Varmaan kannattaa lukea ne ilmestymisjärjestyksessä:Alkuperäiset muumikirjat ja niiden suomennus- ja ilmestymisvuodet:Muumit ja suuri tuhotulva, WS 1991. (Småtrollen och den stora översvämningen, 1945).Muumipeikko ja pyrstötähti; WS 1955. (Kometjakten, 1947, ny uppl 1956 med titeln Mumintrollet på kometjakt, ny uppl 1968 med titeln Kometen kommer.)Taikurin hattu, WS 1956. (Trollkarlens hatt, 1949/1968.)Muumipapan urotyöt, WS 1963. (Muminpappans bravader, 1950/1961, ny uppl 1968/1980 med titeln Muminpappans memoarer.)Vaarallinen juhannus, WS 1957. (Farlig midsommar, 1954/1980).Taikatalvi, WS 1958. (Trollvinter, 1957/1974).Näkymätön lapsi, WS 1962. (Det osynliga barnet och andra berättelser, 1962/ 1974.)Muumipappa ja meri, WS 1965. (Pappan...
Vanhat nen-päätteiset sukunimet ovat usein itäsuomalaisia. Itä-Suomessa sukunimet otettiin ylipäätään käyttöön paljon aiemmin kuin Länsi-Suomessa, jo 1500-luvulta alkaen. Näissä nimissä esiintyy usein suvun kantaisän nimi (esim. Mielikkä > Mielikäinen, Toivo > Toiviainen, Herman > Hermunen) tai lisänimi (esim. Mustaparta > Partanen). Länsi-Suomessa oli tyypillistä, että henkilön nimeen liitettiin asiakirjoissa talonnimi lisänimeksi. Jos siis muutti uuteen paikkaan, myös nimi muuttui sen mukaan ja Alatalosta saattoi tulla Koivuniemi. Länsi-Suomessa sukunimet tulivat laajemmin käyttöön vasta 1800-luvun loppupuolella. Silloin otettiin nimiksi paitsi ennestään tuttuja talonnimiä, muodostettiin myös paljon uusia sukunimiä....
Cocktail-pukukoodi on yleisesti ottaen aika väljä käsite ja varsinkin tavallisissa suomalaisissa häissä näkee vierailla monenlaisia asuja. Sopivia vaatteita ovat esimerkiksi jokin hieman juhlavampi polvipituinen tms. mekko, ns. pikkumusta (häissä mielellään värikkäillä asusteilla) tai juhlava housupuku. Kenkinä käytän itse yleensä mustia, strassikoristeisia mutta melko matalakantaisia (kitten heel) sandaaleja. Myös ballerinat tai muut siistit avokkaat mielestäni käyvät, talvella olen käyttänyt siistejä mustia nilkkureitakin tai pitkävartisia korollisia saappaita.Jos olisin itse vastaavassa tilanteessa, voisin toimia jollain näistä tavoista:Kysyisin juhlaparilta, sopiiko tulla asussa, joka ei ole täysin pukukoodin mukainenHankkisin...
Junanvaunujen ulkopuolella oli ennen vanhaan portaita ja muita ulokkeita, joissa oli mahdollista seistä junan liikkuessakin, ks. kuva. "Jäniksenä" matkustaminen on ollut rautateillä aina tuttua, ks. esim. Uusi Rautatielehti 15.1.1912 tai Kansan kuvalehti 30.6.1933. En löytänyt mainintaa pummilla matkustamisesta juuri portailla seisten, mutta varmasti se oli mahdollista.Rautatiemuseosta kerrottiin seuraavaa: Ilman lippua / pummilla (tai ”pommilla”, kuten nähtävästi ennen sotia puhuttiin) on pyritty matkustamaan junaliikenteessäkin eri tavoin ja hyvin pitkään, ellei aina. Ilmiö ei ole siis millään tavoin uusi.Tästähän löytyy esimerkkejä vanhemmista lehdistä:”Neljä pinnaria matkusti vaunun katolla Savonlinnasta Pieksämäelle” (Sisämaa, 2....
