Erkki Tabermanin runo "Mei määe tytöt" löytyi Carelica-tietokannasta. Se on Karjala-lehden numerossa 8/1994 sivulla 11. Lähetän teille siitä kopion. (Se on 9-säkeinen, joten en viitsi kirjoittaa sitä tähän.)
Täydellistä vastausta kysymykseesi on vaikea antaa, koska mitään tilastotietoja ei ole mahdollista saada. Yleensä kirjastosta kysytään useimmin klassikkoja, joista tunnetuimpia ovat Grimmin veljesten sekä Perrault´n keräämät sadut sekä H.C. Andersenin sadut.
Näitä satuja on kyselty ahkerimmin meiltä Töölön kirjaston lasten osastolta:
Pieni merenneito/H.C. Andersen
Prinsessa Ruusunen (useita versioita, mm. Perrault´n)
Lumikki (Grimm)
Tuhkimo (Grimm)
Kultakutri ja kolme karhua (engl. kansansatu)
Etsimäsi Cesar Cui'n 25 preludia op. 64 on sen verran harvinainen, että ainakaan keskeisistä suomalaisista tietokannoista sitä ei löytynyt. Myöskään British Libraryn musiikkikokoelmista sitä ei löytynyt. Kehottaisinkin sinua kääntymään vielä oppilaitoksesi kirjaston puoleen. Kyseisten preludien nuotit saattavat löytyä jostain venäläisestä tai balttilaisesta musiikkikirjastosta. Ongelmallista on se, ettei läheskään kaikilla kirjastoilla mainituilla alueilla ole vielä kokoelmatietokantaa netissä, vaan perinteinen kortisto. Kaukolainauspolitiikkakin voi vaihdella. Voisi kuitenkin kuvitella, että SIBAn kirjastosta on tehty vastaavanlaisia tiedusteluja ennenkin. Toinen vaihtoehto on etsiä nuottijulkaisuja antikvariaateista.
Esittelypuheita joudut pitämään ainakin seuraavissa tilanteissa: yrityksen esittely, tuote-esittely ja esittäytyminen ja toisen esittely.
Yritysesittelyn elementit ovat seuraavat:
- Toivotetaan kuulijat tervetulleiksi
- Esitellään isäntien edustajat
- Kerrotaan tilaisuuden ohjelmasta
- Aloitetaan esittely: toimiala, organisaatio; hieman historiasta, paljon nykyisydestä ja valikoiden tulevaisuudesta
- Keskustellaan ja vastaillaan kysymyksiin
- Tehdään kiertokäynti
- Päätetään tilaisuus myönteisesti ja aikataulun mukaisesti
Tuote-esittelyä suunniteltaessa on analysoitava mahdolliset asiakkaat eli kohderyhmä, tutustuttava tuotteen ominaisuuksien lisäksi esitteisiin, takuuehtoihin, käyttöohjeisiin ja markkinatilanteeseen. Kaikkea näitä...
Lentolippuvarauksissa toimitaan yksittäisen lentoyhtiön toimintaperiaatteiden ja työkäytäntöjen mukaisesti. Esimerkiksi Finnairin puhelinpalvelusta Helsinki Puh. +358 (0)9 818 800 kerrottiin että Finnairin suorilla lennoilla Atlantin yli lentävien koneiden lentolippuvarauksia ei tarvitse vahvistaa "reconfirmation".
Jo voimassa olevien lentolippujen vahvistuskäytäntö "reconfirmation" koskee yleensä Atlantin yli kulkevia lentoja. Tästä ei kuitenkaan ole olemassa kansainvälisiä yhtenäisiä varaussääntöjä, vaan lentolippuvarauksen käytännön järjestelyn vaihtelevat yhtiökohtaisesti.
Mikäli suunnittelet lentolippuvarausta, on syytä varmistaa kyseisestä lentoyhtiöstä minkälainen on varauskäytäntö kansainvälisissä lennoissa.
Punakorvakilpikonnat ovat suokilpikonnia. Ne tarvitsevat sekä vesi- että maaosan sisältävän akvaterraarion. Punakorvakilpikonnan hoito-ohjeita löydät esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Perälä, Jarmo: Punakorvakilpikonna
Wilke, Hartmut: Kilpikonnat: oikea hoito, terveellinen ruoka, käyttäytyminen.
Seuraavissa matkaoppaissa kerrotaan myös mainitsemistasi alueista:
Gray -Durant, Delia, Southwest France, London, 2003.
(Blue guide - sarja)
Southwest France, Singapore, 2002.
(Insight guide / kuvitettu)
Morland, Miles, A Walk Across France, New York, 1994.
Kuten olit huomannut ei HelMet-hausta löydy ko.hakusanoilla kirjoja. Tämä "valikoima" onkin koottu Helsingin pääkirjastossa paikkalla olleiden kirjojen perusteella eli muitakin teoksia varmaankin löytyy.
Myös internetistä löytyy tietoa; esimerkiksi haku Googlesta http://www.google.fi ko.nimillä antoi tulokseksi useita sivuja.
http://www.toulouse.fr/
http://www.cr-mip.fr/
http://www.visit-midi-pyrenees.com/
Etsimäsi kirja on varmaankin tämä:
King, Stephen
Everything's eventual : 14 dark tales
London : New English Library, [2003]
ISBN 0-340-77074-0
Osoitteessa http://www.helmet.fi voit käydä tarkistamassa kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Punalippu -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan Azlag Jarga eli Emil Pyttynen siirtyi I MS:n alettua Kiirunaan, jossa työskenteli kaivoksilla kirvesmiehenä. Pyttysen elämänvaiheista löytyy lyhyesti seuraavista painetuista lähteistä:
Korhonen, Jaakko: Jätkät Taka-Kainuun taistelussa. Muistelmia. Julkaistu lehdessä Punalippu 1980:8, s.3-34
Etto, Jorma: Kesken viikon. Lapin kansa 5.4.1978,
Väyrynen, Vilho: Suutarinpoika porrastiellä. Pohjoinen 1979, s. 91-92, 343-344, 351-352.
