Esimerkiksi marjapussi- ja huutopussi-nimisissä korttipeleissä ilman tikkiä jäänyt joutuu nollaamaan pisteensä ja "menemään Porvooseen".
Siihen, mistä kyseinen sanonta tulee, ei tunnu löytyvän aivan suoraa vastausta.
Uusimaa-lehdessä on vuonna 2020 pohdittu samaa asiaa, mutta ilman täsmällistä vastausta:
https://www.uusimaa.fi/paikalliset/2341732
Kyseisessä lehtijutussa on mietitty, liittyykö sanonta niin sanottuun "Porvoon mittaan", mutta koska kyseinen ilmaisu puolestaan viittaa reiluun ja runsaaseen mittaan, ei asiayhteys ole aivan aukoton:
"Porvoon mitalla -lausahdushan viittaa runsauteen. Jos jotain tehdään tai annetaan "Porvoon mitalla", se tehdään reilusti ja ylimääräistä antaen. Vouti peri tällaisella mitalla veroja (paloviinaa...
Oletkin jo pohtinut hyvin perusteellisesti Valo-sanan mahdollisia merkityksiä tässä kirjassa.
Kirjan luettelointitiedoissa on asiasanoina mm. elämänkaari, itsensä toteuttaminen, inspiraatio, itsetunto, henkinen hyvinvointi ja itsensä hyväksyminen. Nuo kaikki voisivat olla myös tuon valo-sanan merkityksiä.
Kääntäjä ei kenties ole halunnut muokata Obaman hyvin amerikkalaista kirjaa turhan paljon, vaan on säilyttänyt suomalaisille vieraamman valo-käsitteen suorana käännöksenä.
Kääntäjien urakkaa on pohdittu esim. Ylen artikkelissa 8.8.2010 Väinö Linnan kirjojen avulla. Linkki artikkeliin
Aurinko pitää painovoimallaan aurinkokuntamme planeetat radoillaan sekä valaisee ja lämmittää niitä. Ilman aurinkoa, ei planeettojakaan olisi olemassa. Teoksesta Avaruus visuaalinen ensyklopedia.
Aurinko on aurinkokuntamme keskus ja sisältää 99.8 % koko aurinkokunnan massasta. Kirjasta Joan Maria Galat: Todelliset taitajat - avaruus.
Auringon pinta ei ole kiinteä, vaan se on jatkuvasti liikkeessä olevaa kuumaa plasmaa. Auringosta poispäin virtaavat hiukkaset muodostavat koronan. Koronasta avaruuteen karanneet hiukkaset ovat nimeltään aurinkotuulta. Maapallon ilmakehässä hiukkaset näkyvät napa-alueilla revontulina.
Maapallon pyöriminen akselinsa ympäri saa aikaan päivän ja yön vaihtelun. Maan pyöriminen auringon ympäri aiheuttaa...
Unto Ylisirniön hakuteos Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa tietää kertoa, että "hurraus" tarkoittaa vetoketjua ja hurrauspusero tietynlaista vetoketjullista puseroa.
"Niihin aikoihin oli alkanut näkyä yhden ja toisen varoissaan olevan jätkän tai selkosen miehen päällä puseroita, jotka olivat alaosastaan umpinaisia ja joissa ainoastaan rintamuksen yläosassa oli korttelin mittainen vetoketju, 'hurraus', jota nimeä siitä etupäässä käytettiin. Miehet sanoivat 'hurrauspuseroista', etenkin ne joilla ei sellaista vielä ollut, että 'niihin perkeleihin joutuu pujottamaan ihtesä kun yrittäsi pää eillä säkkiin'. Silti niistä oli tullut selkosessa ylintä 'muutia'."
"Monet kanssani Suolihaaroista kävelleet uittomiehet...
Kysymyksesi on kovin haastava eikä siihen löydy yksiselitteistä vastausta.. Tässä joitakin tietoja, joita voit ottaa huomioon, kun arvioit asiaa. Emme voi arvioida yksitäisen henkilön kirkkoon kohdistamaa rahoitusta. Kirkon jäsenet maksavat kirkollisveroa tulojensa mukaan. Monet myös lahjoittavat kirkolle vapaaehtoisesti rahaa. Vuoden 2022 lopussa evankelis-luterilaisessa kirkossa oli noin 3,6 miljoonaa jäsentä. Kirkko sai jäsentensä maksamaa kirkollisverotuloa yhteensä noin 912 miljoonaa euroa vuonna 2021.
