Helmet-sivustolla esitellään uutuuksia ja varatuimpia kirjoja. Löydät utuuslistan täältä: https://helmet.finna.fi/Content/kirjallisuus#uutuudet
Perinteisen Helmet-aineistohaun kautta voi myös etsiä kirjastoon tilattuja kirjaan kirjoittamalla hakukenttään aihepiirin (tai pelkkä *-merkki, jos haluat nähdä kaikki tilatut teokset) ja rajaamalla hakua "Tulossa kirjastoon" hakuehdolla. Näistä kirjoista on jo tehty tilaus kirjastoon, joten ne näkyvät tietokannassa ja ovat myös varattavissa. Perinteinen Helmet-aineistohaku löytyy täältä: https://kirjtuo1.helmet.fi/
Löysin virren sanat Digi.kansalliskirjasto.fi:stä, https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1960922?term=Siteist%C3%…. Siellä lähteeksi mainitaan Siionin virret 84:8. Tuo teksti on Isien perintö. Herännäisyyden kotihartauskirjasta vuodelta 1933, joten ainakin tuolloin tai aiemmin painetusta Siionin virsistä se löytyy. Verkosta löytyvässä Siionin virret virsikirjasta se ei löydy ja vaikuttaa siltä, ettei se ole myöskään edellisessä versiossa, https://www.h-y.fi/siionit.html.
Siionin virsiä löytyy kirjastoista, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Siionin+virret&type=AllFields&l….
Herättäjäyhdistykseltä voisi kysyä myös lisää, hy@h-y.fi.
Hei,
Tämä onkin laajempi kysymys. Täytyi hyödyntää Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen jäsenen tietämystä. Hänen tuumailunsa oli seuraavanlainen:
Kysymys, johon ei ole yksiselitteistä vastausta. 70-luvun romahduksen syiksi on esitetty laiduntavan karjan vähentymistä ja yksipuolisen viljanviljelyn lisääntymistä etenkin Etelä-Suomessa. Samaan aikaan villi hyönteis- ja rikkaruohomyrkkyjen käyttö ( DDT) sekä pesimä- että talvehtimisalueilla. Viiniviljelyksillä tuhoa aiheuttaneiden parvien hävittäminen talvialueilla etenkin Ranskassa. Uudelleen runsastuminen on tosiasia ja sitä monin paikoin rajoittaa pesäpaikkapula. Pönttöjä pitäisi laittaa ja peltojen läheisiä lehtimetsiä säästää (tikankolot). Myrkkyjen käytön vähentyminen...
Modernismia ja modernistisia kirjailijoita luetellaan esimerkiksi Wikipediassa, https://sv.wikipedia.org/wiki/Modernismens_litteratur, Litteraturhistoria.se:ssä, https://litteraturhistorien.se/modernismen.html
ja modernimin kuvausta Lärare, Litteraturhistoriassa, https://larare.at/svenska/moment/litteraturhistoria/modernismen/moderni…
sekä kirjoissa
Svenska författare / Palmqvist, Arne ; Grandin, Odd 1967
Svensk litteraturhistoria / Tigerstedt, E. N.
Harry Martinson Aniaraa on kuvattu avaruusrunoelmaksi, joten sen miljöö ei ole rinnastettavissa Kilpeen tai Joyceen, mutta jotain samankaltaista siinä kuitenkin on, https://www.risingshadow.fi/library/book/2464-...
Valitettavasti emme löytäneet kuvaukseen sopivaa runoa, eikä kukaan tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla tunnistanut runoa. Ehkäpä joku Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukijoista hoksaa, mistä runosta voisi olla kysymys?
En löytänyt suomenkielistä painettua käännöstä Finna.fi:stä. Laura-tietokannan mukaan suomennoksia on 6 kappaletta, niiden tekstit löytyvät tietokannasta, https://laura.uniarts.fi/savellys/morgen-op-6610. Kuitenkaan näiden yhteydessä ei ole tietoa siitä, onko teksti julkaistu "kansissa" eikä niitä löytynyt hakemalla tekijöillä Finna.fi:stä. LiederArchive'n tiedoissa ei mainita suomennoksia, https://www.lieder.net/lieder/get_author_texts.html?AuthorId=1730.
