Mitä Missä Milloin kansalaisen vuosikirja voisi olla hyödyksi
tämän tyyppisten "tapausten kulkujen" selvittämisessä. Tässä tapauksessa avuksi olisi MMM 1994, josta löytyy selostuksia vuoden
1993 tapahtumista. Jos ei tietoa kyseisestä teoksesta löydy on syytä
etsiä käsiinsä ajankohdan sanomalehtiä. Päivämäärähän on tarkkaan
tiedossa ja ainakin alueen pääkirjastossa säilytetään paikkakunnan
päälehteä / lehtiä. Internetin hakupalvelut eivät tuottaneet tulosta hakusanalla SALMIAKKIKOSKENKORVA.
Mainitsemaasi kirjaan sisältyy suositus ympäristöargumentoinnista markkinoinnissa. Ikävä kyllä kirjaa ei ole Hyvinkään kirjastossa lainkaan ja sekä Riihimäen että Helsingin seudun kirjastoista uusin painos on vastaushetkellä lainassa. Vuoden 1994 painosta voisi löytyä lainattavaksi Helsingistä pääkirjastosta, samoin siellä on käsikirjastokappale vuoden 1996 painosta.
Internetistä löytyy osoitteesta http://www.tat.fi/koulut ohjeita ympäristömarkkinoinnista. Lehtiartikkeleita löytyy artikkelitietokanta ALEKSIsta hakusanoilla ympäristöviestintä tai ympäristö & markkinointi. Näitä voit kysyä lähimmästä kirjastosta.
Liike-elämän palveluista löytyy kirjallisuutta sekä artikkeli- että
kirjatietokannoista. Aleksi-artikkelitietokannasta ja siihen sisältyvästä Finp-tietokannasta voi etsiä aiheeseen liittyviä artikkeleita yhdistämällä asiasanat liike-elämä ja palvelut. Kysy Aleksin käyttömahdollisuudesta kirjastossasi.
Fennica-tietokannasta (Suomessa julkaistun kirjallisuuden tietokanta) löytyy muutamia kirjoja samoilla asiasanoilla. Liike-elämän palvelut on käsitteenä niin laaja (sisältää mm. tietojenkäsittely-, mainos-, kirjanpito- ja lakiasiain palveluyrityksiä), että kannattaa myös tehdä hakuja kunkin palvelualan nimellä, ja yhdistää niihin asiasana palvelut tai palveluyritykset.
Tilastokeskus on julkaissut 1989 Tutkimuksia-sarjassaan tutkimuksia liike...
Ympäristöministeriö on luokitellut Suomen uhanalaiset eläimet;
erittäin uhanalaisia lajeja on useita, esimerkiksi Luonnonsuojelu-
asetuksella on määrätty 485 häviämisvaarassa olevaa uhanalaista lajia
erityisesti suojeltaviksi.
Voit tutustua Ympäristökeskuksen raporttiin uhanalaisista lajeista https://helda.helsinki.fi/items/2ec69a48-d943-488c-927f-19bbf9f92cb5 sekä Punaiseen kirjaan, https://punainenkirja.laji.fi/
Kirjastojen tietokannat eivät tosiaan paljon aiheesta anna, kuten olet itsekin kokenut. Internetin hakukoneilta kannatta ehkä yrittää; Suomen yleisten kirjastojen etusivulta (SYKE, osoite http://www.kirjastot.fi) pääset näihin. Esimerkiksi Evreka-haku antaa ehkä tutkimisen arvoisia tuloksia hakusanalla VIESTINTÄTUTKIMUS (esim. http://www.infor.fi/infor/suunnittelu/32.html). Muita kokeilemisen arvoisia hakutermejä: LEHDISTÖ SEURANTA TUTKIMUS, LEIKEPALVELU, MEDIA INTELLIGENCE, MEDIASEURANTA. Internet-haut antavat mm. linkkejä useiden leikepalveluyritysten kotisivuille. Artikkelitietokanta Aleksista saa hakutermillä SEURANTA LEHDISTÖ joitakin artikkeleita (esim. Monitor-tutkimus : mediat muuttuvat - lehti kiinnostaa aina, kirj. Heikki Peutere...
Suomen kuningashankkeesta löytyy paljonkin kirjatietoa, mutta missään ei mainita, minkä hallitsijanimen kuninkaaksi valittu Hessenin prinssi Karl Friedrich olisi Suomen kuninkaana saanut. Anders Huldén on kirjoittanut kirjan nimeltä Kuningasseikkailu Suomessa 1918 (Kirjayhtymä 1988), mutta pikaselailulla ei siitäkään löytynyt mainintaa hallitsijanimestä.
