You might try contacting the Maritime Museum of Finland. They have an archival collection that includes photos, and even if their collection does not include any pictures of ss Carolus, I am sure they will be able to help you further.
You may contact them at:
The Maritime Museum of Finland
Hylkysaari, FIN-00570 Helsinki, Finland
Tel. +358 9 4050 9051
Fax +358 9 4050 9060
e-mail:suomenmerimuseo@nba.fi
http://www.nba.fi/MUSEUMS/MARITIME/Merimeng.htm
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa –aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy suomenkielisenä Risto Heikkisen Ruma bändinpoikanen (Tammi 1997) eli opaskirja rock-yhtyeessä soittaville tai tätä suunnitteleville. Teos käsittelee sekä soittamiseen että levyttämiseen, keikkailuun ja yleensä musiikkibisnekseen liittyviä asioita. Samanlaisia asioita käsitellään myös ruotsinkielisessä Musikmakarnas handbok -opuksessa (Norsteds 1985). Molempia kirjoja näyttäisi olevan saatavana vastaushetkellä.
Lisäksi Plussa –haulla löytyy lukuisia bändihistoriikkejä tai artistien elämäkertoja. Varsinaista kaunokirjallisuutta voit etsiä Plussasta käyttämällä asiasanahakuna esim. ”kaunokirjallisuus ja yhtyeet” tai ”kaunokirjallisuus ja rock”....
Joensuun kaupunginkirjaston kotisivulta ( http://www.jns.fi/palvelut/kirjasto/ ) pääset JOKIWEB:iin, kirjaston aineistotietokantaan. Täällä on heti aluksi selitetty, kuinka voit selata, varata ja uusia aineistoa WEB:in kautta.
Varauksen tekoa ja uusintaa varten tarvitset kirjastokorttisi numeron lisäksi salasanan, jonka saat kirjastosta.
Peltolammin kirjaston kotisivuilta osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/peltola/ löytyy linkit sekä Multisillan että Peltolammin pieniin historiikkeihin. Jutuissa on mainittu myös muutama lähdeteos, joista saa lisätietoa.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy seuraava kirja: Reinikainen, Juha, Eränkäynnistä aluerakentamiseen: Peltolammi, Multisilta ja Lakalaiva. Kirja löytyy luokasta 92.843. Metsossa on myös nk. Pirkanmaa-kokoelma asiakkaiden käytössä ja sieltä löytyy Peltolammiseuran julkaisemaa Peltolammiseuran tiedotuslehteä (ensimmäinen numero vuodelta 1969) ja näistä lehdistä luultavasti saa hyvää ja tarpeellista informaatiota tutkielmaasi varten.
Persiankielisille löytyy oppimateriaaliksi Nuutinen, Olli Suomea suomeksi 1-2 (SKS) ja sanasto Nuutinen, Olli Suomea suomeksi, suomi - farsi -sanasto, joissa ideana on, että kirja on yksikielinen eli suomenkielinen ja sanastoja on julkaistu monella eri kielillä. Teoksia löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuuden voi tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi).
Tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannan mukaan kirjaa löytyy ainoastaan Jyväskylän, Kuopion, Turun ja Tampereen Yliopistojen kirjastoista. Kaukolaina-pyynnön voit tehdä Helsingin kirjastojen kautta. Kysy lähimmästä kirjastostasi tarkempia ohjeita. Voit tehdä pyynnön myös Internetin kautta osoiteessa: http://www.lib.hel.fi Valitse kirjastopalveluiden opas, sieltä löydät Kaukopalvelu henkilöasiakkaille.
Cd-levy Guitar Speak vol.2 näyttäisi olevan tallella vielä Kouvolan ja Vaasan maakuntakirjastoissa. Voit tilata sen kaukolainaksi Helsinkiin täyttämällä kaukopalvelupyynnön missä tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä
tai nettiosoitteessa http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm
. Jos olet helsinkiläinen, maksaa tilaus 5 mk - muussa tapauksessa kustannukset ovat n. 25-30 mk.
