Sädesienestä ja sen aiheuttamasta perunaruvesta löytyy tietoa esimerkiksi kirjasta Perunan kasvinsuojelu. Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1 . Voit myös tehdä asiasanahaun "peruna" ja saat muita aihetta käsitteleviä kirjoja.
Internetistä löytyy myös tietoa aiheesta; voit hakea vaikkapa Googlella ( http://www.google.com ) sanalla sädesieni tai sitten perunarupi. Tässä muutama esimerkki: http://www.sci.fi/~ahven/peruna/rupi.htm
http://www.poke.fi/luva/paatto/pt97o3tt.htm
Teemun tarina on viimeisin kirjastoon tullut Salatut elämä -kirja.
Aikaisemmin ilmestyneet ovat:Miia ja Saku,Kallen inttivuosi, Siljan jenkkivuosi, Saku ja suuri suru, Aamun uudet kuviot ja Teemun tarina sekä Salatut elämät
päiväkirja matkasta tähtien ja tarinoiden maailmaan.
Verkkolaskutuksesta löytynee teoksesta
Isomäki, Markus: Quality and billing in integrated services IP networks. 1998
Tässä muutamia artikkeleita, jotka voivat auttaa sinua:
Mäkinen, Lassi: Nettilaskutus tulee.Toimisto : toimistoautomaation ammattilehti.
1999 : 10, s. 10-11
Kokko, Liisa: Taloushallinnon vallankumoukselliset ja verkkolaskut. Yritystalous. 2001:1 s. 38-40
Lätti, Markku: Paperiton kirjanpito ja verkkolaskutus. Tilisanomat 2000: 2s.34-39
Sipponen, Tapio: Verkkolaskutus: tavoitteena yhteinen laskutustandardi ja automaattinen ostolaskujen tiliöinti. Tilisanomat 200:3 s. 26-32
Hulkko: Johanna: Verkkolaskutus vapauttaa paperinipuista: Internet-lasku oikaisee monta mutkaa hallintorutiinissa. ITviikko 2000:24 s. 14-15
Vahtera, Pauli...
Nils Ferlinin runo I folkviseton löytyy Leo Saukkoriipin käännöksenä kirjasta Ferlin: Riemunkirjavin lyhdyin Keisarin papukaija Oravanpyörästäni. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa HELMET-tietokannasta, osoitteesta www.helmet.fi
Yleinen tekijänoikeussuoja on 70 vuotta tekijän, tässä tapauksessa kuvittajan kuolemasta.
Ks. tarkemmin esim. osoitteesta http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi . Kun on kyse kirjasta, myös kustantajalla voi olla oikeus korvauksiin. Pikku jättiläinen -sarjaa on kustantanut WSOY, jonka edustajalta voit tietenkin vielä kysyä tarkennusta asiaan. Yleisesti ottaen tekijänoikeussuoja näyttäisi kuitenkin vielä koskevan mainitsemaasi teosta.
Keenen nimellä ovat kirjoja kirjoittaneet mm. Mildred Wirt Benson ja Harriet Stratemeyer Adams, joka oli idean isän Edward Stratemeyerin tytär. Lukuisia muita kirjoittajia löydät ja muuta lisätietoa asiasta saat esim. seuraavilta www-sivuilta:
http://www.thrillingdetective.com/nancy.html
http://www.booksnbytes.com/authors/keene_carolyn.html
http://www.nancydrewsleuth.com/history.html
http://www.nancydrewsleuth.com/mildredwirtbenson.html
Carolyn Keeneä koskeviin kysymyksiin on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla Carolyn Keene.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy useita teoksia perheväkivallasta. Voit hakea aineistoa Internetissä osoitteessa www.helmet.fi. Kirjoita hakukenttään väkivalta auttaminen, niin saat osuvimman hakutuloksen, josta mainittakoon esim. Sirkka Pertun kirjat Perheväkivalta auttamistyössä: opas ammattihenkilöstölle (1999) ja Väkivaltaa kokeneiden auttaminen: opas ammattihenkilöstölle (1998).
Aviopuolisoiden keskinäisen hallintaoikeustestamentin malli löytyy esimerkiksi teoksesta:
Kodin lakitieto II, asiakirjamalleja, WSOY, 1999.(65 s)
Teoksen sijaintitiedot voit tarkista HelMet - aineistohausta, http://www.helmet.fi .
Netistä löytyy pääasiassa ulkomaisia sivustoja. Behind the name -sivuston palvelusta löytyy myös joitakin suomalaisia nimiä.
http://www.behindthename.com/
Katso myös http://www.babynames.com/
Suomalaisten nimien alkuperän ja historian selvittämiseksi kannattaa lainata kirjastosta esim. seuraavat teokset:
Lempiäinen, Pentti; Suuri etunimikirja. Wsoy.
Uusi suomalainen nimikirja, Otava.
Vilkuna, Kustaa; Etunimet. Otava.
Riihonen Eeva; Mikä lapselle nimeksi? Tammi.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimineuvonnasta kerrottiin, että Mirella viettää nimipäiväänsä Miran päivänä 30.4., vaikkei Mirella-nimeä olekaan ainakaan vielä suomalaisessa nimipäiväkalenterissa.
Mira ja Mirella pohjautuvat Mirabella-nimeen. Tämä Italiasta muuallekin levinnyt naisennimi tarkoittaa latinaksi ihailtavaa, ihastuttavan kaunista.
