Stepen Kingin viralliselta kotisivulta http://www.stephenking.com
löytyy tarina The Plant, jonka voi ladata omalle koneelleen tai printata.
King on kirjoittanut tosin vasta yhden luvun tarinasta, teknisellä puolella tuntuu olevan jotain ongelmia.
Osoitit kysymyksen Helsingille, joten sinun kannattaa tehdä haku Plussa-aineistohaussa. Osoite on
http://www.libplussa.fi/ Valitse ensin kunnaksi Helsinki, sitten Tarkennettu haku. Kohtaan "asiasana tai luokka on" kirjoita harmonikka ja kohtaan "ja tarkenna tarvittaessa" valitse asiasanaksi soitonoppaat. Saamistasi viitteistä pystyt katsomaan myös saatavuustiedot.
Helsingin kaupunginkirjaston käyttösääntöjen mukaan ei valitettavasti ole aikarajaa, jolloin "synnit" vanhenevat. Ainoa tapa palauttaa lainausoikeus on maksujen hoitaminen. Suosittelisin että otat yhteyttä Pääkirjaston perintään (puh. 3108 5307) ja pyrit neuvottelemaan aikataulun maksujen maksamiseksi vähittäin. Näin varsinkin, kun kerrot maksuja olevan paljonlaisesti.
Tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannasta löytyy yli 50 viitettä, joista osa on Suomessa tehtyjä opinnäytteitä, esim. Pakkanen, Leena: Studies in The pilgrim's progress by John Bunyan and in the finnish translations of 1809 and 1834, H:gin yliopisto 1970, pro gradu -työ, engl.filologia; Laurila Juhani: Pelko-motiivi John Bunyanin elämässä ja hänen teoksissaan, H:gin yliopisto 1960, tutkielma, teolog. tiedekunta; Kuismanen, Raimo: Suloiset vuoret - John Bunyanin käsitys mystisestä tiestä, H:gin yliopisto 1985, tutkielma, teolog. tiedekunta; Hytönen, Mikael: John Bunyanin eskatologia ja suhde The Pilgrim's Progress -teokseen, Turun yliopisto 1997, pro gradu -työ, kulttuurihistoria. Seuraava teos on saatavissa myös yleisistä kirjastoista...
Iittalan lasitehtaasta löytyy sekä kirjoja että lehtiartikkeleita. Erityisesti tehtaan historiaan liittyy Jyrki Maunulan kirja "Lasintekijät" vuodelta 1981. Tehtaan kuvastoja on myös saatavilla.
Lehtiartikkeleista mainittakoon ET-lehdessä 8/93 julkaistu Erkki Kankaanmäen artikkeli Nuutajärvi 200 vuotta, sekä myös ET-lehden 9/99 artikkeli Pieni kylä elää lasille. Sen on kirjoittanut Hilkka Heikinheimo.
Suosittelen, että käännyt kotikaupunkisi Tampereen kaupunginkirjaston puoleen materiaalin saamiseksi.
Kaksosista on kirjoitettu teos Watson, Peter: Kaksoset (WSOY 1982). Lisäksi aiheesta löytyy YLE:n tallennepalvelun julkaisema kasetti Kaksoset eivät ole kaksi marjaa (YLE 1991). Molempia voi lainata Porin kaupunginkirjastosta.
Aiheesta on tehty myös pro gradu -tutkielma Oulun yliopistossa; Tikka, Tarja: Käsi kädessä kohti yksilöllistä elämää - tapaustutkimus identtisten kaksosten keskinäisestä suhteesta ja heidän separaatiostaan, jota luultavasti saa kaukolainaksi.
Artikkelitietokanta Aleksin mukaan seuraavissa lehdissä on aiheeseen sopivia artikkeleita:
Kasvatus 1986:2; Kotilääkäri 1999:4; Lapset ja yhteiskunta 1988:1 sekä Tiede 2000:8.
Internetistä löytyi suomenkielinen sivu kaksosista osoitteessa http://myy.helia.fi/~a951168/kaksoset...
Internetistä löytyy hyvin tietoa David Eddingsistä. Kannattaa käydä tutustumassa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Linkkikirjastoon, erityisesti osoitteeseen http://www.htk.fi/kirjasto/kirjat1b.htm.
Ulkomaisia nykykertojia 1 -kirjasta löytyy myös tietoa Eddingsistä. Kirjaa löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista. Tarkista saatavuus kirjaston aineistotietokanta Plussasta, internet-osoite on http://www.libplussa.fi.
