Valitettavasti kukaan vastaajista ei muistanut kyseistä teosta, eikä tietokannoista hakeminenkaan tuottanut tulosta. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä kirjasta on kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kyseistä kirjaa. Ainoa ehdotus olisi Edgar Allan Poen Varastettu kirje, mutta sekään ei aivan vastaa muisteltua kuvausta. Tässä vielä Kirjasammon hakutulos aiheella kirje, voitte yrittää etsiä kirjaa esimerkiksi sieltä: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kirjeJos joku palstan lukijoista tietää, mistä kirjasta voisi olla kyse, ehdotuksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Kyseessä on todennäköisesti Elsa Beskowin kuvakirja Tonttulan lapset, jonka ruotsinkielinen alkuteos ilmestyi vuonna 1910. Suomeksi kirjasta on julkaistu useita painoksia, ensimmäinen vuonna 1924 ja tuorein vuonna 1995. Kansikuva on nähtävillä esim. Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9512047489. Göteborgin yliopiston sivuilta on mahdollista ladata pdf-muodossa koko alkukielinen teos: https://gupea.ub.gu.se/handle/2077/79501.
Ilmaisun merkityksestä ei löytynyt täysin varmaan tietoa. Reijo Pajamo analysoi laulun sanoja lyhyesti kirjassaan Maakuntalaulumme (WSOY, 1987), mutta ei valitettavasti käsittele kyseistä kohtaa. Oletettavasti laulussa kuitenkin lauletaan "jokaisen kynnen kylmenemisestä" eikä kyntäjien kylmenemisestä. "Kynnen kylmeneminen" on ilmeisesti myös vertauskuva kuolemiselle, mutta ilmaisua ei löytynyt Lahden pääkirjaston suomen sanontoja yhteen kokoavista kirjoista.Ilmaisu on esiintynyt Savolaisten laulun lisäksi esimerkiksi Matti Kokkosen vuoden 1974 dekkarissa "Kenen kynsi kylmenee" (https://finna.fi/Record/lastu.1705899?sid=5142556181) ja Jerry Cotton -lehden numerossa 21/1975 "Moni kynsi kylmeni" (https://moog.antikvariaattimakedonia.fi/index....
Sieniä ei kannata opetella tunnistamaan yksin kuvista. Erehtymisen ja myrkytyksen vaara on silloin suuri. Kuvan sieni voisi olla jokin mesisienistä (kasi käsiteltynä syötävää, yksi syömäkelvoton), mutta se voisi olla myös tappava myrkkynääpikkä. Linkki Luontoportin sivustolle. tai Linkki Luontoportin sivustolle.Kokeilisin Sieniseura Facebook-sivustoa tai kävisin näyttämässä sientä sienineuvonnassa. Tosin tämän vuoden tapahtumat näyttävät olevan ohi. Linkki Sieniseura FacebookKirjastosta löytyy myös hyviä sienikirjoja. Esim. Rikkinen, Jouko: Sienten kirjo tai Korhonen, Mauri: Sienet Suomen luonnossa. Linkki Lapinkirjasto.finna.fi.
Samaa on kysytty jo kerran tänä vuonna 2.6.2025 Linkki vastaukseen.Vastaaja oli löytänyt kirjan Yo-reaalikoe 1975-1989 ja edelleen Varastokirjaston kokoelmista. Linkki Finna-hakuun.
Yritin etsiä kyseistä teosta suomeksi, mutta tuloksetta. Sitä ei löydy esimerkiksi Finnasta. Wikipedian artikkelissa olevan tiedon täytyy siis olla virheellinen, tai sitten teos on huippuharvinainen.
Valitettavasti emme onnistuneet tunnistamaan etsimääsi sarjaa. Sarjan tunnari on hyvä hakuelementti elokuvatietokantoihin, mutta emme valitettavasti löytäneet niistä tähän yhteyteen sopivaa sarjaa.Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sarjan? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ylen tietojen mukaan Julkkis-sana on vakiintunut suomalaiseen kielenkäyttöön 1970-luvulla.Lähde: Julkkisten tilitykset alkoivat 60-luvulla, https://yle.fi/a/3-5894068 (luettu 23.9.25).