Evreka-haku Internetissä löytää sivun nimeltä Suomen kuningasseikkailu (http://koulut.kirkkonummi.fi/seppa/suomi80/suomi809.htm), jonka mukaan "kuninkaan arvoniminä tulisivat olemaan Kaarle I, Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenanmaan herttua, Lapinmaan suuriruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä". Tämä sivu on kirkkonummen Sepän koulun oppilaiden Sami Mikolan ja Matti Mäen Internetissä...
Kysymyksesi on sangen väljästi muotoiltu. Siirtyminen korttiluetteloista atk-pohjaisiin on merkittävästi helpottanut mm. tiedonhakua. Asiakkaan kannalta vieläkin mullistavampaa lienee se, että kirjaston tarjontaan voi tutustua ja sen palveluja käyttää internetin kautta, vaivautumatta itse paikan päälle. Ehkä Sinäkin haluat päästä tutkimaan netissä olevia kirjastojen aineistorekistereitä?
Yleisten kirjastojen kokoelmatietokantoja on koottu Kirjastot.fi-sivuston Kirjastot-osioon, http://www.kirjastot.fi/kirjastot .
Nicolas Slonimskyn kirjasta Baker's biographical dictionary of twentieth-century classical musicians löytyi muutama rivi Miguel Sandoval -nimisestä
säveltäjästä, joka syntyi Guatemalassa 1903 ja kuoli Yhdysvalloissa 1953. Hän oli myös pianisti ja kapellimestari. Hänen tuotannostaan mainitaan nimeltä vain
sinfoninen runo Recuerdos en un paseo. Lisäksi hän sävelsi lukuisia pianoteoksia ja lauluja. Ääniteluettelossa R.E.D. classical catalogue 1999 on
mainittu muutama hänen laulunsa (Ave Maria, Eres tu, Sin tu amor, The slave market, They all dance the samba).
Vanhin löytämäni matrikkeli suomalaisista merikapteeneista on vuodelta 1906: Laurent, L.: Biografisk handbok över Finlands sjökaptener, skeppsregister m. m. Toinen painos tästä teoksesta on vuodelta 1922. Tiedustelkaa kirjan saatavuutta ja kaukolainausmahdollisuutta omasta kirjastostanne.
Merenkulun historiaan liittyvää aineistoa ja tietämystä löydätte esim. Merimuseosta (http://www.nba.fi/MUSEUMS/MARITIME/Infofin.htm) ja Kotkan merikirjastosta (http://www.kotka.fi/merikirjasto/index.htm).
Leena Turtiaisen kirjan Seksiä saluunaan, topless-ilmiö Suomessa (Haaga Instituutti. 1993) mukaan Suomen ensimmäinen topless-baari avattiin kesällä 1991 Oulussa. Jos haluat tutustua teokseen tarkemmin, voit tarkistaa sen saatavuuden pääkaupunkiseudulla Plussa-tietokannasta osoitteesta
http://www.libplussa.fi/
Näin vanhoja sanomalehtiä ei löydy verkosta. Satakunnan kansan vuosikertoja on Porin kaupunginkirjastossa mikrofilmeinä vuodesta 1917 alkaen. Helsingin sanomia kirjastossamme ei ole mikrofilmeinä juuri näiltä vuosilta; sen sijaan sidottuina vuosikertoina niitäkin löytyy. Niitä sanomalehtiä, joita kirjastomme kokoelmassa ei ole mikrofilmeinä, voidaan hankkia kaukolainaksi. Mikrofilmien
kaukolainaus maksaa 3 mk/rulla. Kirjastossa on mikrofilmien lukulaitteet, joilla voi ottaa artikkeleista kopioita (2 mk/kopio).
Helsingin kaupunginkirjastosta ei kyseistä standardia löydy. Standardi on ns. eurooppalainen esistandardi, josta ei ole vahvistettua suomenkielistä standardia. Soitto Suomen Standardoimisliiton kirjastoon selvitti, että englanninkielinen eurooppalainen standardi löytyy heiltä. Kirjaston osoite on
Maistraatinportti 2, puh. (09) 149 9331, faksi (09) 146 4914, sähköposti: info@sfs.fi. Tarkemmat tiedot löytyvät internet-osoitteesta http://www.sfs.fi/standard/ .