Iiris Kalliola kertoo kirjassaan "Kun kirppu puree sinua", että vaikka syöpäläisistä on Suomen kodeissa likimain päästy eroon, kirput vain lisääntyvät talojen pihoilla. Huonosti puhdistetuista linnunpöntöistä peräisin olevat kirput imevät aikuisina verta ja kelpuuttavat isännäkseen myös ihmisen. Pureman jälki on hyttysenpiston kaltainen ja löytyy ihosta vaatteiden alta.
(Kalliola, Iiris; Kun kirppu puree sinua : Suomen luonnon kiusankappaleet. ss. 19-20.)
Lisää tietoa lintukirpuista löytyy mm. WSOY:n julkaiseman Suomen luonto-sarjan osasta Selkärangattomat, luvusta Kirput, sivuilta 150-151.
Tietoa kirpuista yleensä ja mainintoja myöskin lintukirpuista on mm. teoksissa
Terveysfakta / Jorma Palo, WSOY 1997 ja Hansson, Åke; Objudna gäster :...
Tieteelliset kirjastot ovat hallinnollisesti oman kehysorganisaationsa osa. Suomen tieteelliset kirjastot ovat pääosin yliopistojen ylläpitämiä. Niiden rinnalla on joukko tutkimuslaitosten, virastojen ja muiden oppilaitosten kirjastoja. Erillinen laki on olemassa Eduskunnan kirjastosta, Varastokirjastosta ja Näkövammaisten kirjastosta. Kansalliskirjastona toimii Helsingin yliopiston kirjasto. Sitä koskevat säädökset löytyvät yleisestä yliopistolaista ja asetuksesta. Yliopistolaki 27.6.1997/645.
Kysy kirjastonhoitajalta-etätietopalvelun arkistosta (http://tietopalvelu.kirjastot.fi/asiasanahaku_main.asp?id=1663&arkisto=…) löytää hakusanalla tieteelliset kirjastot 25.1. 2000 päivätyn vastauksen, jossa selviteään Suomen...
Mikäli kysymykseen ei löydy vastausta pääkaupunkiseudun kokoelmista löytyvistä sääkirjoista, yleisen kirjaston puolella esim. Ilmakehä ja sää (toim. Karttunen - Koistinen - Saltikoff - Manner), Ursa Helsinki 1997; Grimvall, Göran, Miksi taivas on sininen? WSOY, Porvoo 1995; Similä, Artturi, Artturi Similän sääkirja, WSOY Porvoo 1081; Roth, Günter D., Sääopas, Weilin+Göös 1980, ehdotan että otatte yhteyttä Ilmatieteen laitokseen (yhteystiedot ja muuta tietoa kotisivuilta http://www.fmi.fi/).
Suosittelisin 1.-2. luokille hankittavaksi esim. kotimaisen Kirjava Kukko -sarjan kirjoja kuten Kari Levolan Rouslain -sarjaa (Pussauskoppi, Elämä jatkuu Rouslain jne.), Timo Parvelan Ella-kirjoja (Ella ja kiristäjä, Ella luokkaretkellä, Ella ja Pate ym.), Karo Hämäläisen Samuli, Helsingin herra sekä Eppu Nuotion Villilä-sarjaa (Villilän Vauhti, Villilän vauva). Samoin Kirkegaardin Kumi-Tarzan, Jacobssonin Lasse-kirjat, Finnen Kiljuset-sarja, Fogelin Pekka Puupää -kirjat sopivat hitaammille lukijoille ja naurattavat erityisesti poikia. Sinikka Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu-kirjat, Uspenskin Fedja-kirjat ja Roald Dahlin Matilda sopivat myös.
3.-4. luokille: Colemanin Nettietsivät -sarja, Aapelin Vinski-kirjat, Tuula Kallioniemen...
Aihealueesi on sellainen, ettei siitä ihan helposti löydä tietoa. Kirjastossa käynti on tarpeellinen ja tietoa pitää hakea monella eri tavalla.
Linda-tietokannasta löytyi asiasanalla urheiluvaatteet joitakin kirjallisuusviitteitä, joista saattaisi päästä eteenpäin. Linda on korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta ja Tampereen kaupunginkirjastossa asiakkaat voivat käyttää Linda-palvelua. Lindasta löytyi esim. seuraava kylläkin englanninkielinen teos: Sportswear in Vogue since 1910 (Tekijä: Lee-Potter, Charlie). Kyseinen kirja näyttää oleva ainakin Taideteollisen korkeakoulun kirjastossa ja sitä voi pyytää kaukolainaksi, jos haluaa.
