Yleisten kirjastojen keskuskirjasto on Helsingin kaupunginkirjasto. Sen tehtävät määritellään kirjastoasetuksessa 1078/1998 seuraavasti:
1) toimia yleisten kirjastojen valtakunnallisena kaukopalvelukeskuksena;
2) edistää yleisten kirjastojen sekä yleisten ja tieteellisten kirjastojen yhteistoimintaa;
3) kehittää kirjasto- ja tietopalvelujen järjestämisessä tarpeellisia yhteisiä työmenetelmiä ja apuvälineitä; sekä
4) suorittaa asianomaisen ministeriön antamat muut tehtävät.
Toivon myös sinulle antoisaa, lämpöistä ja muistorikasta kevättä.
Tarkoitatko hiljaista tietoa (=tacit knowledge Michael Polanyin mukaan)? Suomeksi aiheesta löytyy ainakin seuraavanlaista kirjallisuutta: Koivunen, Hannele: Hiljainen tieto, 1997; Tieto ja tietoyhteiskunta (toim. Matti Vuorensyrjä ja Reijo Savolainen), 2000; Nurminen, Raija: Hiljainen tieto hoitotyössä, 2000. Myös esim. Ikujiro Nonaka (1995) on kirjoittanut hiljaisesta tiedosta yritysmaailmaa käsittelevässä kirjassaan The knowledge-creating company - how Japanese companies create the dynamics of innovation.
Hiljaisesta tiedosta on kirjoitettu myös artikkeleita. Haku Aleksi-nimisestä tietokannasta tuotti 19 viitettä, joista tässä lyhyet tiedot: Hakala, Juha: Hiljainen tieto voi olla menestyksen avain (Alakerta), Aamulehti 2001-01-26; Kokka...
"Nauhalle luettuja" eli äänikirjoja on useimmissa, ellei peräti kaikissa, kirjastoissa. Valikoima vaihtelee toimipisteittäin, ja kannattaakin käyttää hyväkseen mahdollisuutta tilata aineistoa eri kirjastoista, ellei oman toimipisteen valikoima tunnu tarpeeksi kattavalta.
Muutamia äänikirjoja on myös CD-levyinä, mutta ainakin toistaiseksi suurin osa äänikirjoista on saatavana vain kasetteina.
Äänikirjoja on saatavana eri kielisinä, suurin valikoima on tietysti suomen- ja ruotsinkielisissä, mutta muunkin kielisiä on.
Lisätietoja Helsingin kaupunginkirjaston äänikirjoista Kirjastopalveluiden oppaasta, http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h33/h28/q86.htm
Asian selvittäminen käy kätevimmin pääkirjastossa (Pasilassa). Kannattaa varata jonkin verran aikaa ja ottaa jokin virallinen henkilölisyystodistus (esim. ajokortti, kuvallinen kelakortti) mukaan.
Kuvaamasi kirjastokortin väärinkäyttötapaukset ovat hankalia ja siksi niiden hoitaminen on keskitetty pääkirjastoon.
Toivottavasti asiasi selviää!
Suomen kielen perussanakirjan mukaan viisaus-sanan merkitykset ovat: (1.). järkevyys, ymmärtämys, syvällinen tietämys, esim. elämänviisaus, (2.). oppi, tieto, tietämys, esim. kirjaviisaus ja (3.). viisas ajatus, lausuma, esim vanha viisaus sanoo...
Joitakin vinkkejä asiaan: NissonForum/KvinnoForumin lehti Gaba sekä saameksi että norjaksi. Juuri ilmestynyt Aigi ii mana - dat boahta. Poronhoitajanaisista
tehdyt muutamat tutkimukset, tietyt lehtiartikkelit (Saamelaiskirjastossa Lappi-
osastolla lehtileikkeissä). Myös Karasjoella pidetyt naisseminaarit joista raportit saamelaiskirjastossa. Aiheesta toki löytyy tutkimuksia (myös Barentsin alueen yliopistojen naistutkijoitten yhteistyöprojektijulkaisut) mutta koska aihe on laaja on tutkimusta etsittävä monelta suunnalta
http://lapponica.rovaniemi.fi
osoite jossa saamelaisbibliogafia erikseen haettavissa
(Suoemn saamelaisen erikoiskirjaston ylläpitämä aineistorekisteri Rovaniemellä)
Internetistä löytyy "Hugo Simberg -sivut", joilla on lueteltu kaikki Simbergin työt. En löytänyt sieltä yhtään teosta, jonka nimi olisi jokin arvelemistasi, mutta kyllä löydät hakemasi teoksen sieltä varmasti, koska nimet toimivat myös linkkeinä maalauksiin.