Kysymykseenne ei voi antaa haluamaanne vastausta, sillä noin suppean listan laatiminen tuottaa sattumanvaraisen, mahdollisesti yksilöllisiin makumieltymyksiin ja/tai puhtaasti myyntitilastoihin perustuvan tuloksen, joka ei ehkä tuo esiin edes musiikin lajin tyypillisimpiä piirteitä.
Musiikin hakuteokset sisältävät hakemistanne aiheista artikkeleita, joissa myös mainitaan tyylisuuntien keskeisiä edustajia:
Suomalaisista hakuteoksista voi suositella esim. yleisiä musiikin tietosanakirjoja (Suuri musiikkitietosanakirja, 1989-1992 ja Otavan iso musiikkitietosanakirja, 1978-1980), joista teosten iästä huolimatta saa perustietoja aiheista) sekä erityisesti v. 1992 ilmestynyttä teosta 'Populaarimusiikin tyylisuunnat' / Risto Rauhala, joka...
Vastauksen löydät nimikirjoista, joita kirjastossa on useita. Niistä ilmenee mm., että tämän raamatullisen nimen merkitys hepreaksi on: "Jahve on armollinen".
(Jahve on Jumalan hepreankielisen nimen suomenkielinen lausumismuoto). Johanna on Johanneksen (naispuolinen) sisarnimi. Sekä Raamattu että kaunokirjallisuus ovat tehneet meillä Johannan tunnetuksi. Nimestä Johanna on useita eri puhuttelumuotoja ja muunoksia.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja
http://www.behindthename.com/nm/j2.html
http://www.behindthename.com/nm/j2.html#john
Jalmari Finnen suomentaman kolmiosaisen ”Monte Criston kreivin” etusivulla tosiaankin sanotaan, että suomennos käsittää koko alkuteoksen. Tämä pitää ilmeisesti paikkansa. Vertasin alkuteoksen ja suomennoksen alkuosia keskenään (alkuteoksen loppuosaa minulla ei ollut käytettävissäni). Suomennoksesta näytti puuttuvan yksi luku, mutta kysymys oli vain siitä, että jostain syystä kaksi lukua oli yhdistetty yhdeksi. Tekstit sinänsä olivat selvästi yhtä laajat.
Vertasin myös Lauri Hirvensalon tekemää ”Kolmen muskettisoturin” suomennosta alkuteokseen. Molemmissa kirjoissa oli kaikki samat luvut ja tekstit olivat selvästi yhtä laajat. Muskettisotureista on myös Anna Louhivuoren tekemä suomennos, jonka etusivulla sanotaan, että käännös on...
Tilastotietoja Helsingin eri alueista löydät esimerkiksi Helsingin kaupungin tietokeskuksen sivuilta http://www.hel2.fi/Tietokeskus/ (Valitse sivun vasemmasta laidasta 'tilastoja' ja sitten 'Helsinki alueittain 2001'. Voit etsiä Töölöä koskevia tilastotietoja 'Julkaisu peruspiireittäin' -kohdasta.)
Etu- ja Taka-Töölö eivät ole yhdessä kyseisessä tilastossa, vaan Taka-Töölö on Taka-Töölön peruspiirissä ja Etu-Töölö Kampinmalmin peruspiirissä.
Helsinki alueittain on saatavana myös paperijulkaisuna.
Ozzysta on useampikin teos, joista Sue Crawfordin kirjoittama on suomennettu:
Crawford, Sue: Ozzy. Suom. Reija Tanninen (alkuteos Ozzy - unauthorized). Johnny Kniga 2003
Shawn, Harry: Ozzy ”talking”: Ozzy Osbourne in his own words. London 2002
Conte, Robert V.: Black Sabbath : the Ozzy Osbourne years. New York 2000
Osbournes: Officially Osbourne: opening the doors tho the land of Oz. London 2002
Kirjojen saatavuuden näet HelMet aineistohaulla: http://www.helmet.fi
Voit hakea tietoa Suomen matkailun historiasta Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokannasta kirjastossa tai internetin kautta http://www.lahti.fi/kirjasto/
Voit käyttää asiasanoina esim. matkailu, historia, Suomi, matkailijat, nähtävyydet, matkailukohteet. Asiasanoja voi yhdistellä. Aiheesta löytyy esim. Hirn, Sven: Tuhansien järvien maa : Suomen matkailun historia (1987), Matkakuumetta: matkailun ja turismin historiaa (1994), Krohn, Aarni: Elämän lomassa: suomalaisen loman historiaa (1991), Kolin perintö: kaskisavusta kansallismaisemaan (2000), Salokorpi, Sinikka: Matkailijan Suomi: tuhat parasta nähtävyyttä (1997), STN-matkaopas 2002: matkailu-Suomi yksissä kansissa (2002), Vuoristo, Kai-Veikko: Lumen ja suven maa: Suomen...
Kyseessä on katkelma Claes Anderssonin runosta Vuoden viimeinen kesä, kokoelmasta Vuoden viimeinen kesä: runoja vuosilta 1962-84, suom. Pentti Saaritsa. WSOY, 1985.