Ehtoolliseen ovat oikeutettuja kaikki kastetut ja konfirmoidut aikuiset sekä lapset vanhempiensa kanssa. Käytännössä ehtoollista ei evätä keneltäkään. Ehtoollisella käynti ei siis edellytä kirkkoon kuulumista tai kirkon...
Merkitykseltään vastaava suomenkielinen idiomi on ainakin "olla kuin kissa pistoksissa".
Ks. esim.
Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja
Pirkko Muikku-Werner, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
Jukka Parkkinen, Aasinsilta ajan hermolla
Klikkaa Helmet-sivulla hae aineistoa ja sen jälkeen tarkennettu haku.
Kirjoita ensimmäiseen hakulaatikkoon * (=kaikki mahdollinen), Rajaa sitten haku kirjoihin, lasten kokoelmaan ja persian kieleen. Linkki hakutulokseen
Voit tilata kirjoja maksutta lähikirjastoosi.
Voit myös kysyä, saisitko käyttää kirjastossa Lukulumo tablettia. Siitä pitäisi myös löytyä farsinkielisiä ääneen luettuja kirjoja. Linkki Helmet lukulumo
Aina kannattaa myös kysäistä apua henkilökunnalta, jos he ovat paikalla.
Ainakin paria Hämeen ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä kannattaisi ehkä vilkaista:
Teemu Virtanen: Lihan luonnollinen mureuttaminen (2016)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/122075/Virtanen_Teemu.pdf?sequence=1
Sanni Kuivanen: Rakenteeseen vaikuttavat tekijät porsaan ulkofileen luontaisessa mureuttamisessa (2016)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/113068/Opinnaytetyo_Sanni_Kuivanen.pdf;jsessionid=A2E77F2E9768577992451347785C89E7?sequence=1
Hei!
Internetin albumitietokanta Discogs määrittelee kyseisen singlen genreksi jazzin joka on myös määritelty kyseisen yhtyeen genreksi. Tyyliä ollaan myös kuvailtu contemporary jazziksi, smooth jazziksi, funkiksi tai souliksi. Kuunneltuani kappaletta sanoisin että lähimmäksi tästä osuu contemporary jazz tai smooth jazz vaikkakin kappale sisältää paljon vaikutteita muistakin edellä mainituista genreistä.
Lähteet:
https://www.discogs.com/release/2005098-Fourplay-Between-The-Sheets
https://www.discogs.com/artist/282091-Fourplay-3
Hymni on ylistyslaulu alkuaan jumalille tai sankarille, sittemmin juhlava, aatteellinen laulu. Se voi siis olla sisällöltään hengellinen tai maallinen, esimerkiksi kansallishymni. Termiä hymni on käytetty myös virsistä. Virsi tai koraali on englanniksi hymn. Virsi on jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa tilaisuuksissa laulettava yhteislaulu, tekstin ja sävelmän muodostama kokonaisuus. Kristillisen virren juuret ovat Vanhassa ja Uudessa testamentissa sekä varhaiskirkon laulutraditiossa, johon kuuluu esimerkiksi hymni. Uskonpuhdistuksen myötä virrestä tuli kansankielinen seurakuntalaulu. 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella virsi erotettiin tarkasti hengellisestä laulusta, mutta nykyään tarkka rajanveto on vaikeaa. Virsi ei lakkaa...
Jos et ole käyttänyt korttia viime vuosina, tietojasi ei todennäköisesti ole enää kirjaston lainaajarekisterissä. Asikastiedot poistetaan rekisteristä, jos korttia ei käytetä kolmeen vuoteen.
Saat uuden kortin käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Kyseessä on varmaankin Anne-Cath. Vestlyn lastenkirja Kahdeksan pientä, kaksi suurta ja kuorma-auto (Åtte små, to stoäe og en lastebil, suom. Kerstin Wialén, 1967)
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Kahdeksanlapsinen perhe asuu kerrostalossa suuressa kaupungissa, isä ajaa kuorma-autoa ja äiti hoitaa kotia. Lasten nimet ovat: Pirkko Kaksitoista, Paavo Kymmenen, Pipsa Yhdeksän, Pentti Kahdeksan, Paula Kuusi, Päivi Viisi, Petra Neljä ja Pekka Pikkarainen – numero nimen perässä viittaa ikään. Koti on ahdas ja perhe elää niukkaa elämää, johon iloa tuo mm. mummon kaupungin-vierailu. Kirjan lopussa perhe pääsee muuttamaan metsätaloon, vanhaan huonokuntoiseen taloon johon kuuluu iso piha ja joka on metsän...
