Lahden kaupunginkirjastossa on tallennettu uusien käännösrunojen tiedot suoraan Kirjasampoon vuodesta 2023 alkaen. Runotietokannan vanhempien sisältöjen siirto Kirjasampoon on parhaillaan meneillään. Kirjasammossa jo olevia käännösrunoja voi hakea kirjoittamalla palvelun hakulaatikkoon esimerkiksi runon nimen, runoilijan nimen tai kääntäjän nimen. Yleiset ohjeet Kirjasammon haun käyttämiseen ovat katsottavissa osoitteessa: https://www.kirjasampo.fi/kirjasammon-hakuohje
Tässä palvelussa ei voida ottaa kantaa yksittäisen asiakkaan varauksiin mutta esimerkiksi hyllyssä-tilassa olevia teoksia ei ole mahdollista jäädyttää ja jos jäädytyksiä on tehty useita samaan aikaan on tällaiset tapaukset voineet jäädä huomaamatta. Kannattaa kääntyä oman lähikirjaston puoleen ja käydä selvittämässä asia siellä.
Tässä suosituksia elämäkerroista:Lisa Marie Presley: Kohti suurta tuntematonta Laura Juntunen: Tyttö joka enNinni Schulman: Tyttölapsi nro 291Heini Kilpamäki: Aseman nainenSara Al Husaini: Huono tyttöDavid Goggins: Läpi harmaan kivenStella Vuoma: Rekan alle jäänytNina Järvenkylä: SoturityttöAtefeh Sebdani: Oman onneni nojassaIsrael van Dorsten: Henkien tulkki : lapsuus isäni lahkossaTara Westover: Opintiellä : muistelmaTara Koivukoski: Rikottu enkeli : nainen bikereiden maailmassaMika Ilmén: ImmuArja Ahtaanluoma: PuolinainenMika Saukkonen: Viimeinen voltti : Jari Mönkkösen tarina
Runo on nimeltään "Maalaisballadi". Se alkaa: "Linda suki kammarissa kauan hiuksiaan". Se sisältyy Aale Tynnin runokokoelmaan "Balladeja ja romansseja" (WS, 1967) ja myös esimerkiksi kirjaan Tynni, Aale: "Kootut runot 1938-1987" (WSOY, 2013).
Kyseessä voisivat olla Kirsti Kutilan Muori menninkäinen -kirjoista tehdyt äänikirjat.Ks. esim. Helmet: https://helmet.finna.fi/Search/Results?lookfor=muori+mennink%C3%A4inen&type=AllFields
Voisiko kyseessä olla piimäjuusto, kotijuusto tai herajuusto? Tarkoitus ei ole mainostaa, mutta esimerkiksi Riitan Herkun kotisivuilla on näitä perinteisiä kotimaisia juustoja. Valmistaja voi toki olla joku muukin, mutta tärppäisikö näistä joku. https://riitanherkku.fi/tuotteet/juustot/
Kyseisten säkeiden kirjoittaja on Anna-Mari Kaskinen. Tieto löytyi Vaski-kirjastojen aineistohausta kirjoittamalla kolme ensimmäistä sanaa hakukenttään. Runon kaikki kolme säkeistöä on painettuna ainakin Kaskisen kokoelmassa Jos jäisi yksi sana: valittuja runoja ja lauluja. Jos jäisi yksi sana : valittuja runoja ja lauluja | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotKirjaan voi tehdä varauksen verkkokirjastossa edellä olevan linkin kautta tai voit tiedustella kirjaa lähimmän Vaski-kirjastosi neuvonnasta. Tällä hetkellä Turun pääkirjaston hyllyssä on kolme kappaletta kyseistä kirjaa ja varastossakin kaksi. Mainittua runoa voi kuunnella laulettuna versiona esimerkiksi Youtubessa: Muistoja mieleeni tulvahtaa - Kangasalan...
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjan (2004) mukaan maa-sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä (esim. karjalan moa tai mua) sekä useissa etäsukukielissä (esim. komin ja udmurtin mu, mansin ma). Sana on todennäköisesti kehittynyt kantauralilaisesta muodosta, mutta myös indoeurooppalainen laina on mahdollinen.Voit lukea etymologiasta myös Suomen etymologisen sanakirjan verkkoversiosta:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_ac6c877e5ce28c281…
Hei,Joensuun pääkirjastolta löytyy studio/pianohuone, jossa voi äänittää musiikkia ja puhetta. Tässä linkki tilan tietoihin.https://vaara.finna.fi/FeedContent/musiikkia?element=https%3A%2F%2Fblog.vaarakirjastot.fi%2F%3Fp%3D24450&lng=fiTilaa voi varata kirja. Lisätietoa saat Joensuun pääkirjaston musiikkiosastolta.
