Kylläpä esitit vaikean kysymyksen. Lisäksi kysymyksesi voi tulkita kahdella tavalla: tarkoitatko ranskalaisten matkailua ulkomaille vai muunmaalaisten matkailua Ranskaan? No, niin tai näin, tieto tuntuu olevan kiven alla.
Suomalaisten matkailusta eri kohdemaihin löytyy jonkin verran tilastotietoa (mutta ei tietenkään kovin kaukaa historiasta; kuinkahan laajaa ajallista perspektiiviä etsit?) Esim seuraava tieto löytyy Tilastokeskuksen julkaisusta Matkailutilasto 2002:
Tilauslennoilla Suomesta matkustaneet... 1994-2001:
Ranskaan: 1994 10236; 1995 3102; 1996 10844; 1997 6017; 1998 1474; 1999 8124; 2000 2973; 2001 3778.
Samoin Tilastokeskuksen julkaisusta Suomalaisten matkailu 2001 löytyy erilaisia tilastoja kohdemaittain, mm. tietoa matkojen...
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL) perustuu amerikkalaisen kirjastomiehen Melvil Deweyn kymmenjärjestelmään (DDC), josta julkaistiin ensimmäinen versio vuonna 1876, https://www.oclc.org/en/dewey.html.
Suomessa kymmenjärjestelmä omaksuttiin yleisten kirjastojen luokituksen oppaaksi jo 1900-luvun alussa, ja on tätä nykyä käytössä liki kaikissa Suomen yleisissä kirjastoissa.
Poikkeuksena Helsinki, joka käyttää omaa sataluokkiin perustuvaa luokitusjärjestelmäänsä. Tieteelliset kirjastot käytäävät yleisimmin UDK-luokitusta.
Luokitusjärjestelmät löytyvät Kansalliskirjaston Finto.fi:stä, https://finto.fi/fi/:
YKL, https://finto.fi/ykl/fi/
HKLJ, https://finto.fi/hklj/fi/
Supistettu UDK, https://finto.fi/udcs/fi/
Listaa ei oikein löydy Wikipedian listan lisäksi, https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_European_television_stations. Makupalat-hakemistosta löytyy jonkin verran tv-kanavia https://www.makupalat.fi/fi/k/1349/hae?category=114322&sort=title&order…
Kuuluisimpia St. Ivesin taiteilijoita oli Barbara Hepworth. Hänestä kertoo esim. Gale: Barbara Hepworth works in the Tate Gallery Collection and the Barbara Hepworth Museum St. Ives.
St. Ivesissa oli jo 1800-luvulla taiteilijayhteisö, tietoa netistä sivuilta: http://www.utopia-britannica.org.uk/pages/CORNW.htm ja http://www.penleehouse.org.uk/art-history/stives-artists.htm
Faktaa löytyy Cornwall oppaista esim. Hannigan : Cornwall & The Isles of Scilly.
Cornwalliin sijoittuvia romaaneja löytyi esim. Philippa Carr: Kerran taas kohdataan ja Richard Mason: Meren huoneissa.
Seuraavissa puukkokirjoissa on jotain myös taonnasta:
- Mehtonen, Ilari: Puukkoseppä, 2000
- Väyrynen, Pekka: Puukonrakentajan opas, 2000
- Sepän taidot, toim. Ilari Mehtonen (kappaleessa Taonnan sovellutuksia on artikkeli: Puukon suunnittelunäkökohtia.
Takomista käsitellään myös Heikki Sepän Hopeasepän pajasta kirjassa artikkelissa Taonnan seitsemän perusmuotoa.
Videot:
- Puukko ABC : näin tehdään hieno ja kestävä käyttöpuukko, 1998
- Komulan setti : Tommin takoja, 1985.
Kirjastojen itsepalvelusta löytyy artikkeleita ja käytyä keskustelua esimerkiksi Kirjasto-lehdestä. Aleksi-artikkelihaulla, asiasanat: "kirjastot ja itsepalvelu" hakutuloksena on kaksi artikkelia:
Myllylä, Riitta
Nimeke Pelaako palvelu? : arjen pulmia ja ilonaiheita
Aikakauslehti: Kirjastolehti
ISSN 0023-1843
Vu/vsk/nro/s 1999 ; (92) ; 6 ; 10-11
Heikkilä, Inkeri
Nimeke Asiakkaiden vai koneiden kirjasto?
Aikakauslehti: Kirjastolehti
ISSN 0023-1843
Vu/vsk/nro/s 1997 ; (90) ; 6 ; 194-195
Lehdet löytyvät esimerkiksi Helsingin pääkirjastosta, Pasilasta ja niistä voi ottaa kopioita.
