Onningebyn taitelijayhteisön perusti taiteilija Victor Westerholm 1886. Hän keräsi yhteisöön taiteilijoita Ruotsista ja Suomesta. Seuraavissa teoksissa kerrotaan taiteilijayhteisöstä: Önningebykolonin 100 år - en jubileumsbok (1986) ja Hanna Rönnberg: Konstnärsliv (1993), joka sisältää 2 hänen kirjaansa Konstnärsliv i slutet av 1880-talet ja Konstnärskolonien på Åland.
Germontin romanssi on Giuseppe Verdin oopperasta La Traviata. Aaria löytyy nuottina esim. Suuri toivelaulukirja 7:stä sekä teoksesta Arias for baritone,toim. Robert L. Larsen.
"Salminen, Hellevi eli oikeasti Salminen-Matihalti, Hellevi on syntynyt 19.2.1941 ammatiltaan vapaa kirjailija. Esikoisromaaninsa Baby hän kirjoitti parikymmenvuotiaana. Hellevi Salmisen tuotannon ansiokkain osa on nuortenkirjallisuutta." Manninen, Kerttu: Salminen, Hellevi. Teoksessa: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Toim. Ismo Loivamaa.- Kirjastopalvelu 1995, ss. 214-215.
Salminen saavutti Topelius-palkinnon 1997 teoksella Pikku sammakkoprinssi. Otava 1996.
http://www.nuorisokirjailijat.fi/topeliuspalkitut.shtml
Seuraavat artikkelit ovat poimitoja Aleksi-lehtietokannasta: Kauhava on kasvattanut poikkeuksellisen monta kirjailijaa Mäki-Mantila, Aino Ilkka 2002-01-20. Ei vain tästä maailmasta Tarvainen, Hanna Onnimanni 2001,...
Ricky Martinin nimeä kantavat www-sivut löytyvät osoitteesta: http://www.rickymartin.com. Ne ovat kylläkin espanjan- ja englanninkieliset.
Suomenkielinen kirjakin löytyy: -Krulik, Nancy : Ricky Martin : Minun tarinani (2000)
Vanhoista Suosikki-lehdistä löytyy myös artikkeleita. Tässä muutama:
Suosikki 7/1999
Suosikki 9/1999
Suosikki 1/2000
Suosikki 1/2001
Emma-gaalan juntajina toimivat Jenni Ahola ja Simo Frangen. Emma-gaala oli Yleisradio TV2:n ohjelmistoa. TV2:n tiedotuksesta arveltiin MTV:n eli Music Television juontajien olleen Kicki ja Amelia. Eli Amelia olisi näin ollen etsimäsi tummaihoinen pitkä nainen.
Jonkin verran henkilötietoja tästä poliittisesta pilapiirtäjästä löytyy osoitteista
http://www.nicecarnaval.com/htmlvers/2003/FR/html/fildesans/carnaval200…
http://www.hinduonnet.com/thehindu/mag/2003/12/14/stories/2003121400280…
Kaiken kaikkiaan: käyttämistäni tiedonlähteistä (Internet, aineistotietokannat, lehtitietokannat) ei juurikaan löydy tietoja ko. piirtäjästä.
Lisätietoja voisi kysellä Suomen sarjakuvaseuran kokoelman kirjastonhoitajalta, yhteystiedot http://www.aralis.fi/taik/kokoelmat/suomen_sarjakuvaseuran_kokoelmat.ht… .
Mallioikeudesta ja hyödyllisyysmalleista löytyy seikkaperäiset selvitykset Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta http://www.prh.fi/
Tietosuojavaltuutetun toimiston ja tietosuojalautakunnan sivuilta http://www.tietosuoja.fi löytyy tietoa tietosuojasta. Tietosuojavaltuutetun toimiston sivulta http://www.tietosuoja.fi/1673.htm löytyy esitteitä ja julkaisuja.
Esimerkiksi seuraavat satukirjat voisivat tulla kyseeseen:
Aurinkolintu ja kaamoksen korppi , Tammi, 2000
Viheliäinen vihtahousu: tarinoita piruista, peikoista ja muista omituisista otuksista , BTJ Kirjastopalvelu, 1997
Lentonoidan poika--saamelaisia satuja , WSOY, 1978
Arvilyn satuja , Otava, 1943
Zacharias Topelius, Sampo Lappelill.
Satumetsosta voi hakea lisää osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=s_form2
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet aineistotietokannasta http://www.helmet.fi löytyy ainakin kaksi suomen ja ruotsin kielen kirjastoalan sanastoa:
sanahaulla bibliotek and terminologi (ruotsinkielinen aineisto on asiasanoitettu ruotsiksi!)
*Benito, Miguel: Bibliotekstermer, Borås : Taranco, 1997, ISBN 91-970103-2-4 ja 91-89118-00-6.
sanahaulla kirjastoala and sanakirjat
*Fortelius, Robin: Kirjaton kirja : sanastoa kirjastoista, tietokoneista ja uusista viestimistä = Boken utan band : terminologi om datorer, bibliotek och nya medier, Helsinki : Kirjastopalvelu, 1994,ISBN 951-692-348-8.