Hei,Näillä tiedoilla hieman hankala ehkä varmasti nimetä. Kyseessä voisi olla Kira Poutasen Ihana meri (Otava, 2001). Tämä on julkaistu tosin 2000-luvun puolella. Tätä kirjaa puoltaa se, että loppu on tulkinnanvarainen eikä välttämättä selviä varmasti, mikä on lopputulos.Muita vaihtoehtoja:Repo, Niina: Pimeä huone (WSOY, 1993)Puskala, Sirpa: Euroopan pehmeimmät huulet (WSOY, 1996)Kaskiaho, Reija: Pientä purtavaa (WSOY, 2002)Honkasalo, Laura: siskoni enkelinluinen tyttö (WSOY, 2001)Bell, Julia: Ahmatti (Otava, 2003)Toivottavasti näistä löytyy kysymäsi kirja.
Hyviä lastenkirjallisuusvinkkeja löytyy kirjastojen erilaisten lukudiplomien kirjalistoilta. Vantaan kaupunginkirjaston kehittämä Helmet-lukudiplomi: https://kirjasto.one/lukudiplomi/index.phpEspoon kaupunginkirjastossa kehitetty Kunnari-lukudiplomi: https://kunnarilukudiplomi.fi/ Tampereen kaupunginkirjaston ja Lastenkirjainstituutin yhteistyössä kokoama Pirkanmaan lukudiplomi: https://piki.finna.fi/Content/diplomas E-kirjoja ja e-äänikirjoja on mahdollista lainata E-kirjaston kautta. Lisätietoa: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjasto-kirjasto-aina-mukanasi
Voisikohan kyseessä olla Jevgeni Volodazkinin teos Arsenin neljä elämää? Tässä teoksessa ainakin nimenvaihdos liittyy kiinteästi elämänmuutokseen ja sisäiseen kasvuun. Lisää tietoa teoksesta löytyy Kirjasammon sivulta: Arsenin neljä elämää | Kirjasampo
Kajaani-nimi on venäläistä alkuperää. Kainuun Sanomien artikkelissa professori Reijo Heikkinen kertoo, että "Kainuu oli alun perin Venäjälle kuuluva alue ja sitä kutsuttiin tuolloin nimellä Kajanskaja Zemlja eli Kainuun alue. Siitä nimi vääntyi suomalaisten suussa muotoon Kajaani". Kajaanin kaupungin syntyhistoriasta löytyy yksityiskohtaista tietoa kirjasta Kajaanin kaupungin historia I (1931).Uusi podcast nostaa kotiseututuntemusta – Ensimmäinen jakso vie Kajaanin keskustan historiaan | Kainuun Sanomat
Tällä hetkellä ei löydy tietoa siitä, että kolmannesta osasta olisi tulossa käännös suomeksi. Suomen kansallisbibliografian Fennica-tietokannasta löytyvät lähes kaikki Suomessa painetut aineistot sekä ennakkotietoja lähiaikoina julkaistavista teoksista. Fennicasta löytyy Von Dreienin Christina-sarjasta vain kaksi ensimmäistä osaa. Mahdollisesta kolmannesta osasta kannattaa kysyä suoraan kirjan kustantajalta Valkealta Pilveltä. Fennica – Suomen kansallisbibliografia | Kansalliskirjasto
Levyä on yhteensä kolme kappaletta Tampereen pääkirjastossa, Kansalliskirjastossa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Jyväskylän kappaletta lainataan. Muut ovat kuunneltavissa vain paikan päällä.
Kertosäe ”Jalka potkee, suksi notkee sujuilevi sukkelaan” on ”Suksimiesten laulun” ensimmäisestä säkeistöstä. Laulu alkaa: ”Ylös Suomen pojat nuoret” tai ”Ylös Suomen poiat nuoret” tai ”Ylös Suomen poijat nuoret”. Laulun on säveltänyt Karl Collan Julius Krohnin runoon, jonka hän kirjoitti nimellä Suonio. Laulu sisältyy esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osaan 11 (kolme säkeistöä) ja nuottiin ”Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta” (viisi säkeistöä; Tammi, 2008).Koko runo sisältyy esimerkiksi kirjaan ”Suonion kootut runoelmat ja kertoelmat” (Clouberg & kumpp, 1882, s. 61-63). Se on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906666?term=Koti&term=kontion&term=on...
Suosittelisin ensimmäiseksi Mauri Kunnaksen kuvakirjaa Seitsemän koiraveljestä. Se on mainio mukaelma klassikosta. Tekstiä on riittävästi isommallekin lukijalle.Seitsemän veljestä karkumatkalla on romaanista irrotettu kolmas luku Hannu Lukkarisen kuvittamana. Se on suunnattu lapsilukijoille.Tietysti voi myös ajatella romaanin selkokielistä versiota. Sen on kirjoittanut Pertti Rajala, ja vaikka tarinaa on paljon lyhennetty, romaanin henki on pyritty säilyttämään.