Valtiolle voi tehdä oma-aloitteisen lahjoituksen. Tarkempia ohjeita voi kysyä Valtiokonttorista: https://www.valtiokonttori.fi/yhteystiedot/valtiokonttorin-yhteystiedot/
Lisätietoa löytyy mm. seuraavista verkkouutisista:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006146782.html
https://www.verkkouutiset.fi/a/valtiolle-voi-lahjoittaa-rahaa-mutta-til…
Kansallisarkiston verkkopalvelusta löytyi seuraavaa tietoa. Suojeluskuntien jäsenistä ei ole olemassa erillistä matrikkelia, mutta henkilötietoja on mahdollista saada muuta kautta. Suojeluskunnat ovat pitäneet kirjaa toiminnastaan, ja he ylläpitivät muun muassa kortistoa jäsenistöstään. Osa kortistoista on kadonnut, mutta monia on yhä jäljellä, ja niitä voi tutkia vapaasti Kansallisarkistossa Helsingissä tutkijasalissa. Kansallisarkistosta voi myös tilata postitse valokopion yksittäisen henkilön suojeluskuntakortista. Tämä tapahtuu Kansallisarkiston verkkopalvelu Astian kautta. Sinne kirjautumalla voi tehdä tietopyynnön painikkeella "Suojeluskunnan henkilökortti". Yksittäisestä henkilöstä tietoa etsittäessä, on myös tiedettävä, minkä...
Kansanedustajan palkkio on vaalikauden 2023–2026 alusta lukien 7 137 euroa kuukaudessa. Neljän eduskuntavuoden jälkeen palkkio kohoaa 7 494 euroon ja 12 vuoden jälkeen 7 993 euroon kuukaudessa. Puhemiehen palkkio on 14 448 euroa kuukaudessa ja varapuhemiesten 11 266 euroa kuukaudessa.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/palkkiot-ja-kulukorvaukset/…
Olisivatkohan kyseessä kenties Oscar Hijuelosin romaaniin perustuva kuubalaisista Castillon muusikkoveljeksistä kertova elokuva The Mambo Kings (1992) ja siinä esiintyvä kappale Beautiful Maria of my soul? Elokuva on nähty meillä televisiossa 15.1.1996 (MTV3), 2.5.1997 (YLE TV1) ja 8.9.2001 (MTV3).
The Mambo Kings (1992) - IMDb
The Mambo Kings | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Red red wine kertoo punaviinistä, sydänsuruista ja siitä, että vain punaviini auttaa laulutekstin kertojaminää karkottamaan mielestään kipeät muistot: "Olisin voinut vannoa, että ajan myötä / ajatukset sinusta haihtuisivat mielestäni / olin väärässä ja huomaan / että vain yksi asia auttaa minua unohtamaan".
Brittiläisen hemofiliatutkimuksen professorin Edward Tuddenhamin mukaan kuningatar Viktorian kantama verenvuototautia aiheuttava geeni on "lähes varmasti" sammunut tautiin sairastuneiden poikalasten varhaisen kuoleman vuoksi: Viktorian jälkipolvissa Leopold oli viimeinen miespuolinen jälkeläinen, joka eli lisääntymisikäiseksi saakka. Tuddenhamin artikkeli kirjassa Molecular biology in medicine sisältää havainnollistavan sukupuun geenin kulkeutumisesta Viktoriasta eteenpäin (s. 4).