Sergeanne Golonin Angelika-sarjan viimeinen (12. osa) on nimeltään Angelikan voitto. Sitä ei ole Lohjan kirjastoissa, mutta Lukki-kimpasta löytyy yksi kappale: https://lukki.finna.fi/Search/Results?lookfor=Angelikan+voitto&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=-datasource_str_mv%3A%22journalfi%22 Voit varata kirjan noudettavaksi mistä tahansa Lohjan toimipisteestä.
Kyseessä on Heikki Välisalmen runo Meidän Simson. Runo on julkaistu ainakin Vapaa ajatus -lehden numerossa 23 vuonna 1913.Voit lukea runon myös teoksesta Nyt ylös kansa kaikkivalta : valikoima vanhan työväenliikkeen runoutta (toim. Kalevi Kalemaa, 1975).
Kyseinen runo on Ilpo Tiihosen kokoelmasta Antero Vipuliini ja taikatakki (1977, s. 13). Voit lukea runon myös esimerkiksi lastenrunouden antologiasta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (toim. Kaarina Helakisa, 1980).Tämä viisirivinen runo alkaa rivillä ”Souda pitkin maailmaa”.
Walt Whitmanin runon When Lilacs Last in the Dooryard Bloom’d suomennos sisältyy Jarkko Laineen toimittamaan teokseen Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (1991, s. 136). Runo on suomenkieliseltä nimeltään Kun syreenit viimeksi kukkivat pihamaalla ja sen on suomentanut Viljo Laitinen.
Hakusanoilla tavukirjat ja suuraakkoskirjat löydät Helmetistä listan lyhyistä kirjoista, joiden teksti on suuraakkosilla (tikkukirjaimilla) ja se on tavutettu.Suomenkieliset tavutetut suuraakkoskirjat Helmetissä 3/2026
Lyijyn käyttö putkimateriaalina on terveysriski, sillä lyijyä voi liueta juomaveteen. Talousveden kanssa kosketuksissa olevat verkostomateriaalit Suomessa -tutkimuksen mukaan lyijyä ei ole käytetty käytännössä Suomessa putkimateriaalina - lähinnä vain poikkeustapauksissa vesihuollon alkuvaiheissa. Lyijyä voi kuitenkin liueta juomaveteen messinkiosista, kuten hanoista ja vesijohtojen liitoskappaleista. Meri Sipilä on diplomityötään varten tutkinut hanavesien vesinäytteitä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kiinteistöjen vesijohdoista ja hanoista voi liueta merkittäviä määriä nikkeliä, lyijyä ja kuparia juomaveteen. Hanaveden metallipitoisuudet olivat sitä korkeammat, mitä kauemmin vesi oli seissyt vesijohdoissa.Lähteet: Kekki, T...
Poliisilla on rikostilastoja kaupunginosittain, mutta ilmeisesti ne eivät ole julkisesti saatavilla ainakaan reaaliaikaisesti. Tiedotusvälineistä löytyy koonteja aiheesta eri ajoilta, esim. Ilta-Sanomat 25.8.2018.Kaupunginosien huonomaineisuutta on tutkittu segregaation näkökulmasta, ks. esim.:Junnilainen, Lotta: Lähiökylä : tutkimus yhteisöllisyydestä ja eriarvoisuudestaRasinkangas, Jarkko: Sosiaalinen eriytyminen Turun kaupunkiseudulla : tutkimus asumisen alueellisista muutoksista ja asumispreferensseistäKaupunginosien maine voi ilman muuta parantua. Hyvänä esimerkkinä ovat Turun Raunistula ja Nummenmäki, joiden maine oli reilut sata vuotta sitten erittäin huono, mutta jotka nykyään ovat varsin rauhallisia ja keskiluokkaisia alueita....
