Yleisradion kirjaston tietopalvelusta kehotettiin soittamaan Ylen radioarkiston ääniarkistoon puh. 09-14804443. Ystävällinen henkilö ääniarkistossa toivoi lisätietoja ko. Kirjelaatikon aihepiiristä. Vastaaja Ylessä toivoi, että kysyjä mahdollisesti itse soittaisi ääniarkistoon, jolloin voisi puhua ilman välikäsiä. Suoraa vastausta ei kysymyksessä olevien tietojen perusteella löytynyt. Erilaisia kirjelaatikko-ohjelmia on ollut paljon, eikä kaikkia ole edes arkistoitu.
Vantaan kaupungin yleisneuvonnasta puh. 8392 2133 kerrottiin, että vuosikertomusta ei ole tehty vuonna 1999. Viimeisin on vuodelta 1996. Lisäinformaatiota asiasta ja Vantaan kaupungin toiminnasta voi kysyä kaupungin rahatoimistosta, Asematie 2 puh. 83922013.
Itse tiedustelisin asiaa valokuvausalan liikkeistä, jutun kirjoittajalta tai jutussakin olleesta osoitteesta http://www.lomofinland.com
Lehden (Helsingin Sanomien viikkoliite Nyt numero 23/2000) jutussa mainittiin internetin kautta kauppaa tekevä Lomografinen yhdistys. Yhdistyksen www-osoite on http://www.lomo.com/new/society/contact.html Sivun lopusta
löytyy linkki I want my lomo!, jossa on ohjeet kameran tilaamisesta.
Ahti Mankki on kirjoittanut kirjan Englanti-suomi-englanti lentoyhtiösanasto.
Kirja löytyy Tikkurilan kirjaston käsikirjastosta, Helsingin Pasilan kirja on tällä hetkellä lainassa.
Kyseessä on Klaus U. Suomelan runo Olympiamuistelma, joka kertoo Tukholman olympiakisoista vuodelta 1912. Runo on teoksessa Suomalaista urheilurunoa, kustantaja Osakeyhtiö Valistus, 1958. Kirjaa voit tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Ensimmäinen säkeistö:
Taas kaikki nään kuin oisin jälleen siellä:
On liputettu juhlastadion,
on kansain valioita maineen tiellä,
käy kiihkon myrsky yli katsomon.
Leppävirran Kotalahden kylä sijaitsee 5-tien varressa pääosin sen länsipuolella ja vähän Oravikosken eteläpuolella. Kotalahti näkyy peruskartassa 3241 11 (Konnusvesi) aivan karttalehden vasemmassa yläkulmassa. On siis syytä tutkia myös pohjoispuoleinen lehti 12 (Oravikoski), johon on merkitty Kotalahden kaivos, sekä länsipuoleiset 08 (Sorsavesi) ja 09 (Mäkrämäki). Nämä karttalehdet ovat sekä Leppävirran että Varkauden kirjaston kokoelmissa.
Kansallisbibliografiasta (Fennica CD-ROM) saadaan Kotalahden mukaan 7 viitettä: niistä kuusi käsittelee tiukasti kaivostoimintaa ja yksi sukututkimusta. Lehtiartikkeleista ei löydy viitteitä Kotalahden mukaan (Aleksi CD-ROM).
Leppävirran kirjaston kokoelmasta löytyy Kotalahden mukaan useita...
Käytössämme olevista lähteistä ainoastaan Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja tuntee nimen Janni. Kirjan mukaan Janni on muunnos nimistä Johanna, Jane ja Jeannette sekä lyhentymä Jani- ja Janni-alkuisista nimistä, jotka palautuvat myös nimeen Johanna. Kantanimi Johanna (hepr. Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen) on ns. Johanneksen sisarnimi.
tietoa nimistä voit hakea mm. myös seuraavista osoitteista: http://almanakka.helsinki.fi/teemmekal/kal.tiedot.html, http://www.vaestorekisterikeskus.fi/etunimsu.htm, http://www.nicehouse.fi/frame7.htm ja http://www.helsinki.fi/lehdet/tiedevinkki/tv698.html.
Tässä tapauksessa paras vaihtoehto on ottaa yhteyttä Ylen kirjasto-tietopalveluun, koska heillä on paremmat mahdollisuudet ja keinot selvittää tämäntyyppiset tiedonhaut.
Sähköposti: kirjasto.tietopalvelu@yle.fi
puh. 09-1480 5620
Osoitteen http://www.officialtomwaits.com/frame/tour.htm tietojen mukaan
Waits kävi toukokuussa 1976 kyllä Euroopassa, mutta mainintoja Suomesta ei
ole. Myöskään toukokuun Helsingin Sanomissa eikä vuoden 1976 Musa ja
Soundi -lehdissä puhuta Waitsin esiintymisestä Suomessa.
Pusukala, tieteelliseltä nimeltään Helostoma temmincki, voi kasvaa akvaariossa 20 cm:n mittaiseksi, jos elää saa. Luonnon olosuhteissa se voi kasvaa vielä suuremmaksi. Ihmisen silmissä ystävällisen näköinen pussailu, josta laji on nimensä saanut, on koiraiden välistä aggressiivista käytöstä ja pienessä akvaariossa voi käydä niin, että hallitseva yksilö nutuuttaa arvoasteikossa alempansa perusteellisesti, jopa kuoliaaksi asti. 120-litrainen akvaario taitaa olla liian pieni. Lisää tietoa pusukalasta ja sen vaatimista olosuhteista akvaariossa löydät esim. Liisa Sarakonnun veppisivuilta:
http://www.hut.fi/~lsarakon/lajit/pusukala.html Sivuilla kerrotaan akvaarion ja veden vaatimukset: pH 6.5-8.0, lämpötila 24-28 astetta, pehmeä vesi. Akvaarion...
Francine Pascalista ei kovin paljon tietoa löydy, mutta Otavan (joka julkaisee Suomessa Pascalin kirjoja) kotisivun (http://www.otava.fi) kautta pääsee Sweet Valley High-sivulle (http://www.otava.fi/svh/index.html), josta löytyy tietoa julkaistuista kirjoista, lisää linkkejä jne.
Kysymyksesi johtaa kaunokirjallisuuden lajin määrittelyn ongelmaan. Esimerkkisi Catherine Cookson edustaa kirjoillaan ns. "naistenviihdettä" eli romanttista rakkausromaania, yhtä viihdekirjallisuuden alalajia. Naistenviihteessä, cookson-tyyppisissä kirjoissa, on rakkauden ja jännityksen elementit määrätynmuotoisina ja sopivana keitoksena lukijoiden (oletettavasti) odottamalla tavalla. Ja lukijaksi oletetaan nainen, jolloin näkökulma on useimmiten naisen.
Miesten näkökulmasta kirjoitettuja rakkausromaaneja on toki kirjoitettu, mutta ei juurikaan sellaisia, jotka loksahtaisivat vaivattomasti puhtaaseen naistenviihteen lajiin. Jotakin sinne päin: Pat Conroy "Vuorovetten prinssi", Colin de Silva "Sinhalan tuulet", Richard Mason "Meren...
Alla on lueteltu linkkejä verkossa oleviin sanakirjoihin. Nimenomaan kasvatustieteellistä ilmaiskäytössä verkossa olevaa sanastoa, josta löytyvät kaikki toivomasi kielet, on vaikea löytää. Erityisesti suomi-latina tuottaa vaikeuksia. Voit yrittää etsiä lisää sanakirjoja mm. alan virtuaalikirjastosta:
http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/roads/kasvatus.htm
Kirjastoissa on laajoja näiden kielten sanakirjoja kirjamuodossa.
Virtuaalikirjastosta löytyy mm. European Education Thesaurus (Eurooppalainen kasvatusalan tesaurus), joka on kaksitoistakielinen kasvatusalan erikoissanasto. Tesaurus sisältää yli 3000 käsitettä kaikilla EU-kielillä, myös suomeksi. Tesauruksesta voi tulostaa haluamansa kieliversion ilmaiseksi. Julkaisija: Eurydice...
Vitriini-lehti on SHR:n eli Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry:n julkaisema jäsenlehti. SHR:n internetosoite on http://www.shr.fi/
Näpäyttämällä otsikkoa "Tämä on SHR" pääset sivulle, jossa on Vitriini-niminen linkki, johon on linkitetty kuluvan vuoden Vitriinit (ja tällä hetkellä ainakin pari-kolme edellisen vuoden numeroa). Sisällysluettelot ja pääkirjoitus näkyvät kunkin lehden pääsivulla, jutut ovat pdf-muodossa. Niiden lukemiseen tarvittavan Acrobat Reader -ohjelman voi ladata sivuilta.
Irlantilainen siunaus on myös uuden virsikirjan viimeisenä virtenä nro 979
https://virsikirja.fi/virsi-979-tulkoon-tie-sinua-vastaan/
(Vastausta päivitetty 2.3.2023)
Voit tehdä haun pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-aineistotietokannassa nimekkeellä Verokalenteri. Teokset näkyvät uutuusjärjestyksessä ja myös saatavuustiedot ovat katsottavissa. Osoite on http://www.libplussa.fi/
Vuoden 1999 Verokalenteri löytyy Tikkurilan kirjaston käsikirjastosta, missä siihen voi tutustua.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa myöhästymismaksutilannetta tai muita henkilötietoja ei ole mahdollista tarkistaa Internetin kautta. Mikäli epäilet, että Sinulla on maksamattomia myöhästymismaksuja, ota kirjastokortti mukaan ja pistäydy jossakin Vantaan kirjastossa keskustelemassa niistä virkailijan kanssa. Tietoa myöhästymismaksuista ja niiden kertymisestä löydät osoitteesta: http://www.vantaa.fi/kirjasto/fsaannot.htm.