Sivujen osoite on:
http://www.fng.fi/fng/html4/se/art/collecti/people/h2/hsimberg/
Parhaiten varmasti selviydyt tehtävästäsi, kun käyt lainaamassa kirjastosta (ja jos kotikuntasi kirjastossa ei ole,niin voit pyytää kirjastoasti kaukolainaamaan) suomi-latina-suomi -sanakirjan.
Suppea suomi-latina -sanakirja löytyy internetistäkin sivulta:
http://www.helsinki.fi/~nrintala/latina.html
Kysymistäsi sanoista "ala" merkitsee "olka, hartia, kainalo, siipi, sotajoukon siipi, sivusta, (sivustalle sijoitettu) ratsuväenosasto
Horhus-sanaa en latinankielen sanakirjasta löydä, mutta "hornus"="tämänvuotinen" ja "hortus"="puutarha, puisto, vihannekset"
TIETO on Suomen kielen perussanakirjan mukaan: 1. Tietäminen, tosiasioiden tunteminen, tietoisuus. 2. Todellisuuteen, tosiasioihin perustuva käsitys jostakin. 3. Asia, seikka, joka jostakin tiedetään tai annetaan, saadaan tietää ; informaatio ; data. 4. Ilmoitus, tiedotus, sanoma, viesti, uutinen. 5. Opintojen tms. avulla hankittu tietämys, tietous, oppi ; viisaus. 6. Eräiden tieteenalojen ja oppiaineiden nimityksissä. Määrittely sanasta TIETO löytyy myös esim. Nykysuomen sanakirjasta.
Etymologisesti voidaan määritellä sana TIETO esim. Nykysuomen sanakirja : etymologinen sanakirja -teoksen mukaan: Johdos yleisitämerensuomalaisesta tietää-verbistä. Vastaavia johdoksia on myös lähisukukielissä, esim. karjala-aunuksen tieto, vatja tääto ja...
Joensuun kaupunginkirjastossa on teos
Fleming, Waldo
Rummut puhuvat / Waldo Fleming ; suomentanut Matti Kilpeläinen. - Porvoo : WSOY, 1948. - 273, [2] s. ; 8:o
Alkuteos: Talking drums.
Sen sisältö näyttäisi vastaavan kysymyksessä esitettyä aihetta. Kirja on nuortenosaston varastossa ja neuvojaa voi pyytää hakemaan sen.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmistakaan ei aiheesta juuri mitään löytynyt. Jouko Tolvasen teoksesta Piirrostaide : menetelmiä ja historiaa (1947) löytyy artikkeli aiheesta (s. 374 - 383).
Åbo Akademin kirjaston tietokannasta Almasta http://www.abo.fi/library/dbs/alma/wwls/ löytyy muutamia teoksia aiheesta asiasanalla "grafik", esim. Helliesen: Norsk grafikk gjennom 100 år (2000).
Voit suorittaa aineistohaun pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta: http://www.libplussa.fi asiasanoilla leikkikalut, historia. Saat tulokseksi 30 viitettä. Napsauttamalla "täydet tiedot" pääset tarkastelemaan yksittäisen julkaisun tarkempia luettelointitietoja, kun taas "saatavuustiedot" kertoo niteitten sijainnin.