Varsinaista elämäkertaa ei netistä varmaankaan löydy, mutta hänen kustantajansa Gummeruksen sivuilta löytyy tietoa kirjailija Simo Hämäläisestä: http://www.gummerus.fi/ kohta Kirjailijat.
Tähän kysymykseen on vastattu osittain aiemminkin, kannattaa siis kurkata sivun
vasemmassa reunassa olevaan arkistoon (asiasana härkönen anna-leena). Internet-linkit ovat kuitenkin osittain muuttuneet, joten laitan vastauksen uudestaan.
Anna-Leena Härkösestä löytyy tietoja esim. seuraavista teoksista: Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000), Kotimaisia nykykertojia, osa 1 (1997), Härkönen, Anna-Leena: Heikosti positiivinen (2001) ja Tulusto, Esko: Elämää Suomessa, henkilägalleria (1990). Tietoja on myös videolla Kirjailijan puhetta, osa 6 Anna-Leena Härkönen (1991).
Anna-Leena Härkönen on näytellyt useissa elokuvissa, käsikirjoittajana hän on ollut tv-sarjassa Vuoroin vieraissa 1-3 (1997) yhdessä Pekka Milonoffin ja Sirpa...
Anna-Leena Härkösen henkilökohtaisia kotisivuja verkosta ei löydy. Kirjailijasta löydät tietoja mm. seuraavilta sivuilta
Kustantaja Otava
http://www.otava.fi/
Sanojen aika -kirjailijatietokanta
http://kirjailijat.kirjastot.fi
Tässäpä joitakin teoksia, joista voisi olla apua. Teosten saatavuustietoja voit katsella osoitteesta www.helmet.fi
Kirkinen, Heikki; Termiitti vai enkeli? : ajatuksia kulttuurievoluutiosta / Heikki Kirkinen. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002
Blackmore, Susan; Meemit - kulttuurigeenit / Susan Blackmore ; suomentanut Osmo Saarinen. Helsinki : Art House, 2000
Korhonen, Mikko; Kielen synty / Mikko Korhonen ; toimittanut Ulla-Maija Kulonen. Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1993
Kuusi, Pekka; Tämä ihmisen maailma / Pekka Kuusi. Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1982
Lieberman, Philip; Eeva puhui / Philip Lieberman ; suomentanut Kimmo Pietiläinen. [Helsinki] : Terra Cognita, 2000. (asiasanat: kieli, kehitys, ihminen, evoluutio,...
Internetistä löytyy ainakin kaksi sivua, joilla on kerrottu lyhyesti tämän fantasiakirjailijan elämästä ja lueteltu hänen teoksensa; sivuilta on myös linkkejä eteenpäin. Osoitteet ovat: http://www.rasalvatore.com/ ja http://charon.sfsu.edu/salvatore/salvatore.html .
Kirjastopalvelulta on lisäksi juuri ilmestynyt teos Ulkomaisia fantasiakirjailijoita, jossa käsitellään myös R.A. Salvatorea.
Taloustieteelliseen tietoon keskittynyt Helsingin Kauppakorkeakoulun Helecon Mix –tietokanta ei anna sanalla kilpailijayhteistyö yhtään viitettä, mutta hakua laajentaen esimerkiksi seuraavaksi: kilpail* & yhteistyö* (katkaisu ja hakusanojen yhdistäminen) saadaan viitteitä jo paljon. Joukosta saattaa löytyä relevantteja. Oheen on poimittu muutamia ehkä soveliaita artikkeliviitteitä ja yksi kirja.
Strateginen kumppanuus tuo kilpailukykyä / Johtoporras 2002 : 3-4, s. 13-14
Yhteistyöllä kilpailukykyä / Logistiikka 2002 : 7, s. 14
Verkostoitumisesta kilpailukykyä yritystoimintaan / Economic trends 2002 : 5, s. 36-40
Voitto kahden perheyrityksen yhteistyöprosessille: Meconet Oy! Vuoden konsultointityö 2001 -kilpailu / Pkt.fi 2002 : 4, s. 6-9...
Helsingin kaupunginkirjaston kesätyöntekijöiden alaikäraja on 18 vuotta. Sitä nuoremmat voivat päästä kokeilemaan kirjastotyötä ainoastaan peruskoulun TET-harjoittelujaksona tai oppilaitosten harjoittelijoina. Näistä harjoittelijana tehdyistä töistä ei makseta palkkaa.
Schlieffen, Alfred von (1833-1913), saksalainen sotamarsalkka (1911), kreivi. Yleisesikunnan päällikkö 1891-1905. Hän kehitti edelleen Helmuth von Moltken sotasuunnitelmia ja piti parhaana vaihtoehtona kaksipuolista saarrostusta vihollisen tuhoamiseksi. Useamman rintaman sodan varalta S. suunnitteli Saksan päävoimien keskittämistä länteen ja siellä voimakkaan painopisteen muodostamista pohjoissiivelle, jolloin Ranskan vasemman siiven joukot saarrettaisiin ja työnnettäisiin Sveitsin rajaa vasten. Hän edellytti, että tämän murskaavan iskun jälkeen Ranska olisi valmis antautumaan muutamassa viikossa
Itärintamalla tulisi aluksi ryhmittyä pienemmin voimin strategiseen puolustukseen. Kun Ranska olisi antautunut, voimat käännettäisiin Venäjää...