LINDA tietokannasta (käytettävissä ainakin Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneilla) löytyy
asiasana(selaus)haulla bibliotek...
Englanninkielistä materiaalia aiheesta on vaikea löytää. Seuraava teos käsittelee Suomen 1860-luvun nälkävuosia ja tartuntatauteja Suomessa. Turpeinen, Oiva; Nälkä vai tauti tappoi? : kauhunvuodet 1866-1868. Helsinki : SHS, 1986.
1800-luvun sosiaalihistoriaa Helsigissä (asiasanana myös taudit):
Narinkka. 1993 / [toimitus = redaktion = editing: Leena Saarela, Sinikka Vainio ja Päivikki Kallio]. [Helsinki] : Helsingin kaupunginmuseo, 1993.
Tautien historiaa:
Vuorinen, Heikki S.; Tautinen historia / Heikki S. Vuorinen. Tampere : Vastapaino, 2002. (Tautien ja epidemioiden vaiheet myös Suomessa)
Katso Arno Forsiuksen kirjoittamat artikkelit lääketieteen historiasta !!!
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/haklaa.html (Pääsivu)
Esim. Tuberkuloosi...
Kirjastoista löytyy sekä Jarmo Perälältä sekä kirja Maakilpikonnat että Punakorvakilpikonna. Kirjastojen aineistotietokannat löytyvät kätevästi Kirjastot.fi-sivuston kautta, kohdasta Kirjastot tai monihaun kautta.
http://www.kirjastot.fi/kirjastot
http://monihaku.kirjastot.fi
Asko Martinheimo kirjoitti elämänsä aikana yli 20 lasten- ja nuortenkirjaa, sekä lisäksi näytelmiä ja kuunnelmia.
Niiden tärkeys- tai tunnettuusjärjestys riippuu suuresti arvostelijan omasta kirjamausta. Joidenkin mielestä hänen hienointa tuotantoaan ovat erilaiset novellikokoelmat, toisten mielestä parasta ovat Patalakki- kansasta kertovat fantasiaromaanit. Martinheimo sai useita kirjallisuuspalkintoja. Palkittuja teoksia ovat mm. Lassinkyynel (julk. 1976), Tuhkanaama ja Taivaantakoja (1987), Isojalkainen poika (1996).
Asko Martinheimon tuotannosta löydät tietoa mm. kirjasta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Kirjastostasi voit kysyä muitakin suomalaisesta lastenkirjallisuudesta kertovia julkaisuja.
Martinheimon kuoleman...
Asiasanoilla sopimusoikeus tai sopimukset oikeus löytyy useampiakin teoksia esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta: http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/index.html . Uusimpia ovat Jari Vuorijoki: Lakiopas sopimuksen tekemiseen, 2002 tai Ari Saarnilehto: Sopimusoikeuden perusteet, 2002. Suomen kirjallisuuden mukaan Mika Hemmolta on ilmestymässä kolmiosainen teos sopimusoikeudesta.
El Pais sanomalehti on tilattu Helsingin kaupunginkirjaston Pääkirjastoon, mutta sitä ei tosiaan säilytetä kuin 3 kuukautta. Lehti tulee myös Helsingin yliopiston opiskelijakirjastoon http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/ , jossa sitä säilytetään vain kuluva viikko. Yliopiston Pääkirjastoon http://www.lib.helsinki.fi/ on El Pais kuitenkin tilattu mikrofilminä. Voit tarkistaa lehden tilanteen Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta http://finna.fi (
Helka tietokannasta El Pais saadaan esille haulla: pais ja hakutyypiksi valitaan lehden nimi).
Unto Kanerva ja Maija-Liisa Peltonen ovat kirjoittaneet teoksen Tampereen kaupunginkirjasto 1861-1961. Sen mukaan kirjaston virallinen perustamispäivä on 5.4.1861, mutta jo aikaisemmin, 7.3.1837, oli perustettu Sällskapet för Låne Bibliothek i Tammerfors stad, jota voidaan pitää kaikille tamperelaisille tarkoitettuna lainakirjastona. Lainaajien oli maksettava pieni maksu kirjaston- käytöstään. Lainakirjoja oli tuolloin 112 kpl. Vuoden 1861 lopussa kirjaston koko kirjamäärä oli 966 kirjaa tai kirjasta sekä 28 karttaa. Kirjoihin sisältyi 33 vuosikertaa sanomalehtiä.
Seuraavista internet-osoitteista löytyy tietoa EU:n rahoittamista tekniikan ja luonnontieteiden tutkimusprojekteista.
http://www.tekes.fi
(löytyvät esim. EU:n tutkimusohjelmat)
http://www.cordis.lu/en/home.html
http://europa.eu.int/comm/research/index_fi.html