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1526
Useampien lähteiden mukaan suomen kielen imperatiivi taipuu kaikissa muissa persoonamuodoissa paitsi yksikön ensimmäisessä persoonassa. Se on kuitenkin olemassa (esim. kävelkääni/kävelkäämi), mutta se on vanhahtavaa ylätyyliä, sitä käytetään erittäin harvoin eikä sitä yleensä merkitä kielioppikirjoihin. Aikamuodoista imperatiivi taipuu vain preesensissä, niin sanotuissa jussiivirakenteissa harvoin myös perfektissä.
Voisiko kyseessä olla Ann-Luise Bertellin Botnia-trilogia? Sarjaan kuuluvat teokset Ikävän jälkeen, Oma maa ja Ikuinen kaipuu.
Mai Tolosen Meiltä on aina lähdetty -romaanissa käsitellään pohjalaisten muuttoa Karjalaan, mutta se ei kuulu sarjaan.
Parikin lähdettä pitää ensimmäisenä nykytaidetta esittelevänä museona Hugh Lane Gallery -nimistä taidemuseota (Dublin City Gallery The Hugh Lane). Se avattiin Dublinissa Irlannissa vuonna 1908.
https://lithub.com/heres-the-worlds-first-public-gallery-of-modern-art/
https://en.wikipedia.org/wiki/Hugh_Lane_Gallery
Kyseessä näyttäisi olevan vuonna 1979 ilmestynyt Iltalukemista lapsille (Two-minute stories, toim. Rosemary Garland ; kuv. Tony Escott ja Sally Wellman ; käännös Sini Sovijärvi ja Lea Pennanen).
Kirjaa ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit kyllä tilata sen kaukolainaan muualta Suomesta.
Iltalukemista lapsille Finnassa
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Miljöö on hyvin kansainvälinen sana, jota käytetään monissa eri kielissä.
Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo, että ”miljöö sanan lähtökohtana on lähinnä ranskan milieu ’miljöö’ < muinaisranskan miliu ’keskikohta’, jossa mi- ’keski-’ (< latinan medius ’keskimmäinen, keski-’) + lieu ’kohta, paikka’ (< latinan locus ’kohta, paikka’).”
Suomen kielen etymologinen sanakirja
Hei!
Riihimäen kirjastossa varatut kirjat löytyvä sisääntuloaulasta. Ovesta tullessasi näet vasemmalla oven Alasaliin, ja sen oven vierestä alkaa aulan puolella hyllykkö, jossa varatut kirjat ovat noutonumeron mukaisessa järjestyksessä. Noutonumerosi näkyy saamassasi saapumisilmoituksessa. Varatun teoksen voi lainata alakerrassa olevilla lainausautomaateilla, tai toisen kerroksen palvelupisteellä, silloin kun kirjastossa on palveluaika. Kirjastoon pääsee myös omatoimiajalla (aamulla 7-9, illalla 19-21) kirjastokortin ja PIN-koodin avulla. Kortinlukija löytyy vasemman ulko-oven karmista ja se avaa hetkellisesti lukituksen, jolloin oven voi avata sähköoven painikkeella. Omatoimiajalla pääsee vain kirjaston alakertaan, jolloin lainaus...
Helmet sivuilta löytyy Muusikon työkalupakki, joka kertoo kirjastojen lanattavat soittimet, sekä esiintymis- ja harjoittelutilat. Linkki Muusikon työkalupakkiin
Linkistä soittimet, soittohuoneet, studio- ja esiintymistilat löytyvät vinkit käytettävissä olevista soittimista ja tiloista. Linkki sivulle
Akustinen piano näyttäisi löytyvän Oodista, Sellosta (Espoo) ja Tikkurilasta. Esiintymistiloja on Entresessä (Espoo) Oodissa, Sellossa, Tikkurilassa ja Töölössä.
Mahdollisuutta yleisölle esiintymiseen kannattaa kysyä kustakin kirjastosta. Sähköpostit: kirjasto.entresse@espoo.fi sekä sellonkirjasto@espoo.fi