Sunnuntain 9.3. Uutisvisassa kysyttiin, kuka oli kirjoittanut runon nimeltä Ontot miehet (The hollow men). Vastaus oli T. S. Eliot. Runo löytyy Eliotin teoksesta Kootut runot.
Tarkoitatko ehkä laulua "Olin pyörteissä" tai "Olin pyörteissä maisten huvien"? Laulu alkaa: "Olin pyörteissä maisten huvien" (tai "Olin pyörteessä maisten huvien"). Säkeistöjen määrä eri julkaisuissa vaihtelee seitsemästä kahdeksaan, "Waloa kohti" -lehdessä (01.10.1923) säkeistöjä on kymmenen.Sävelmä on ruotsalaista alkuperää ja alkuperäinen sanoittaja on Axel (Oskar Henrik) Schager. Laulun ruotsinkielinen nimi on "Uti nöjdens". Laulu sisältyy useaan eri julkaisuun ja sanoitukset eroavat hiukan toisistaan. Suomenkielisen sanoittajan nimeä ei nuoteissa mainita, mutta esimerkiksi Eija Merilän ja Helka Hynnisen äänitteiden tiedoissa sanoittajaksi on merkitty Oskari Jalkio. Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna....
Suomeksi on ilmestynyt Nancyn äidin Deborah Spungenin kirjoittama Nancy (engl. And I don't want to live this life), joka kertoo Nancyn ja Sidin riipaisevan rakkaustarinan. Kirja löytyy Helmet-verkkohaulla tekijän tai teoksen nimellä: Deborah Spungen Nancy | Hakutulokset | helmet.fiEnglanniksi on julkaistu muita teoksia, esim. Den Brownen "Padlocks - living with Sid and Nancy".
Katso esim:Jaakko Mursu: The Role of Polyphenols in Cardiovascular DiseasesJan-Erik Raitanen: Tannins of Conifer Bark as Nordic Piquancy—Sustainable Preservative and Aroma?Antti Häkkinen: Kun halla nälän tuskan toiTauno Lauri ja Anne Arstila: Petusta moderni terveystuoteMaanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta: Mahdollisuuksista tukeutua luonnonvaraisiin eläimiin ja kasveihin ravinnon lähteinä IV osa: Pettu, islanninjäkälä ja poronjäkälä sekä suurijuurakkoiset veden ja kostean maan kasvitVoit tilata raportin PDF-muodossa, ks. Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta.Jukka Vornanen: ”Pettu wanha tuttu” ‒ Perinteisen korvikeruokakulttuurin ja jäkäläleipävalistuksen yhteentörmäys, ks. lähdeluettelo
Ylelle voi lähettää ohjelmatoiveita palautelomakkeen kautta, https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp?lang=fiTietoa ohjelmatoiveista, https://yle.fi/aihe/a/20-10005992Mtv:n palautelomake, https://www.mtvuutiset.fi/palaute
Hannele Huovin runo "Jätti-ihme" alkaa: "Rantaan pärskii pullea nuppu". Runo sisältyy hänen kirjaansa "Ihme juttu! : runoja isoista ja pienistä ihmeistä" (Kirjapaja, 2012). Kirjan on kuvittanut Karoliina Pertamo.
Kielitoimiston ohjepankin mukaan sukunimen etuliitte von (ja muut pienellä kirjoitettavat etuliitteet, kuten af ja de) kirjoitetaan virkkeen alussa isolla alkukirjaimella, muuten pienellä. Lähteet ja lisätietoa etuliitteistä ja alkukirjaimista: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/etuliitteet-sukunimissa/https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/alkukirjain-virkkeen-alussa/
Kyseessä voisi olla animaatiosarja Taruvaeltajat (Treasure Trekkers/Skattsökarna), jota on esitetty Yle TV2-kanavalla aamusarjana vuosina 2022-2024. Sarja on ollut myös Yle Areenassa, mutta ei tällä hetkellä katsottavissa.