Kyseessä lienee ortotopologian dosentti Aapo Heikkilä, joka vaikutti Oulun yliopistossa 1960-luvulta 1990-luvulle ja piti luentoja itse keksimästään tieteenhaarasta muissakin kotimaisissa yliopistoissa, esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella. Hän ei kuitenkaan koskaan ollut yliopiston kirjoilla oleva opiskelija tai työntekijä. Itse keksimänsä tieteen dosentti mittasi tonttujen päitä yliopiston siivouskomerossa – nyt hänestä on tekeillä elokuva | YleKirjallisuutta: Ola Heikkinen, Ortotopologi Aapo Heikkilä : varjotutkija ja tähtihistorioitsija
Kyseessä on turkkilaisen Nazim Hikmetin runo Elämästä. Runon on suomentanut Brita Polttila ja se sisältyy Polttilan valikoimaan ja suomentamaan Hikmetin runojen kokoelmaan Punainen omena (1976).
Hei,Kustaa Vilkunan teoksessa Etunimet (4. uud. laitos 2005) Riitta-nimen sanotaan periytyvän (italialaisen) Margaretan lyhentymästä Rita. Suomen kalenterissa nimipäivä sijoitettiin samalle päivälle ruotsalaista perua olevan Brigitan/Birgitan (Riitu, ruots. lyhtentymä Brita, eng. Brigit) kanssa. Tämän alkulähteenä on taas muinaiskelttiläinen tulenjumalan latinalaistunut nimi Brigantia. Jälkimmäiseen yhdistämiseen lienee ollut syynä ainakin se, että nimeä esiintyi jo 1800-luvun lopulla ennen Rita-nimen tunnetuksi tuloa.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista. Elokuvatietokannoistakaan ei ollut apua etsinnässä.Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen elokuvan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Näin on. Sävelmä on Dmitri Šostakovitšin sarjasta nro 2 kamariorkesterille (tai pienelle orkesterille), sen osasta 7, jonka nimi on ”Vals II”. Yleisradion Fono-tietokannan (www.fono.fi) mukaan sanoituksen tekijä on tuntematon. Sellaista nuottia, jossa myös sanat olisivat mukana, en löytänyt kirjastojen tietokannoista, mutta laulun sanat löytyvät verkosta esimerkiksi haulla: ”come waltz with me” lyrics.Sävelmästä löytyy monenlaisia sovituksia eri instrumenteille ja kokoonpanoille. Voit etsiä niitä esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi) käyttämällä teoksen yhtenäistettyä nimekettä. Kirjastojen luetteloissa taidemusiikin sävellyksistä käytetään yhtenäistettyjä nimekkeitä, mikä tarkoittaa, että tietystä teoksesta käytetään...
Olemme pohtineet sitä, kuinka tekoäly vaikuttaa palveluumme ja sitä, kuinka siitä voisi olla meille hyötyä siitä asti, kun tekoälysovellukset alkoivat olla kaikkien käytettävissä. Tähän mennessä meille ei ole tullut edes mieleen, että emme jatkaisi palveluamme. Tietopalvelu on myöskin kirjastolaissa mainittu yleisten kirjastojen tehtäväksi, joten emme edes näe mahdollisena Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta luopumista, https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2016/1492#OT5Tekoälyn mahdollisuudet muuttuvat tietysti koko ajan ja esimerkiksi tuo hakukoneen hakutulosten alkuun sijoitettu tekoälytiivistelmä vaikuttaa olevan sellainen, joka ehkä saattaa vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon meille lähetetään kysymyksiä. Vaikuttaisi...
Hei!Kyseinen vokaalisatu löytyy ainakin Anne Suessin teoksesta Iltahetken tarinoita. Valitettavasti teosta ei ole Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmassa, mutta sen voi kaukolainata esim. Varastokirjastosta Iltahetken tarinoita | Varastokirjasto | Finna.fi kaupunginkirjaston kautta. Kaukolaina maksaa 4 euroa ja sen voi tehdä kirjaston asiakaspalvelussa tai käyttäen tätä lomaketta Kaukolainapyyntö.
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Menninkäiset kokoelmasta Sarjoja (s. 17).Runo alkaa riveillä "Ei ole mykkiä, / ei sokeoita".Hellaakoski: Sarjoja (1951)Sarjoja / runoja | Someron kaupunginkirjasto | Someron kaupunginkirjasto
