Luonnonkivestä rakennusaineena on Lappeenrannan maakuntakirjastossa muutamia kirjoja: Siikanen: Rakennusaineoppi 1993, Kivialan ammattioppi 1 1992, Kiviteknologia 1 1998 ja Kiviteknologia 2 1999, Luonnonkivikäsikirja 1994, Mesimäki: Luonnonkivet ja julkisivut 1989, Betoni- ja luonnonkivituotteet päällysterakenteena 1997 ja video : Työ kivessä (kertoo kiven perinteisestä työstämisestä). Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyy useita viitteitä luonnonkivestä ja sen käytöstä rakentamisessa, aiheesta on saatavissa myös artikkeleita useista artikkelitietokannoista. Materiaalia on saatavana yl. kivestä rakennusaineena, kivityöstä, kivenjalostuksesta ja -louhinnasta, muurauksesta, rakentamisen, rakennustekniikan,...
Saunatontun sihukivi on Helinä Salotien kirjoittama ja se on julkaistu vuonna 1963. Kirjaa ei löydy Kirkkonummen kirjastosta (http://www.pegasos.atp.fi) mutta on olemassa muun muuassa Espoon kirjastossa ja sen voi kaukolainata sieltä tai kirjan voi noutaa suoraan Espoon kirjastosta. Pääkaupunkiseudun tietokannasta http://www.libplussa.fi voit itse tarkistaa kirjan tilanteen.
Googlesta löysin hakusanoilla Tosno and map* internet-sivun http://www.multimap.com/index/RS71.htm.
Sieltä luettelosta löytyi myös Tosnon kartta, jota voi tarkentaa tarpeen mukaan.
Aiheesta löytyy enemmän tietoa netistä ainakin seuraavasti: valitse hakukone Google (Google löytyy esim. osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ valitsemalla tiedonhaku ja tältä sivulta Haku-valikosta google) ja kirjoita hakusanoiksi Raci process organization. Suomalaiset artikkelitietokannat Aleksi ja Arto eivät tuottaneet tulosta, ei myöskään Kauppakorkeakoulun tietokanta siltä osin kuin se yleisessä kirjastossa on käytettävissä.Yleisissä kirjastoissa on myös käytettävissä englantilainen artikkelitietokanta Ebsco, josta löytyi aiheesta artikkeleja (mahd. myös kokotekstisenä). Kannattaa kuitenkin etsiä myös muusta kirjallisuudesta esim. pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta hakusanalla prosessijohtaminen tai process mapping.
Tietoa Helsingin vanhoista elokuvateattereista voi etsiä seuraavista kirjoista: 1) Elokuva ja arkkitehtuuri, Rakennustaiteen seura, 1996; 2) My darling Clio, Helsinki, 1981. Sijaintitiedot ks. http://www.libplussa.fi/ . Vanhoja elokuvateattereita koskevissa kysymyksissä voi kääntyä Suomen elokuva-arkiston kirjaston puoleen, jolla on aiheesta myös julkaisematonta tietoa. Elokuva-arkiston nettiosoite on http://www.sea.fi/ . Elokuva-arkiston kirjasto vastaa myös sähköpostitse kysymyksiin, jotka voi lähettää osoitteella kirjasto@sea.fi.
Esim. Gina Steerin kirjasta "Suklaaherkkuja", joka on ilmestynyt "Hyvää helposti"-sarjassa v.1995, löytyy resepti, jossa tosin ei mainittu pullan ranskankielistä nimeä, mutta uskoisin kyseessä olevan juuri "pain au chocolat".
Carl Reinecken Konserttoa huilulle op283, D-duuria ei löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, mutta Sibelius-akatemian kirjastosta se Viola-tietokanna mukaan saattaisi löytyä sekä äänitteenä että pianopartituurina.
Jos toinen etsimäsi kappale on Jacques Ibertin huilukonsertto vuodelta 1934, se löytyy äänitteenä pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista Ondinen julkaisemalla cd-levyllä Flute concertos, jonka kustantajatunnus on ODE802-2. Levyä voi tiedustella esim. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta (puh. 310 85 701) tai Töölön kirjastosta (310 85 727).
Nuottia tai pianopartituuria Ibertin huilukonsertosta kannattaa kysyä Sibelius-akatemian kirjastosta.
