Helsingin kaupunginkirjaston monikulttuurinen kirjaston sivuilla on koottu tietoa Iranista http://www.lib.hel.fi/mcl/maat/iran.htm
Pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistohaku Libplussasta http://www.libplussa.fi/ löytyvät seuraavat teokset Maailma tänään Osa: [15], Lähi-itä. Bonnier, 1999. Leitzinger, Antero: Kurdistan Ulkomaalaisvirasto, 1999. Matkalla entisaikain Persiassa VIDEOKASETTI.
Maailmanympäri.net sivuilta http://www.maailmanympari.net/karttapallo/maa.html?iran.html tiiviissä muodossa historiaa, merkittävät luonnonvarat, kasvillisuus sekä ajankohtaiseta tietoa.
Michael Coleman kirjoittaa edelleen. Hän on syntynyt Lontoossa 1946. Vaimon nimi on Theresa ja he avioituivat 1968. Lapsia heillä on neljä, nimeltään Jennifer, Stephen, Catherine, Matthew. Uskonnoltaan he ovat katolilaisia. Lisätietoja (tosin englanniksi)Colemanin elämästä ja kirjoista saat osoitteesta http://www.michael-coleman.com/.
Tässä uudehkoja suomenkielisiä kirjoja:
Hakkarainen, Outi: Jyrkänteen reunalla: matka meksikolaiseen arkeen, 1999
Repo, Inkeri: Olympian Etelä-Amerikka, 2000
Ja englanninkielisiä:
Central America 2000
Hutchinson, Peter: Mexico & Central America handbook 2001
The Statesman's yearbook 2000
Useita matkaoppaita on ilmestynyt v. 1999. Niitä voit hakea esim. Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmaluettelosta hakusanalla Meksiko.
Uudehkoja aikakauslehtiartikkeleita löytyi ALEKSI- ja ARTO-tietokannoista:
Lanas Cavada, Silja:Talouselämän voitto. Institutionaalinen vallankumouspuolue on hävinnyt Meksikon presidentinvaalit ja presidentiksi nousee Kansallisen toimintapuolueen Vicente Fox.
Suomen kuvalehti 2000; 27; 8.
Helminen, Juha Pekka: PRI...
Åke Sandhallin kirjassa Sääsket ja kärpäset on runsaasti tietoa eri kärpäslajeista. Samalta tekijältä on myös kirja Ötökät, jossa on tietoa hyttysistä.(Kannattaa käyttää hakusanana mieluummin "hyttyset" kuin "itikat".) Molemmista hyönteisistä on tietoa kirjassa Lennossa saalistavat lepakot ja muita ihmeellisiä ahmatteja. Tämän on kirjoittanut Theresa Greenaway ja se on yleensä sijoitettu kirjaston lastenosastolle.
Mainittuja kirjoja kannattaa tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Jean Marc Norbert Emile Brigen säveltämän kappaleen Läähätän ja läkähdyn ( alkuperäinen nimi: Je ne suis pas un garçon façile) levytti Suomessa ensimmäisenä Markku Karjalainen 1972. Yle:n äänilevystön tietokannan ja Violan (musiikkiaineistojen yhteistietokanta) mukaan kappaletta ovat esittäneet myös Timo Tervo, Tiikeri (yhtye?), A. Aallon rytmiorkesteri, Zetor, Osmo's Cosmos sekä Pate Mustajärvi.
(Ja Oulun kaupunginkirjastosta kappale löytyy ainakin seuraavilta cd-levyiltä:
*70-luku : suurten hittienvuosikymmen, 2000
*A. Aallon Rytmiorkesteri : Parhaat & Live, 1999
*Toiveiskelmiä 4 : 20 suosikkia, 1999
*Huumorimiehiä 2 : 20 suosikkia, 1998
*70-luvun parhaat 2: 20 hittiä vuosilta 1972-1973, 1995)
Simpsonien tunnusmusiikki löytyy cd-levyiltä: Gatton, Danny: 88 Elmira St. 1991. ja The Simpsons : songs in the Springfield : original music from the television series. 1997. Hakusanalla simpsons löydät kirjastojen monihausta internetistä muitakin levyjä, joilta kappale löytyy, sivulta: http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1247. Jollei omasta kirjastostasi löydy, voit saada levyn sinne kaukolainaksi.
Turun kaupunginkirjaston eri osasoilta lainatut kirjat voi palauttaa mihin tahansa kaupunginkirjaston
osastoon, siis myös pääkirjaston kirjat voi palauttaa Nummen kirjastoon.
Analogisesta muodosta saadaan ääni tietokoneen ymmärtämään muotoon analogi-digitaali muuntimella eli A/D muuntimella. Google-haulla (www.google.com) löytyi runsaasti linkkejä hakusanoilla ad/da muuntimet. Yksi aiheeseen liittyvä linkki on http://www.helsinki.fi/~tsmalmbe/TiMe/
Yleistietoa Ahvenanmaasta on esimerkiksi seuraavissa www-osoitteissa: http://www.goaland.net/fakta/index.asp?lang=fi ja http://www.fennica.ascentia.fi/f521.htm. Finlandia - Otavan iso maammekirja osassa 2 on melko kattava artikkeli Ahvenanmaasta. Seuraavat kirjat käsittelevät myös Ahvenanmaata: Säynevirta, Heikki: Åland - Ahvenanmaa, Forsgård, Helena: Tutustu Ahvenanmaahan ja Furman, Eeva: Luontoretki Ahvenanmaalle.
Asiasanoilla osakeyhtiöt ja vahingonkorvaus tai asiasanoilla osakeyhtiöt ja rikokset löytyy aineistotietokannasta (http://kirjasto.lahti.fi) viitteitä, joista aihettasi parhaiten selvittävät kirjat:
- Koski : Osakeyhtiölaki selityksin II (2000)
- Rapakko: Osakeyhtiön johdon huolellisuusvelvoite kehittyneillä pääomamarkkinoilla (1989)
- Salminen: Velallisen rikos (1998)
- Savela: Vahingonkorvaus osakeyhtiössä (1999)
Myös yleisissä osakeyhtiöitä käsittelevissä kirjoissa selvitetään vahingonkorvausvelvollisuutta.
- Norri: Osakeyhtiö : käytännön käsikirja (1997)
- Uusi osakeyhtiölaki - ja mitä se on käytännössä (1997)
- Osakeyhtiölaki = Lag om aktiebolag (1999)
Opinnäytteitä mm.
- Hyyryläinen, Tomi: Tilintarkastajan ja...
Löytyi yksi painettu lähde, joka saattaisi vastata kysyjän tarpeisiin: Yleisluonteinen vertailu säästö- ja sijoitusmuodoista 5.2.1999--eläke- ja säästövakuutukset, pankkitalletukset, pörssiosakkeet, joukkovelkakirjalainat, sijoitusrahastot ja asunto-osakkeet / Irene Luukkonen ... et al., kust. Kuluttajien vakuutustoimisto 1999, 8 lehteä, 2 liitelehteä. Kirjaa on pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa vain Vantaan pääkirjaston eli Tikkurilan kirjaston käsikirjastossa.
Kauppalehden Tähtirahasto-sivuilla (http://rahastot.kauppalehti.fi/om ) selostetaan rahastojen vertailumenetelmiä. Rahastohausta voi hakea haluamansa rahaston, ja mikäli se on ollut vertailuissa mukana, sen saama tähditys näkyy.
Helsingin pörssi julkaisee...
Suomen kansallibibliografia ilmoittaa Ongelinin eläneen 1848-1893. Sama tieto on teoksessa Sain roolin johon en mahdu : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja, joten saamasi tieto lienee luotettava.
Tässä kaksi suomenkielistä laulunopasta: Borg, Kim: Suomalainen laulajanaapinen, joka käsittelee taidemusiikkia ja Laulajan opas/toim. Tarja Hautamäki, joka käsittelee populaarimusiikkia.
Englanninkielisistä mainittakoon myös kaksi: Laine, Cleo: You can sing if you want to ja Hewitt, Graham: How to sing. Kirjojen saatavuustietoja voi tiedustella pääkaupunkiseudun kirjastoista tai katsoa Plussa-aineistohausta osoitteessa: http://www.libplussa.fi/
Teosta, joka käsittelisi yksinomaan kiitospuheita en onnistunut löytämään. Yleisistä puhetaito-oppaista löytyy kyllä ohjeita kiitospuheisiinkin. Esim. teoksen "Sano sinäkin 2" / toim. Kyllikki Alajärvi, Wsoy 1988, s.53 on luku "Tilannepuheet luovat tunnelmaa", jossa on ohjeita myös kiitopuheeseen. Kaarina Heiskan kirjan "Puheviestintä", W+G, 1986, sivulla 48 on kappale "Kiitossanat". Myös Antero Ahon "Kokous- ja neuvottelutaito"-toksessa, WSOY, 1989, on pitkähkö luku "Suullisia esityksiä", jossa annetaan ohjeita esiintymiseen eri tilanteissa. Uudempia puheviestintään liittyviä teoksia, joiden sisältöä en valitettavasti pystynyt tarkistamaan, ovat esim. Malcolm Kushnerin "Esitystaito keltanokille", Satku,2000 ja Anneli Kansasen "...
Comeniusohjelma on osa Euroopan unionin koulutusohjelmaa, Sokratesta. Sen tavoitteena on lisätä eurooppalaista yhteistyötä koulutuksen alalla. Sauvosaaren koulun Comeniusprojektin sivuilta http://www.kemi.fi/~keskus/comenius.htm löytyy kuvaus Johan Amos Comeniuksesta (1592-1670) joka oli tshekkiläinen kasvatustieteilijä http://www.kemi.fi/~keskus/come4.htm Comeniuksesta Google-haku http://www.google.com/ hakusanana "Johan Amos Comenius" löytyy runsaasti tietoa http://members.tripod.com/~FroebelWeb/web7002.html http://comenius.50megs.com/links.html
Internetistä löytyvät seuraavat sivut Marvi Jalosta: http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=1245&A=closeall&C=10676
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/jalomarvi.html
Seuraavissa kirjoissa on myös tietoja: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (BTJ Kirjastopalvelu, 1999) s. 53-56 ; Nuorten suosikkikirja kautta Plätän (Suomen nuortenkirjaneuvosto, 1996) s. 18-20.
Tampereen kirjaston kokoelmissa on lehtileikekuori Marvi Jalosta.
Ellinor Rafaelsen on syntynyt 24 elokuuta 1945 Norjassa. Hän on työskennellyt mm. matkanjohtajana ja journalistina. Hänen kirjailijauransa alkoi 1988. Hänen kirjanssa aiheet liittyvät läheisesti niihin kokemuksiin, mitä hänellä on ollut matkoillaan matkanjohtajana.
Ellinor Rafaelsen on eronnut ja hänellä on kaksi aikuista poikaa.
Lisää tietoa https://www.serieliv.no/forfattere/ellinor-rafaelsen/