Suomenkielisen sf-, fantasia- ja kauhukirjallisuuden bibliografia löytyy nettisoitteesta http://www.cc.jyu.fi/~jtv/bib/
Sähköinen scifi-, kauhu ja fantasialehti löytyy osoitteesta http://www.iwn.fi/kalaksikukko
Tänä vuonna on ilmestynyt Btj Kirjastopalvelun julkaisema teos:
Bengtsson, Niklas: Kauhua ja kirmailevia kummituksia: kotimaisen kauhun varhaisia vaiheita ja 90-luvun kauhukirjallisuutta. ISBN: 951-692-497-2. Teosta voi tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Suomenkielistä tietoa kolmiulotteisista näytöistä hakusanalla kolmiulotteiset näytöt:
http://www.t-lehti.fi/arkisto/9903/teema/teema.html
Teknistä tietoa kolmiulotteisista näytöistä, englanniksi :
http://www.research.philips.com/generalinfo/special/3dlcd/tech/tech.htm
http://www.sharp.co.jp/sc/library-e/techn_top/journal/120.htm
Hakusanalla 3D-LCD Google-hakupalvelusta löytyy runsaasti tietoa. http://www.google.com/
Lehtiartikkeleja Aleksi artikkelitietokannasta: Wikström, Krister:Kolmiulotteiset tietokonenäytöt. Prosessori 2000;8;48-52. Leidenius, Kim: Kolma ulottuvuus on lähellä. Tietokone 2000;19); 3;32. Tolonen, Pekka: Uusi brittikeksintö : 3D-näyttö ilman laseja. MikroPC 1999,nro4,14.
Helsingin kaupunginkirjaston työasemilta voit...
Esitelmäsi aihepiiri on aika laaja, joten yhdestä kirjasta ei vastausta kysmyksiisi löydy.
Seuraavissa kirjoissa on tietoa Lieksasta yleisesti:
FINLANDIA : Otavan iso maammekirja 4, 1985.
KARJALA 4., 1983.
SAVOLAINEN, MIKKO: Lieksa : erämaakaupunki, 1981.
Lieksan historiasta löytyy edellä mainittujen lisäksi mm. kirjoista:
KIISKINEN, Osmo: Pielisjärven historia 4 : 1865-1920, 1991.
PUROLA, Aarne: Lieksan kauppala 1936-1972 : historiikki Brahean kaupungista Lieksan kaupunkiin,
1989.
Seuraavista teoksista on varmaan hyötyä muihin etsimiisi aihealueisiin:
KARJALAN vaaroilta, 1984.
LIEKSAN luonto-opas, 1997.
KOKKONEN, Heikki: Vuoden kierto Pohjois-Karjalassa, 1996.
POTINKARA, Oiva: Erämaata ja koskien kohinaa : Ruunaan luonnonsuojelu- ja...
Nousi siitä Väinämöinen jalan kahen kankahalle
saarehen selällisehen, manterehen puuttomahan.
Viipyi siitä vuotta monta, aina eellehen eleli
saaressa sanattomassa, manteressa puuttomassa.
Arvelee, ajattelevi, pitkin päätänsä pitävi:
kenpä maita kylvämähän, toukoja tihittämähän?
(Loppukin löytyy osoitteesta http://www.kaapeli.fi/maailma/kalevala/kalevala.html )
Helsingin yliopistossa julkaistiin viime vuonna seuraavat Pro gradu -työt: Varetsalo, Ulla: Ledföljden i svenskan : en undersökning av vuxna inlärares behärskning av ledföljdsreglerna i huvudsatser och bisatser. Helsingfors 2000.
Stünkel, Sini S.Vuxnas strategier vid inlärning av svenska som andra språk. Helsingfors 2000.
Tieto julkaistuista graduista ja väitöskirjoista löytyy LINDAsta, joka on yliopistokirjastojen yhteisluettelo. Tätä yhteisluettoloa voit käyttää lähikirjastossasi, tai ainakin lähimmässä yliopiston kirjastossa. Käytä hakusanoina seuraavia asiasanoja ja niiden yhdistelmiä: aikuiset, kielet, oppiminen, ruotsin kieli ja oppimisstrategiat.
Lasten ruotsin kielen opetusta on tutkittu runsaasti: Taskinen, Tiina:...
Hyvin lyhyet perustiedot Eve Hietamiehestä löytyvät Otavan sivulta, osoitteesta http://www.otava.fi/kirjailijat/. Vähän enemmän tietoa kirjailijasta on teoksessa Kotimaisia nykykertojia. BTJ 1997.