Hyvä lähestymistapa tuulipukujen historian selvittämisessä on tutkia tuulipuvuissa käytettyjen...
Metro-tytöt-laulyhtyeen jäsenet olivat Hertta Väkeväinen, myöh. Louhivuori, Anna-Liisa Väkeväinen, myöh. Heinonen ja Tamara Hramova myöh. Dernjatin. Aivan alkuvaiheessa yhtyeessä esiintyi Väkeväisten sisarusten serkku Annikki, jonka mentyä naimisiin tilale tuli Tamara Hramova. (Peter von Bagh, Iskelmän kultainen kirja, Otava 1986)
Turun kaupunginkirjaston musiikkiosaston kokoelmista ei löytynyt Saku Sammakosta muuta kuin sen alkuperäiset sanat. Koska kyseinen laulu on itsessään jo hääaiheinen, niin siitä voisi varmaan helposti saada hauskan laulun häihin esim. korvaamalla nimet oikean hääparin nimillä. Lisää ideoita hääparille sopivista humoristisista lauluista saat Pia Jokisen kirjasta "Unohtumaton hääjuhla".
Musiikkiosastolta voit kysellä erilaisia hääaiheisia nuotteja, jos ne kiinnostavat. Esim. teoksesta "Kodin juhlien laulukirja" löytyi monta hääjuhliin sopivaa laulua. Käyttämällä asiasanaa "häämusiikki" voit katsoa kirjaston päätteiltä tai Internetistä, mitä kaikkea häämusiikkia Turun kaupunginkirjastossa on.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyvät tiedot suomen kielen sanakirjoista. Osoite on http://www.kotus.fi/sanakirjat/ Sen mukaan verkkosanakirjaa ei ole, mutta suomen kielen perussanakirja on myös cd- versiona.
Voit etsiä terveys/sairaus ja terveyskasvatusaiheisia lastenkirjoja esim. seuraavien internetpalveluiden kautta: pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-aineistotietokanta http://www.libplussa.fi/ , saman palvelun lastenliittymä Plussanen http://www.libplussa.fi/plussanen/ ja Satukallio http://www.lib.hel.fi/kallio/sadut/ .
Etsiessäsi Plussasta valitse tarkennettu haku, jolloin voit hakea asiasanalla ja rajata hauan (esim. kielen tai aineistotyypin mukaan) ja hakea vain lastenosaston aineistoa. Hakusanoina kannattaa kokeilla myös sanoja lääkärit, taudit, sairaalat. Hakusanoja voi myös yhdistää.
Plussasen ja Satukallion sivuilta löytyy lapsille suunnattua aineistoa. Plussasessa voit hakea teoksia asiasanoilla ja Satukalliossa toimii...
Esimerkiksi teoksista Kasso, Matti, Asunto- ja kiinteistökauppa, Lakimiesliiton kustannus, Helsinki, 1998 ja Lakitieto, osa 3 (Asiakirjakaavoja), Otava, Helsinki 1983 löytyy malleja.
Internetistä tietoa asunnon kauppakirjasta löytyy Kansalaisen käsikirjasta (http://www.opas.vn.fi/) osasta perhe -> asuminen -> asunnon ostaminen.
Hyvä lähtökohta on ainakin väitöskirja Toivoisin eläväni päivän kauemmin kuin lapseni, tekijä: Oiva Antti Mäki, 1998. (Acta Universitatis Tamperensis 616). Sen lähdeluettelo on laaja, ja siinä on myös englanninkielistä aineistoa. Fennica CD-ROM antaa hakusanoilla kehitysvamm* ja omaishoi* myös toisen viitteen, jossa tekijänä Johanna Kaunistola, 1998.
Lehtiartikkeleiden viitetietokanta Aleksi CD-ROM antaa samoilla hakuehdoilla vian yhden viitteen.
Olisiko hyötyä kirjasesta Hyvää palvelua 2000 : omaishoitajille, vanhuksille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille, 2000. Siinä mainitaan ainakin Omaishoitajat ja läheiset ry:n yhteystiedot.
