Suosittelisin ensimmäiseksi Mauri Kunnaksen kuvakirjaa Seitsemän koiraveljestä. Se on mainio mukaelma klassikosta. Tekstiä on riittävästi isommallekin lukijalle.Seitsemän veljestä karkumatkalla on romaanista irrotettu kolmas luku Hannu Lukkarisen kuvittamana. Se on suunnattu lapsilukijoille.Tietysti voi myös ajatella romaanin selkokielistä versiota. Sen on kirjoittanut Pertti Rajala, ja vaikka tarinaa on paljon lyhennetty, romaanin henki on pyritty säilyttämään.
Kyseessä oli Jan Baalsrud. Hänen pakoretkestään on kirjoitettu parikin kirjaa. David Howarthin We Die Alone: A WWII Epic of Escape and Endurance (Lyons Press, 1955) on suomennettu nimellä Me kuolemme yksin (WSOY, 1955). Tore Haugin ja Astrid Karlsen Scottin kirja Jan Baalsrud og de som reddet ham (Gyldendal 2001, 2006) on julkaistu myös englanniksi nimellä Defiant Courage - Norway's Longest WW2 Escape (Nordic Adventures, 2001). Hänestä kerrotaan myös Bear Gryllsin kirjassa True grit : the epic true stories of survival and heroism that have shaped my life (Bantam, 2013). Kahteen ensimmäiseen kirjaan perustuvat norjalaiset näytelmäelokuvat Me kuolemme yksin (1957) ja Den 12. mann (2017).
Kirjastot eivät pysty arvioimaan kolikkojen arvoa. Kolikon kunto ja mahdolliset lyöntivirheet vaikuttavat ratkaisevasti sen arvoon. Tuoreinta painosta 'Suomen rahat arviohintoineen : keräilijän opas' -teoksesta kannattaa tutkia. Rahan arvionnissa kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen. Suomen numismaatikkojen sivuilta löytyvät jäsenyhdistysten yhteystiedot, https://www.numismaatikko.fi/index.php/jasenet/jasenyhdistykset
Ajalla ennen internet-asioinnin mahdollisuutta matkatoimistot painattivat mainoskatalogeja, joissa esiteltiin kauden matkakohteet hotellivaihtoehtoineen ja joiden perusteella matkoja varattiin. Näitä painatteita esitellään mm. seuraavissa artikkeleissa:Ilta-Sanomat: Tältä näyttivät matkaesitteet 1960-90-luvuilla, https://www.is.fi/matkat/art-2000001225117.htmlTui: Muistatko vielä nämä matkaesitteet? https://www.tui.fi/inspiration/matkaesitteet-ennen-ja-nyt/ Vanhoja esitteitä voi löytää joistakin antikvariaateista. Esimerkiksi sivustolla https://www.antikvariaatti.net/haku niitä saa esiin laittamalla hakusanaksi "matkaesite" ja valitsemalla tuotetyypiksi "lehdet".
Kyseessä lienee Chris Butlerin ohjaama Huippujengi Himalajalla (Missing Link) vuodelta 2019.Lähteet:Huippujengi himalajalla (2019) - IMDbHuippujengi Himalajalla – WikipediaHuippujengi Himalajalla | Vanamo-kirjastot | Vanamo-kirjastot
Kävin läpi kirjastossa olevaa aapisten ja kansakoulun lukukirjojen kokoelmaa, mutta valitettavasti kuvaamaasi tarinaa ei löytynyt. Olisiko tämä tuttu jollekin palstan lukijalle?
Hei,Varsinaista chick litiä ei taida olla isommalti selkomukautettu. Toki löytyy ainakin muutamia ja uusia selkomukautettuja ilmestyy jatkuvasti. Tässä olisi muutama tarjokas:Takala, Tuija. Lauralle Oikea. Vantaa: Avain, 2018.tämä on ehkä aidointa chick litiä selkonaMarttinen, Tittamari. Sarjarakastuja. Helsinki: Avain, 2022.Savola, Katri, Johanna Veistinen, ja Katja Villanen-Juvakka. Sydän Tekee Kuperkeikan. Helsinki: Oppian, 2024.Veistinen, Johanna. Kesätuuli Kuivaa Kyyneleet. Helsinki: Oppian, 2024.Kirjaston tietokannasta löytyy hakemalla selkokirjat-asiasanalla ja rajaamalla hakutuloksia kaunokirjallisuuteen. Löytyy sekä aikuisten ja nuortenkirjoja, joista voi valita sopivia. Toivottavasti näistä löytyy sopivia.