SFS-standardit löytyvät periaatteessa Helsingin pääkirjastosta, mutta aina on turvallista varmistaa asia puhelimitse ennen kirjastoon tuloa. Standardit ovat
käsikirjastomateriaalia, eivätkä ne löydy Plussa-aineistohaun kautta.
Varsinaista jouluevankeliumia (Luukkaan evankeliumi) ei
meänkielisenä ole. Kirjasta Ilosanoma: älkää pelätkö:
jouluevankeliumi murteella löytyy Yliperän kielellä
kirjoitettu Luukkaan evankeliumi.
Bengt Pohjaselta löytyy kaksi meänkielistä evankeliumia:
Tule Leevi följhyyn : Markkyksen evanjeeliymmi torniolaaksoksi
ja Älä sie, vaimo, tähhään tuki : Johanneksen evanjeeliymi.
Kaikki nämä kolme kirjaa löytyvät ainakin Lapin
maakuntakirjastosta, josta kirjastosi voi pyytää niitä kaukolainaksi.
Siihen, mikä on tällä hetkellä uhanalasin nisäkäs, on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta, koska siihen vaikuttavat kannan suuruuden lisäksi myös esim. lajin levinneisyysalueen koko, lisääntymiskyky, eloonjäävien jälkeläisten määrä ja lajiin kohdistuvat ympäristötekijät.
Osoitteessa http://www.vyh.fi/luosuo/lumo/lasu/lajilista/uhalelai.htm on luettelo Suomen uhanalaisista eläimistä 1992-1997. Luettelo on jaettu jo hävinneisiin, erittäin uhanalaisiin, vaarantuneisiin, silmälläpidettäviin taantuneisiin, silmälläpidettäviin ja luettelosta poistettuihin eläimiin. Mainitulla aikavälillä ahma kuuluu erittäin uhanalaisiin, liito-orava silmälläpidettäviin taantuneisiin ja ilves silmälläpidettäviin harvinaisiin.
riskit jne. Mainitsemistasi...
Etätietopalvelun toimintaperiaatteet eivät poikkea kirjaston tietopalvelun yleisperiaatteista, minkä mukaan kaikkia asiakkaita palvellaan tasapuolisesti. Mitään tiedontarpeita ei sinänsä rajata ulkopuolelle, emmekä yleensäkään kysy sitä mihin tietoa tarvitaan.
Mutta kirjaston tietopalvelu ei tee asiakkaan puolesta kaikkea. Tervettä järkeä käytetään, ja aina on syytä pohtia mikä on järkevin ja mielekkäin tapa vastata esitettyyn tiedonhakupyyntöön. Koululaisen puolesta ei tehdä esitelmää, eikä liioin käytetä kaikkea työaikaa tietokilpailuvastausten etsimiseen.
Sen sijaan tietopalvelun ja neuvonnan virkailijat opastavat, avustavat, antavat käyttöön erilaisia tiedonlähteitä, auttavat ihmisiä pääsemään oikean tiedon jäljille. Useimmiten...
Suomeksi kirjoitettuja varhaisnuorille suunnattuja vain elektroniikkaa käsitteleviä kirjoja ei tunnu löytyvän. Elektroniikkaa esitellään M.Johnsonin teoksessa "Keksijän kirja" ja jonkin verran myös David Macaulayn kirjassa "Kuinka kaikki toimii".
12-vuotias on sikäli hyvässä iässä, että kykenee ymmärtäen lukemaan myös vanhemmille suunnattuja kirjoja kuten yläasteen fysiikan kirjoja, jotka ovat useimmiten asiantuntevasti ja kiinnostavasti kirjoitettu.
Samoin kannattaa tutustua keksintöjä käsitteleviin yleisteoksiin, esimerkkinä "Kaiken maailman keksinnöt" ja tekniikan yleisteoksiin, esimerkkinä 8-osainen Tek - tekniikan tietokeskus.
Kysy lähikirjastostasi mitä kirjoja siellä on paikalla ja mihin luokkiin ne on sijoitettu. Valitettavasti...
Graham Wallasin kirja The Art of thought löytyi Bibsys-tietokannasta (Norjan yliopistokirjastojen tietokannat) ja sen mukaan ko. kirja on Trondheimin yliopiston kirjastossa. Julkaisijatiedot: London : Watts & Co, 1945.
Voit tehdä kaukopalvelutilauksen Tampereen kaupunginkirjaston kautta, eikä kaukolainaus Norjasta maksa mitään.