Aiheeseen liittyviä teoksia voit hakea pääkaupunkiseudun yhteisluettelosta http://www.libplussa.fi/
Vaihda hakulomakkeeseen asiasana ja hakusanoiksi tapakulttuurin osalta: Käytösoppaat, tapakulttuuri, tavat, kansantavat juomakulttuurin osalta: Alkoholi, alkoholijuomat, alkoholinkäyttö, historia, alkoholikulttuuri, juomatavat. Muista tarkistaa samalla teosten saatavuustiedot.
Libplussasan teoksia juomakulttuurista
Turunen, Ari : Humalan henki, eli, Juomatapojen tarina Atena, Jyväskylä, 1999
Suomalaiset juomatavat 1968, 1976, 1984, 1992 ja 1996--juomatapatutkimuksen perustaulukoita ja julkaisuluettelo. Österberg, Esa: Alkoholin kulutus ja juomatavat Helsingissä 1990-luvun alussa
Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos, [julk.] Helsingin kaupunki...
Internetistä löytyy osoitteesta http://www.gsansom.demon.co.uk/vfaero/oneoff/vf11.htm tieto, että ensimmäinen
Pääskysen prototyyppi eli de Havilland DH.108 Swallow TG283 lensi ensimmäistä kertaa 15. 5. 1946. Toinen prototyyppi TG306 lensi ensimmäistä kertaa kesäkuussa 1946. Kolmas Pääskynen VW120 lensi ensimmäistä kertaa 24. 7. 1947. Tämä kolmas koneista oli ensimmäinen kone, joka Britanniassa ylitti äänen nopeuden. Tämä tapahtui Internet-sivun mukaan 9. 9. 1948. Vuonna 1950 viimeisinkin näistä koneista tuhoutui.
Macintosh-yhteensopivia kieliromppuja on Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa sekä espanjan että englannin opiskeluun. Romppujen etsiminen käy kätevästi plussa-aineistohaulla osoitteessa http://www.libplussa.fi
Valitse hakuvaihtoehdoista kohta "asiasana tai luokka" ja kirjoita kenttään:
espanjan kieli mac#
ja valitse aineistolajiksi cdrom pudotusvalikosta. Ruksaa vielä kohta "näytä tuloslistassa täydet tiedot" ja paina lopuksi hae-nappia, niin pääset heti tukimaan romppujen yhteensopivuutta ja tasoa. Mac-yhteensopivia espanjan kielen opiskeluun tarkoitettuja romppuja löytyy n. 10 erilaista, monet niistä alkeistasoa.
Samalla tavalla voit hakea englannin kielen opiskeluun tarkoitettuja romppuja, joita on huomattavasti enemmän, myös...
Robin Jarvisin kirjoja on suomennettu kaksi, Kristallivankila ja Pimeyden kutsu. Tietoa itse kirjalijasta on vaikea löytää. Tähtivaeltaja-lehdessä (1999:2) on arvostelu kirjasta Pimeyden kutsu, mutta onko itse kirjailijasta mitään, sitä en tiedä. Netistä löytyy muutama Jarvis-sivu, ne tosin englanniksi http://www.fireandwater.co.uk/authors/biogs/jarvis.htm
http://www.ncbf.org.uk/jarv.htm
Jarvisin kustantaja Suomessa on Karisto, olisikohan heillä tietoja enemmän: Karisto Oy PL 102, 13101 HÄMEENLINNA Puh. 03 - 616 1551.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussa http://www.libplussa.fi/ antaa asiasanalla hirsirakennukset parisenkymmentä viitettä. Näistä hyödyllisiltä näyttävät ainakin seuraavat teokset: Vuolle-Apiala, Risto Hirsityöt, Vuolle-Apiala, Risto Hirsitalo, Korjauskortisto 16, Hirsitalon rungon korjaus, Korjauskortisto 17, Hirsirakennusten siirto ja toki myös Panu Kailan Talotohtori.
Näiden ja muiden haussa tulleiden kirjojen saatavuustiedot selviävät myös Plussasta. Jos kotikirjastostasi ei teoksia löydy voit kysyä niitä kaukolainaksi.
Osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/ on löydettävissä Suomen yleisten kirjastojen kokoelmatietokannat. Kirjastojen käytössä oleva lehtiartikkelitietokanta Aleksi antaa haulla hirsirakennukset...