Tekijänoikeudet kuuluvat myös kääntäjälle. Tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä.Voit lukea aiheesta lisää Sanaston sivuilta:https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/https://www.sanasto.fi/tunnetko-kaantajien-tekijanoikeudet/Käyttöluvan hankkimiseksi voit kääntyä Sanaston puoleen:https://www.sanasto.fi/luvat/
Valasnaaras synnyttää tavallisesti vain yhden poikasen 10–17 kuukautta onnistuneen parittelun jälkeen. Synnytyksen ajankohta on yhteydessä suurvalaiden vuotuisiin vaelluksiin, jotka tapahtuvat olosuhteiden mukaan: eläimet siirtyvät kevääksi ja kesäksi pohjoisen ja etelän napapiirin meriin ja muuttavat syksyllä trooppisille ja subtrooppisille vesialueille, missä useimmat lajit talvehtivat; parittelu ja poikiminen osuvat tähän ajanjaksoon.Lähde: Uusi zoo. 2, Nisäkkäät
Hei!Kyseessä on varmaankin Kalle Päätalon kirja Ratkaisujen aika. Tässä linkki kirjan teostietoihin verkkokirjastossa: https://keski.finna.fi/Record/keski.27658?sid=5173505438Kirjan sisällöstä kerrotaan enemmän esimerkiksi Kirjavinkit-sivulla: https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/ratkaisujen-aika/
Hei!Keski-kirjastoista löytyi yksi suomennettu, kreikkalaisen kirjoittama dekkari Othonaiou, Alexia, Pelikorttinainen. Aarniosuo, Athanasía, kääntäjä. Zum Teufel [2025]. Tämä vielä sarjakuvana: https://keski.finna.fi/Record/keski.3415353?sid=5173501163
Tämä laulu löytyy satukasetin Satuset: musiikillista sadunkerrontaa toisesta osasta "Juuso-hiiren soittoseikkailu".Laulu löytyy kokonaisuudessaan satukasetilta Jukka Kuoppamäen laulamana kohdasta 35:33 alkaen.Satuset / 1. Juuso-Hiiri ja häijy rintaneula 2. Juuso-hiiren soittoseikkailu / 1972 Youtube https://www.youtube.com/watch?v=zNu9iYR3w-gLähde:Satuset: musiikillista sadunkerrontaa 1. Juuso-Hiiri ja häijy rintaneula 2. Juuso-hiiren soittoseikkailu / 1972 Teksti: Raimo Berkan Ohjaus ja kerronta: Raiku Kemppi ja Seela Sella Musiikki: laulut ja sävel Jukka Kuoppamäki Musiikin tuottaja: JKC MUSIC Kustantaja: Audiomark Oy Helsinki 1972
Karl Friedrich Hieronymus von Münchhausenin teoksesta Die wunderbaren Reisen und Abenteuer des Freiherrn von Münchhausen on useampi suomennos.Alla olevasta listasta näet Paroni von Mûnchhausenin seikkailut Helmet-kirjastojen kokoelmissa:"Münchhausen, Karl Friedrich Hieronymus von" | Hakutulokset | helmet.fi
Viipurin kirjaston kirjoja ei evakuoitu sen paremmin talvi- kuin jatkosodankaan aikana, eli sen kokoelmaan kuuluneet niteet eivät luultavasti järin yleisiä ole. Jonkin verran yksittäisiä niteitä on evakkojen matkassa epäilemättä kulkeutunut, mutta näihin päiviin saakka säilyneitä tuskin kovinkaan paljon on.Viipurin kirjaston kokoelman kohtalosta ks. aiempi Kysy kirjastonhoitajalta -kysymys vastauksineen:Hyvää päivää Minne Suomeen Viipurin kirjaston kirjat siirrettiin ennen viime sotia eli mikä Suomen kirjasto vaalii Viipurin kirjaston perinnettä nykyään?… | Kysy kirjastonhoitajalta
Tarkoitatko ehkä runoa "Tyttöni nukkuu", joka alkaa: "Tyttöni nukkuu punaisin poskin ja poskilla kyyneleet"? Toinen säkeistö alkaa: "Tyttöni nukkuu hymyssähuulin". Tämän runon on kirjoittanut Aale Tynni. Runo sisältyy Tynnin runokokoelmaan "Ylitse vuoren lasisen : runoja" (WSOY, 1949), kirjaan Tynni, Aale: "Valikoima runoja" (WSOY, 1958) ja Marjatta Kurenniemen ja Hellin Tynellin toimittamaan kirjaan "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (Valistus, 1962).
Yli-intendentti Adelcrantzin Vaasan hovioikeudelle suunnittelema talo muutettiin 1860-luvulla Mustasaaren kirkoksi. Sen lisäksi hänen piirustustensa mukaan Suomessa toteutettiin ainakin kaksi alun perinkin kirkoksi tarkoitettua rakennusta, Munsalan kirkko ja Kokemäen kirkko. Munsalassa seurakunta oli teettänyt omat piirustuksensa muurarimestari David Olanderilla, mutta niitä ei ollut Tukholmassa hyväksytty. Kirkon rakensi Adelcrantzin vuonna 1775 signeeraaman suunnitelman mukaan Jaakko Rijf vuosina 1777–87. Kokemäen v. 1786 valmistunut kivikirkko on yksi harvoista "lähes suunnitelmien mukaan rakennetuista varhaisen virastoarkkitehtuurin tuotteista".J. Viisteen mukaan myös 1600-luvulla rakennetun Uudenkaupungin vanhan kirkon vuonna 1775...
Kyseessä on varmaan Asphyksian Kalmankalliot-sarja. Sarjasta on suomennettu kaksi kirjaa: Hautomo ja Isän salaisuus. Kirjat on kuvitettu valokuvilla hiukan pelottavan näköisistä goottilaishenkisistä nukkekotinukeista sekä nukketalosta, jossa he asuvat. Salamaniskukohtauskin löytyy jälkimmäisestä kirjasta. Kirjojen lopusta löytyy nettiosoite, joka ei enää toimine:www.thegrimstones.com Youtubesta löytyy kuitenkin materiaalia nimellä The Grimstones.
Hei Digi- ja väestöviraston Nimipalvelun hakukoneen antaman sukunimi-haun mukaan, Thölix-sukunimisiä on Suomessa 66 henkilöä. Tilasto on päivitetty 3.11.2025: thölix | Sukunimihaku | Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirastoUlkomailla asuvia Thölix-sukunimen omaavia Suomen kansalaisia asuu puolestaan 13, saman tilaston mukaan. Thölix etunimenä on harvinaisempi, saman hakukoneen mukaan. Vuosina 2010-2019 Thölix-nimisiä on Suomessa ollut alle 10.Vuosien 2020-2025 kohdalla tilasto näyttää nollaa: Thölix | Etunimihaku | Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto
