Erik Lindströmin säveltämä ja Hillevin sanoittama kappale löytyy esim. Joensuun kaupunginkirjaston web-kirjastosta http://webkirjasto.jns.fi/ kirjoittamalla teoksen nimi -kohtaan Ranskalaiset korot. Näin hakemalla löytyvät musiikkiosastolta mm. seuraavat kirjat ja nuotit, jotka sisältävät kyseisen sävellyksen sanoineen:
Kultainen laulukirja, 1989 ja Lindström, Erik: Ranskalaiset korot, Fazer 1958 sekä Suuri toivelaulukirja 7, 1988.
Suuren toivelaulukirjan mukaan sanat alkavat näin:
Näin sävel soi askelten, ja ikkunassaan poika jo on,
taas katoaa neitonen, on poika yksin ja rauhaton.
Niin tuttu on ääni tuo...
Tässä muutama linkki, joilla pääset alkuun: http://www.lib.hel.fi/mcl/maat/koreasou.htm , http://www.britannica.com (hakusana Korean literature), http://www.kcaf.or.kr/klt/ (Korean Literature today - arkistosta ja aakkosellisesta hakemistosta löytyy kirjailijoiden nimiä), http://www.comptons.com/encyclopedia/ARTICLES/0100/01027072_A.html
Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitokselta löytyy eniten Korean kulttuuria käsittelevää kirjallisuutta, jota voit saada kaukolainaksi. Suomeksi on hiukan tietoa Otavan kirjallisuustiedossa.
Kirjastot.fi-palvelun monihaun antamien tietojen perusteella seuraavissa kirjastoissa on George Sarközyn levyjä:
Oulun kaupunginkirjastossa: Bach, Johann Sebastian: Lute music
Kouvolan kaupunginkirjastossa: Vivaldi, Antonio: Concertos and sonatas
Vantaan kaupunginkirjastossa (Myyrmäen kirjasto): Bach, Johann Sebastian: Suite in e minor BWV 996
Prosper Meniere kuoli tammikuun 6. päivänä v.1862. Kirjastomme käytössä olevasta Ebsco-artikkelitietokannasta löytyi pitkä artikkeli Menierestä. "On January 6, 1862, at age 62, Prosper Meniere died from pneumonia after being ill for only a few days" ( Ear, Nose & Throat Journal, Sep97, Vol. 76 Issue 9, p626, 5p, 2bw. Author(s): Morrison, Andrew W.)
Lainausoikeuden ja kirjastokortin saa esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun virallisen henkilötodistuksen ja ilmoittamalla osoitteensa, jonka on oltava Suomessa. Jos henkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta hänelle annettu kortti on voimassa kolme kuukautta.
Eli vastauksena kysymykseesi: kyllä, saksalainen ystäväsi voi saada H:gin kaupunginkirjaston kortin, kunhan hän esittää passinsa, henkilötodistuksensa tai ajokorttinsa.
Pääset varmasti alkuun yleisten historiaa käsittelevien kirjasarjojen avulla. Ainakin seuraavista teoksista löytyy Stalinin aikaa käsittelevät artikkelit:
Grimberg: Kansojen historia; osa 21 (vuodelta 1984)
Muutosten vuosisata 4: 1930-1945 (vuodelta 1994)
Viime vuonna ilmestyi uudistettu ja ajantasaistettu painos Heikki Kirkisen toimittamasta kirjasta Venäjän historia. Myös siitä löydät runsaasti tietoa aiheestasi.
Kaikki mainitut teokset löytyvät Lahden Kaupunginkirjaston kokoelmista.
Antti Ihalaisen ja vaimon kommunikointia Ihalaisen Joensuun matkan jälkeen romaanissa Tulitikkuja lainaamassa.
"Niin elivät he ja kärsivät. Kumpikaan ei puhunut toisellensa sanaakaan. Antti joskus päivisin ärjäisi Tohmajärven vallesmannin äänellä ja kylpi iltaisin kovasti.
Mutta viimein rupesi moinen äänettömyys painostamaan Anttia ja hän mietti ja hautoi miten alottaa puhe Anna Liisan kanssa. Kaksi päivää hautoi hän sitä alkua, mutta ei vain tahtonut paha luonto ja sisu antaa niin paljon myöten, että olisi puheen alun löytänyt.
Mutta kolmantena päivänä hän jo pääsi puheen alkuun. Pari tuntia piippu suussa ääneti istuttuansa ja aina varkain Anna Liisaan katsahtaa muljautettuansa alkoi hänessä sisu pehmetä, kun Anna-Liisa näytti rukkinsa...
Helsingin Kaupunginkirjaston pääkirjastoon (Pasilassa) tulee kiinankielinen sanomalehti "Europe journal".
Lehteä ei lainata kotiin, säilytetään kolmen kuukauden ajan.
Kirjoja on sekä Helsingissä että Espoossa pääkirjastoissa.
Kansatieteestä löytyy paljonkin materiaalia, joka liittyy entisaikojen kulttuuriin, tapoihin ja esineisiin.
Työkaluista löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista:
Kolehmainen, Alfred: Puusta tehdyt
Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri
Jäntti, Lauri: Talonpoikaisesineistön katoavaa kauneutta
Sirelius, Uuno Taavi: Suomen kansanomaista kulttuuria
Korkeakoulukirjastojen Linda-tietokannasta löytyi opinnäytetöinä tehtyjä asiakastyytyväisyystutkimuksia, joista tässä muutama:
Somppi, Mika: Case-tutkimus palvelun laadusta : erään tanssiravintolan asiakastyytyväisyystekijät ja palvelun koettu kokonaislaatu
Markkinoinnin pro gradu -työ : Jyväskylän yliopisto, taloustieteen laitos 1996
Kuusisto, Noora: Hotellipalveluyrityksen asiakastyytyväisyys
Pro gradu -työ : Tampereen yliopisto, yrityksen taloustieteen ja yksityisoikeuden laitos 1997
Bergfast, Miia: Palveluyrityksen asiakastyytyväisyystutkimus : case Kongressi- ja kylpylähotelli Caribia
Turun ammattikorkeakoulu, 2000
Erikoistyö : Turun ammattikorkeakoulu, hallinto ja kauppa, talouden ja hallinnon koulutusohjelma
Tästäkin...
Simo Hurtta eli Simo Affleck (s.1660-luvulla, k 1725) tunnettiin Spectrum Tietokeskuksen mukaan säälimättömänä veronkantajana Pielisjärvellä ja Nurmeksessa. Kansantarinoissa Affleck sai nimen Simo Hurtta. Eino Leino on kirjoittanut Simo Hurtta nimisen balladisikermän. Onni Palaste on kirjoittanut teokset: Simo Hurtta (1978), Simo Hurtta ja Anna (1982), Simo Hurtta ja Isoviha (1983).
Suomen kansan historia (Otava, 1965) 3.osassa mainitaan lyhyesti Simo Hurtta.
Internetistä löytyy myös tietoa: monilta sukututkimussivuilta löytyy viittaus Simo Hurttaan. Samoin
Nurmeksen Kaupungin kotisivuilla http://www.nurmes.fi/kulttuuri/kultapah/sivut/polsimo on lyhyesti kerrottu hänestä. Internetistä kannattaa kokeilla Google-hakupalvelua http://www....
Hei! Lastenkirjoja kustantavat suuret yleiskustantajat Gummerus (09-584301), Otava (09-19961),
WSOY (09-61681) ja Tammi (09-6937621). Näiden lisäksi ainakin Kirjapaja Oy (09-613021),
Kustannus-Mäkelä Oy (09-2257995), Like Kustannus Oy (09-1351385), Kustannus Oy
Pieni Karhu (03-7340402), Lasten Keskus Oy (09-6926344) ja Helsinki Media (01080-0095) sekä ruotsinkieliset Söderström &Co (09-68418620) ja Schildts Förlag Ab (09-8870400).
Tarkemmat yhteystiedot ja esittelyt löytyvät helposti esim. netistä booknetin kautta.
http://booknet.cultnet.fi/kustant/ - sieltä puuttuvat vain http://www.tammi.net,
http://www.LASTENKESKUS.fi/ ja Helsinki Media - jolle löysin vain puhelinnumeroita.
Liikenteen historiaa löydät sivulta http://tiira.cedunet.com/~mijuva/vallankumous
Evrekan linkkihakemisto: www.evreka.fi > Matkailu & liikenne > Auto & kuljetus > Liikenteen historia
Makupalojen linkkihakemisto: http://www.makupalat.fi/liikenne.htm
Kirjoja kuljetuksen historiasta:
Ilkka Teerijoki: Postivaunun matkassa : rautatiepostinkuljetuksen historia Suomessa 1862-1995 (Postimuseo 1999)
Ahto-Kustaa Korkeakangas: Kuljetus on kulttuuria : postilinja-autoliikennettä 70 vuotta (Postilinjat 1991)
Suomen kuorma-autoliikenteen historia 1-2 (SKAL-kustannus 1998)
Kirjoja kulkuvälineiden historiasta:
Heikki Immeli & Kari Juntunen: Piletti Pietariin : Suomen kulkuneuvojen 100-vuotistaipaleelta (Suomen matkailuliitto 1991)...
Seuraavasta nettiosoitteesta http://www.tohtori.fi/laakarikirja löytyy lääketieteen sanasto. Lähde: Kustannus Oy Duodecim, Lääketieteen termit. Sanasto sisältää noin 30.000 hakusanaa selityksineen. Useimmille termeille on vastineet myös englanniksi, ruotsiksi ja latinaksi.
Etsin Linnea-tietokannoista Mandasta (maakuntakirjastot) ja Viola (musikkitietokanta) kyseisen yhtyeen levyjä, mutta ainoat viitteet olivat CD-levyistä Jee Jee jee-suomi-rockin arkistoaarteita sekä Finnish Graffiti 2, joissa oli kummassakin vain yksi kappale. Kävin läpi myös netissä olevien kirjastojen kokoelmatietokantoja, mutta niistäkään ei löytynyt. Joissakin kirjastoissa saattaa olla rekisterin ulkopuolella vanhoja LP-levyjä.
Lahden suurin kirkko on Alvar Aallon suunnittelema Ristinkirkko, jonka kokonaispinta-ala on 1228 m2. Istumapaikkoja on 1150. Lisätietoja löytyy teoksista Hämeen läänin kirkot ja Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lahden luterilaisten seurakuntien kirkkoja on esitelty myös Lahden seurakuntayhtymän sivuilla osoitteessa http://www.evl.fi/lahti/ (Kirkot).