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi (1992) mukaan Jasmi, Jasmiina, Jasmiini, Jasmin, Jasmina ja Jasmine perustuvat tuoksuvakukkaisen pensaan nimeen. Jasmiinit kuuluvat Tammen suuren puutarhakirjan mukaan öljykasvien heimoon (Jasminum). Jenna taas on muunnos Jennistä, jonka englanninkielinen muoto Jenny on Johannan lempinimi. Heprealaisperäinen Johanna tarkoittaa Jumala on armahtanut minut, Jahve on armollinen tai Jumalan lahja. Lisää tietoa löytyy kirjaston etunimiä käsittelevistä kirjoista, jasmiinista kasvitieteen ja puutarhanhoidon kirjoista.
Laulu on suomennettu. Sen suomenkielinen nimi on "Puutarhassa" ja
se alkaa: "Käyn yksinäin puutarhahan...". Suomentajaksi on
Yleisradion Fono-tietokannassa merkitty Tytti Träff tai Tytti Vanhala.
Nuotissa Vaeltajan lauluja 1 (toim. Paavo Virtanen) suomentajaksi
on merkitty Tytti Vanhala. Suomeksi laulun ovat levyttäneet
Jorma Elorinne ja gospelyhtye Via.
Kirkkonummen kirjastosta ei löydy videota J.V.Snellmannista, eikä myöskään maakuntakirjastojen tietokannoista. Koska verkostakaan ei löydy mitään J.V.Snellmannista tehtyä videota näyttää siltä, ettei sitä ole olemassakaan.
Pääkaupunkiseudun yhteishausta plussasta löytyi seuraavat uskottomuutta käsittelevät tietokirjat: Eskapa, Shirley: Toinen nainen - ystävä vai vihollinen?, Otava 1985; Leppänen, Seija: Kävelevä sisällissota, Uusi tie 1999; Kontula, Osmo: Intohimon hetkiä, WSOY 1997; Mazzarella, Merete: Uskottomuuden houkutus, Kirjayhtymä 1997; Kaunokirjallisuuden puolella toisena naisena/miehenä olemisen ja uskottomuuden aihetta on käsitelty laajasti. Tässä joitain viitteitä: Kilpinen, Inkeri: Miehelläni on toinen nainen, Kirjayhtymä 1992; Koivisto, Sesse: Kevät tuli elokuussa. Otava 1997; Koivosto, Sesse: Säröjä lasitalossa, Karisto 2000; Mead, Juliette: Kaupunkirakkautta, Otava 2000; Wiazemsky, Anne: Hymni rakkaudelle, WSOY 1998; Laine, Sirkka: Myrtti,...
Valmista aineistoa aiheestasi ei ihan suoraan kirjoista eikä Internetistä taida löytyä, joten joudut käyttämään omia hoksottimiasi ja soveltamaan niitä tietoja, joita sinulla on (tai joita esim. lukion oppikirjasta löydät) lämpölaajenemisesta yleensä. Sinun kannattaa varmaankin aloittaa esitelmäsi tekeminen miettimällä, mihin kaikkeen lämpölaajeneminen vaikuttaa ja mitä erityistä Suomen olosuhteissa on tästä näkökulmasta. Ainakin lämpötilaerot ovat suuria ja asettavat vaatimuksia erilaisille rakenteille. Voisit tarkastella lämpölaajenemisen ilmenemistä myös Suomen luonnossa (esim. eroosioon vaikuttavana tekijänä).
Kun hakee tietoa Internetistä, kannattaa muistaa, että kaikissa hakukoneissa on omat rajoituksensa ja parhaatkin hakukoneet...
Metsästäjätutkinnon opaskirjoina käytetään teoksia 'Metsästäjän opas' ja
'Metsästäjän opas:metsästys- ja aselainsäädäntö'. Näitä kirjoja on hankittu Oulun
kaupunginkirjastoon sekä lainattavaksi että käsikirjastoon, jossa niitä voi lukea kirjastossa.
Kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ voit tarkistaa, onko lainattavia kirjoja
paikalla. Metsästäjän oppaan uusimman painoksen mukaan metsästäjätutkintoon käyvät 6. ja myöhäisemmät painokset.
Lisätietoa myös Metsästäjäin Keskusjärjestön sivuilta http://www.mkj-jco.fi/