Itsepalvelua käytetään paljon Espoon Kirjasto Omenassa, johon kannattaa käydä tutustumassa, sekä tehdä kysely heidän kokemuksistaan, yhteystiedot linkistä http://...
Kristiina Halkolan esittämän laulun Sinun lapsesi on sanoittanut Kahlil Gibran,
runo löytyy ainakin teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla (1978). Runossa on säkeet: Teidän lapsenne eivät ole teidän lapsianne. He ovat Elämän kaipuun tyttäriä ja poikia. He tulevat kauttanne mutta eivät teistä itsestänne. Ja vaikka he asuvat luonanne, eivät he sittenkään kuulu teille. Olisiko kyseessä etsimänne runo?
Kymenlaakson kirjastojen aineistotietokannassa
www.kouvola.fi/kirjasto/kyyti on noin 80 viittausta
vampyyrikirjoihin. Näistä viitteistä noin 60
viitettä Kouvolan kirjaston vampyyrikirjoihin, mukana ovat sekä aikuisten- että lastenkirjat, fiktiivisten teosten ohella myös tietokirjallisuutta kuten
rajatietoon luettavia teoksia.Viittauksia aikuisten
osaston vampyyrikirjoihin on noin 30 kpl
Heta Rytilän kokoamasta Kirjastopalvelu Oy:n
kustantamasta 20-sivuisessa Vampyyrikirjaluettelossa /
Vambyrbibliografissa on lueteltu vuoteen 1993 mennessä ilmestyineitä kirjoja.
Tietoa vampyyrikirjoista ja -elokuvista ja
liitteenä luettelot kauhusarjakuvista ja vampyyrielokuvista on Harto Hännisen ja
Marko Latvasen kirjassa VERIKEKKERIT. KAUHUN...
Tikkurilan kirjastossa on useita Vantaanjokea käsitteleviä kirjoja, joista tosin suuri osa on Vantaa-kokoelmassa, jonka aineistoa ei saa kotilainaksi. Lainaksi voi kuitenkin saada esim. kirjan Vantaanjoki, joka on Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen 20-vuotisjuhlajulkaisu. Tästä kirjasta saat varmasti tarvitsemasi tiedot, jollet kovin laajaa tutkielmaa ole tekemässä.
Kopiosto vastaa oppilaitosten ja koulujen tekijänoikeuskysymyksistä, oheessa linkki jossa on ohjeita tv-ohjelmien nauhoittamisesta ja esittämisestä oppilaitoksissa. Kopioston kotisivu http://www.kopiosto.fi/
Pyöreän pöydän ritareista kertovia kirjoja suomeksi ovat esim. Elisabeth Chadwickin Lancelot - ensimmäinen ritari, Wolfram von Eschenbachin (pääsana on Wolfram) Parsifal, Volter Kilven Parsifal - kertomus Graalin ritareista. Englannin kielisiä puolestaan ovat esim. The Chronicles of the Holy Grail, James Knowlesin The legends of King Arthur and his Knights, Rosalind Milesin kirjat, joita ovat muun muassa Isolde sekä Guenevere sekä Lindsay Clarken Parzifal and the stone from heaven.
Jim Rowlandsin englanninkielinen teos "Kites to make and fly" , 1989, ISBN 0-8521-9801-9, on mielestäni varsin käyttökelpoinen. Kirjassa on erittäin selkeät, verraten isokokoiset piirrokset ja valmistusohjeet.
Suomalaisen alan uranuurtajan Mårten Bondestamin kirjat "Lennä, lennä leijani", 1982, ISBN 951-35-2743-3 ja "Better kites--Parempia leijoja", 2000, ISBN 951-98450-0-3, ovat myös tutustumisen arvoisia. Kuvitus on Rowlandsin kirjaan verrattuna kuitenkin epäselvempi. Toisaalta Bondestam antaa seikkaperäisiä ohjeita leijan lennätyksestä, säädöistä, pulmatilanteista jne. Eli kannattanee tutustua näihin kaikkiin.
Jos haluat perehtyä aiheeseen perusteellisemmin, Maxwell Edenin "The magnificent book of kites--explorations in design,...
Vetoketjun "esiasteen" keksi amerikkalainen insinööri Whitcomb Judson 1893. Tällä hakaslukolla kiinnitettiin miesten nappikengät. Nykyaikaisen vetoketjun kehitti ruotsalainen insinööri Gideon Sundbäck n. 1913. Monista keksintöjä käsittelevistä kirjoista löytyy tietoa vetoketjusta, mm. Valittujen Palojen Tiedä ja hämmästy -teoksesta.
