; and, having writ, / Moves on: Nor all the Piety nor Wit / Shall lure it back to cancel half a Line, / Nor all thy Tears wash out a Word of it."Ensimmäiset runomuotoiset Omar Khaijamin nelisäkeiden suomennokset teki Toivo Lyy 1920-luvun lopulla (Teltantekijän lauselmia, 1929). Kysymyksen sitaatti sisältyy runoon LXXXVII kokoelmassa Omarin malja, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1942. Lyy on kääntänyt sen näin: "On Sormi, joka aina kirjoittaa."Teltantekijän lauselmia ja Omarin malja on sittemmin julkaistu yhteisniteenä nimellä Teltantekijä.
Anja Porio ja Irja Askola ovat kirjoittaneet yhdessä kolme runoteosta:Matkaan, naiset (1988, uudistettu painos 2000, linkki Helmet Finnaan)Lasinen lapsuus (2002, linkki Helmet Finnaan)Mikä nainen (1985, uudistetut painokset 2001 ja 2008, linkki Helmet Finnaan)Marja-Leenan kirjahylly -kirjablogissa on kirjoitettu runokokoelmasta Matkaan, naiset (linkki blogikirjoitukseen). Se on Porion ja Askolan yhdessä kirjoittamista kokoelmista teemoiltaan uskonnollisin, joten mietin, voisikohan etsimäsi runo löytyä siitä. Tai ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon ja sen alkuperän?
Verkkolähteistä ei löytynyt äkkiseltään tietoa Brasilian suurimpien lihantuottajien venäläisomistuksesta. Brasilia on kyllä maailman suurimpia lihanviejämaita, ja Venäjä on yksi sen tärkeimmistä asiakkaista. Esimerkiksi Minerva Foodsilla, joka on ylikansallinen elintarvikeyhtiö ja yksi Brasilian suurimmista lihantuottajista, on useampia suuria osakkeenomistajia ympäri maailman. Maan kaikista suurimman lihantuotantoyhtiön JBS S.A.:n omistaa yrityksen oma hallitus (käytännössä kaksi perustajain sukulaista). Yli 50 % sen omistajista on ns. free float -osakkeenomistajilla eli vapailla osakemarkkinoilla.
En valitettavasti löytänyt sanoja kirjastojen kokoelmista tai verkosta. Ainoa tapa saada ne lienee kuunnella kappaletta, esimerkiksi Youtubesta tai levyltä ja tulkita ne niin.