Sibelius-akatemian kirjaston osoite on: Töölönkatu 28, 00250...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on jonkin verran lainattavia diakuvia. Suurin osa niistä on lastenkirjoista tehtyjä. Rikhardinkadun kirjastossa on muutamia diakuvasarjoja Englannin kaupungeista. Espoon maakuntakirjastossa Espoon keskuksessa (avoinna 8-15.45, puh. 81657648) on dioja muutamista Etelä-Suomen kaupungeista. Lisäksi joissakin Espoon kirjastoista (Leppävaara, Tapiola, Matinkylä ja Nöykkiö) on Unicefin tekemiä diasarjoja mm. Zimbabwen, Andien ja Malesian lapsista. Soittamalla näihin kirjastoihin voit pyytää lähettämään diat lähikirjastoosi.
Kotitalouksien määrän Suomessa näet Suomen tilastollisesta vuosikirjasta, joka on jokaisen yleisen kirjaston käsikirjastossa. Muiden luettelemiesi maiden ja miksei myös Suomen tietoja voit etsiä netistä. Eräs tapa on mennä United Nations Population Information Networkin (POPIN) sivuille osoitteeseen
http://www.undp.org/popin/other4.htm#europe , josta on linkit kansallisten tilastokeskusten sivuille. Esim.
Eestin omat tilastosivut ovat osoitteessa http://www.stat.ee/wwwstat/eng_stat/index.html . Sieltä sitten linkin Population Census alla on Preliminary results of the 2000 Population and Housing Census by counties and county centres (osoite on http://www.stat.ee/wwwstat/eng_stat/census_fr.html ). Voipi olla, että jonkin verran saa...
Tarvitset siis tietokantaohjelman. Ainakin Access ja Paradox nimiset ohjelmat ovat sellaisia. Access kuuluu Microsoft Office-ohjelmistoon, jossa on myös muita ohjelmia, mm. tekstinkäsittelyyn tarkoitettu Word. Toki ohjelman voi hankkia myös erillisenä. Paradox on vanhempi ohjelma ja käsittääkseni vähemmän käytetty nykyään.
Laatuluokituksesta löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Berglund, Juha & Antti Rinta-Huumo (toim.) 2000. Viinistä viiniin - viininystävän vuosikirja 2000. ISBN 951-1-16324-8.
Berglund, Juha et al. 1998. Makuasioita viinistä ja ruoasta. ISBN 951-1-15643-8.
Matti Larreksen kirja Espanjan viinejä - pieni käsikirja harrastajalle (ISBN 951-0-14649-8) vuodelta 1987 on jo hieman vanha mutta silti kattava kuvaus espanjan viineistä.
Internetistä löydät tietoa viineistä esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-hakemistosta osoitteesta http://www.htk.fi/kirjasto/juomat.htm sekä Espanjan viineistä sivuilta http://www.riojainternet.com/wines.htm ja http://vino.eunet.es/vino/ Aiheesta löytyy tietoa myös suomenkielellä esimerkiksi...
Kyllä on. Kirjastopalveluiden oppaan mukaan Helsingin kaupunginkirjastossa saa kirjastokortin kunhan kotiosoite on Suomessa ja esittää kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen.
Kortti täytyy hakea henkilökohtaisesti kirjastosta, jotta henkilöllisyys voidaan tarkastaa. Samalla voi pyytää pin-koodin, jonka avulla voi uusia lainojaan etänä.
Dekkareiden lukemistutkimuksia ei löytynyt. Sen sijaan yleisiä lukemistutkimuksia sekä dekkareita käsittelevää kirjallisuutta löytyy runsaasti.
Vaasan kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat lukemista ja dekkareita käsittelevät teokset:
Saarinen, Pirkko. 1998. Ihanaa vai pitkäveteistä - lukeminen nuorten harrastuksena. ISBN 951-692-420-4.
Niemi, Juhani. 1997. Suomalaisten suosikkikirjat. ISBN 951-23-3749-5.
Eskola, Katarina & Maaria Linko. 1986. Lukijan onni - poliitikkojen, kulttuurieliitin ja kirjastonkäyttäjien kirjallisista mieltymyksistä. ISBN 951-30-6413-1.
Eskola, Katarina. 1990. Lukijoiden kirjallisuus Sinuhesta Sonja O:hon. ISBN 951-30-9502-9.
Ekholm, Kai & Parkkinen, Jukka (toim.): 1985. Pidättekö dekkareista:...
Muutokset rahan arvossa löytyvät Suomen tilastollisesta vuosikirjasta. Tuorein painos kirjastoissa on vuodelta 1999. Teoksessa luetellaan kertoimet vuosilta 1921-1998 (s. 654 rahanarvonkertoimet). Vuoden 1997 kerroin on 1,014 kun vuoden 1998 luku on 1. Taulukossa ei ole mainittu tiedontuottajaa.
Plussa aineistohausta http://www.libplussa.fi selviää, että vuosikirja on ostettu jokseenkin kaikkiin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteisiin. (Useimmissa kirjastoissa käsikirjasto-kokoelmassa, tosin joitakin lainakappaleitakin löytyy.)
Meritan sivuilla http://www.merita.fi/s/sijoita/tutkimus/rahanarvo on sama taulukko, tosin vain kahdella desimaalilla ja lisäksi laskuesimerkkejä. Meritankin taulukko päättyy...
Tiedustelemasi teksti on Johannes Linnankosken Nuoruudelle kokoelmasta Sirpaleita : tunnelmia ja kertomuksia. Kokoelma on ainakin Linnankosken Kootuissa teoksissa, 3. nidos
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ole kyseistä nuottia ainakaan vielä. Amazon.comin nettikaupasta huomasin kuitenkin tänä syksynä ilmestyneen nuotin Dream Theater: Metropolis, joka luutavasti on etsimäsi nuotti. Ainakin nuotin ja cdlevyn kansikuvat olivat samanlaiset. Amazonissa ei ollut nuotista sen kummemmin sisältötietoja, mutta ymmärsin sen olevan tabulatuurinuotti.
Kyseisen nuottikokoelman ISBN-numero oli: 0769296521.
Joensuun kaupunginkirjaston lainoja voi uusia internetissä olevan aineistotietokannan Jokiwebin avulla http://webkirjasto.jns.fi/ Sitä varten tarvitaan kirjastokortin numero ja nelinumeroinen salasana. Salasanan voi keksiä itse, mutta se on tallennettava rekisteriin käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa ja esittämällä samalla henkilöllisyystodistus. Salasana ei saa alkaa nollalla. Jokiwebin sivulta valitaan Lainat, annetaan tunnus ja salasana sekä klikataan OK-painiketta, jolloin saadaan luettelo lainassa olevasta aineistosta. Kun uusinta on tehty, sen onnistumisen voi tarkistaa painamalla Reload/Päivitä-painiketta. Lainan voi uusia viisi kertaa, ellei teoksesta ole varauksia.
Parhaan kierähdystyylillä hypätyn korkeushyppytuloksen on tehnyt Neuvostoliiton Vladimir Jashtshenko
Hänen sisäratojen ennätyksensä on 235 (Milanon EM-kisat 1978) ja ulkoratojen 234 (Tbilisi 1978). Molemmat olivat silloisia maailmanennätyksiä. Jashtshenko kuoli 40-vuotiaana 1999.
Lisää tietoa saa esim. Internet-osoitteesta http://www.eexi.gr/athletix/IAAFpr1999.html
Tammen suuren puutarhakäsikirjan (osa 3) mukaan hevoskastanjia voi lisätä siemenistä, jotka kylvetään syksyllä ulos. Jos siemenet kylvetään keväällä, ne on säilytettävä talven yli viileässä paikassa kosteassa hiekassa. Hevoskastanjaa voi kasvattaa Etelä-Suomessa.
Ainakin kaksi paksua teosta löytyy pääkaupunkiseudun tietokannasta http://www.libplussa.fi/
- Tynjanov, Juri
Nuori Puskin, Helsinki:Tammi 1945. 629 s.
- Lotman, Juri
Puskin, Sankt-Peterburg 1997. 845 s. (venäjänkiel.)
Saatavuuden näet netistä em.osoitteesta ja voit sitten puhelimitse varata haluamasi teoksen.
Lisää elämäkertoja löydät kirjoittamalla asiasana/luokka-hakukenttään Puskin.