Lähteet ja kirjallisuutta:
E. G. D. Tuddenham, Haemophilia : molecular biology at the centre of human disease. – Teoksessa Molecular biology in medicine
D. M. Potts & W. T. W. Potts, Queen Victoria's gene : haemophilia and the...
Kuopio on liittynyt uuteen Valtakunnalliseen E-kirjastoon, joka avautuu 29.4.2024. Tämä uusi palvelu tarjoaa asiakkaille e-äänikirjojen ja e-kirjojen valikoiman lisäksi myös e-aikakauslehtiä. Kyseessä on siis kuntien yhteinen palvelu, jonka tuottaa ja jonka ylläpidosta vastaa Kansalliskirjasto yhdessä yleisten kirjastojen kanssa. Kun palvelun käyttö alkaa, Kuopion kaupunginkirjaston sivuille tulee tieto asiasta ja ohjeet palvelun käyttöön, joten kannattaa seurata kirjaston verkkosivuja: https://kuopio.finna.fi
Valtakunnalliseen E-kirjastoon ei tarvitse kirjastokorttia, vaan E-kirjasto-sovelluksen saa käyttöön vahvalla tunnistautumisella. E-kirjastoa voivat käyttää kaikki, joiden kotikunta on liittynyt siihen...
Näillä tiedoin on kyllä aika mahdotonta selvittää onko haastateltavan lausahdus hänen oma mietelmänsä, vai yleisemmin toistettu näkemys. Ainakaan verkkohauilla ei näyttäisi löytyvän suomen kielellä tällaista väittämää. Myöskään englanninkieliset, eri tavoin sanontaa mukailevat käännökset eivät tuottaneet tuloksia. Kyse voi olla myös haastateltavan omasta ajattelusta.
Espoon teatterin uudelleenbrändäyksestä kirjoitetaan teatterin sivuilla: "Espoon Kaupunginteatteri = Espoon teatteri = Et = &&" Espoon Kaupunginteatteri on nyt && | Espoonteatteri
Tämän mukaan siis &-merkki tulisi lukea Et-merkkinä, eli &:n kääntyisi luettuna Etin.
Tämä tekoäänillekin hankala nimitys tuotti tosiaan jo lanseerauksessaan kovasti kritiikkiä, johon yhtyi myös kotimaisten kielten keskus Kotus: "Kotus muistutti, että julkishallinnon tuottamien palvelujen nimien tulisi olla hallintolain hengessä asiallisia, selkeitä ja ymmärrettäviä." (Espoon teatteri muutti nimensä &:ksi ja tuli samalla nuorentaneeksi yleisönsä – ”En muista tällaista yleisöryntäystä” |...
Ikävä kyllä emme onnistuneet jäljittämään vuosien 1994-1995 Joka Poika -lehtien vuosikertoja. Tuohon aikaan lehti kulki nimellä JP tai JiiPee. Wikipediassa kerrotaan, että lehdessä ilmestyi Ted Cowanin piirtämä sarjakuva Billy Binnsin ihmerillit. Voisiko kyse olla tästä sarjakuvasta? Google-haulla löydät siitä kuvia ja voit verrata, vastaavatko ne muistikuviasi etsimästäsi sarjakuvasta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/JiiPee
Suomalaiset sukunimet (Pirjo Mikkanen & Sirkka Paikkala, Otava 1993) -kirjassa sanotaan seuraavaa:
Himanen-sukunimi on todennäköisimmin germaanista perua ja lähtöisin nimiryhmästä Hima, Himma, Himme, Himo. Himanen-sukunimen lisäksi samaa kantaa ovat suomalaisista sukunimistä myös Himonen, Himmanen ja Himanka.
Hima- ja himo-paikannimiä löytyy Suomen vanhimmilta asutetuilta seuduilta, mm. Etelä-Savosta. Savon alueella onkin historiallisesti asunut paljon Himasia. 1500-luvulla Himaset ovat asuneet etenkin Pellosniemellä. Myöhemmin Juva ja Ristiina ovat olleet Himasien aluetta. 1890-luvulla on laskelmien mukaan elänyt 200-500 Himanen-nimistä henkilöä. Sukunimi ei ollut siis yleisimpiä Savossa, mutta jokseenkin yleinen ja keskittynyt...