Tässä muutama kukkien symboliikkaa käsittelevä kirja:
Kukkien kieli –antologia runoa ja proosaa, Karisto 1998, ISBN 951-23-3845-9;
Peroni Laura: Kukkien kieli, WSOY 1986, ISBN 951-0-13912-2 sekä
Kukkien kieli/ kuv. Kate Greenway, Tammi 1986, ISBN 951-30-6464-6.
Syväsen kukkakaupan sivuilla löytyy osa kukkien kieli, jossa on lyhyesti kerrottu esim. eri kukkalajien viesti http://www.kukkakauppa.fi/kukkienkieli.html
Tässä neljä nykyvenäläistä kirjailijaa, joiden tuotantoa on käännetty myös suomeksi:
Boris Akunin, jonka sarjasta "Erast Fandorinin tutkimuksia" on suomennettu osat: "Asaselin salaliitto", "Turkkilainen gambiitti" ja "Leviatanin purjehdus". Akuninin kirjat ovat historiallisia dekkareita, joissa on myös parodisia piirteitä.
Aleksandra Marininan "Anastasija Kamensakaja" - kirjoista on suomennettu vasta yksi eli "Irina tietää liikaa". Kyseessä on nyky-Moskovaan sijoittuva dekkarisarja, joiden tunnelma on nähdäkseni hyvin aito.
Ljudmila Ulitskajalta on niinikään suomennettu vasta yksi teos, pienoisromaani "Iloiset hautajaiset". Tämä kuvaa lämpimällä tavalla New Yorkiin 1970-luvulla emigroituneita Venäjän juutalaisia taiteilijoita,...
Aivan varmaa tietoa asiasta on vaikea löytää, mutta useita teorioita kylläkin. Arvoisa Kirsti vastaa samaiseen kysymykseen Helsingin Sanomien verkkosivuilla 7.12.1997 tähän tapaan:
"Kynttilöiden poltto ikkunoilla ei ole merkityksetön tapa, vaan liittyy vanhastaan hallitsijan ja kansan väliseen vuoropuheluun. Ruotsinvallan aikana kynttilät paloivat suomalaisten ikkunoilla kuningasperheen merkkipäivinä tai kuninkaallisten vieraillessa Suomessa. Autonomian aikana tapa jatkui keisarillisina merkkipäivinä ja keisarin vieraillessa täällä.
Sortovuosina kynttilänpolton merkitys kuitenkin muuttui. Niitä alettiin polttaa kansallisen suurmiehemme J. L. Runebergin päivänä 5. helmikuuta vastalauseena venäläistämiselle.
Marraskuussa 1919...
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa olevaa äänikirja-aineistoa ei ole mitenkään erityisesti jaoteltu näkövammaisille tai muille asiakkaille suunnattuihin äänitteisiin, mutta tokihan näkövammaiset lainaavat paljon tämäntyyppistä aineistoa. Aineistotietokannasta ( http://www.helmet.fi/ ) äänikirjat saa esille vaikkapa kirjoittamalla asiasanaksi "äänikirjat" ja valitsemalla pudotusvalikosta aineistolajiksi äänitteet. (Aineistolajin valintakaan ei ole välttämätöntä, mutta silloin mukaan tulevat myös äänikirjoja käsittelevät painetut kirjat.) Tällä hakutavalla saadaan esiin suurin osa äänikirjoista. Äänikirjoja voi hakea myös esim. luokalla "1.4" ja aineistolajilla äänitteet.
Eritysesti näkövammaisille tarkoitettuja äänitteitä löytyy...
Entisen Kouvolan Kieli-instituutin kirjaston nykyinen
nimi on
HELSINGIN YLIOPISTON KÄÄNNÖSTIETEEN LAITOKSEN KIRJASTO
PL 94
45101 KOUVOLA
puh. (05)825 2260
http://www.rosetta.helsinki.fi
Internetistä löytyy sivusto, jossa on vertailtu eri maiden sotilasarvoja 1. maailmansodan aikana, sen osoite on http://www.theaerodrome.com/aces/ranks/r-g.html
Teoksessa Puna-armeija Stalinin tentissä (1997) kerrotaan sotilasarvoista ja myös siitä sekoittava seikasta, että vielä talvisodan päätyttyä Neuvostoliiton sotilasarvojen järjestelmä poikkesi varsin paljon Euroopassa yleisesti käytetystä. Upseerin ja aliupseerin arvot oli sosialistisen vallankumouksen jälkeen poistettu tasa-arvoisuuden nimissä. Kuitenkin jo 1930-luvun mittaan oli käyttöön otettu jo sellaisia "vanahnaikaisia" nimityksiä kuin majuri ja marsalkka, ja paine vanhaan palaamiseen oli 1940 suuri.
Tietoa voi etsiä hakusanoilla rank insignia Russia Internetistä
Wikpedian...
