Helmet sivuilta löytyy Muusikon työkalupakki, joka kertoo kirjastojen lanattavat soittimet, sekä esiintymis- ja harjoittelutilat. Linkki Muusikon työkalupakkiin
Linkistä soittimet, soittohuoneet, studio- ja esiintymistilat löytyvät vinkit käytettävissä olevista soittimista ja tiloista. Linkki sivulle
Akustinen piano näyttäisi löytyvän Oodista, Sellosta (Espoo) ja Tikkurilasta. Esiintymistiloja on Entresessä (Espoo) Oodissa, Sellossa, Tikkurilassa ja Töölössä.
Mahdollisuutta yleisölle esiintymiseen kannattaa kysyä kustakin kirjastosta. Sähköpostit: kirjasto.entresse@espoo.fi sekä sellonkirjasto@espoo.fi
Olisikohan kirja Mahabad Namiqista kertova Mahabad : kuu, aamusumu ja rakkaus? Sen on kirjoittanut Heini Saraste 2007. Linkki Helmet hakuun
Helsingin Sanomissa on ollut kirjan arvostelu 23.9.2007. Siinä kerrotaan näin:" Harvan alle kolmikymppisen elämäntarinasta saa kiinnostavaa kirjaa. Sitten on poikkeuksia. Kuten Mahabad Namiq.
Hän on 27-vuotias kurdi, syntyjään Irakista, pakolainen ja Suomeen muuttaneiden kurdien ensimmäistä aaltoa. Lisäksi hän on MM-kultamitalisti. Viidettä kertaa naimisissa. Ja näkövammainen." Linkki artikkelin pätkään
Sekä kirjastoalalle että arkistoihin vaaditaan yleensä alan koulutus. Kuntarekryssä kirjastoalan vakituisia kokoaikaisia työpaikkoja on tällä hetkellä avoinna 9 kpl. Linkki sivulle
Arkistopuolella on avoinna 7 paikkaa. Linkki sivulle
Lisäksi paikkoja saattaa löytyä myös muualta kuin kuntasektorilta.
Hei,
Kyseessä lienee Mikronikkari (Disney, W., Howard, M., & Rekiaro, I. (1985). Sanoma)
Alkuperäiseltä nimeltään Disney's compurer fun. Kirjaa löytyy vielä kirjastoista kaunolainaksi sekä antikvariaateista, jos haluaa hankkia omaksi.
Hei!
etsin nuotteja Finna.fi - palvelusta ja Suomesta ei mistään kirjastosta löydy kyseistä nuottia, joten kaukolainapyyntöä ei voi toteuttaa Suomen alueelta, muualta kyllä. Kaukolainapyyntö ulkomailta voidaan tehdä kirjastonne kautta, mutta sen hinta voi yllättää. Kyse on elokuvamusiikista ranskalaisesta elokuvasta Un homme qui me plaît - Love is a funny thing. Löysin elokuvamusiikin pianosolo-osuuden nuotteina maksulliselta nuottikirjastosta Musescore.com linkki tässä: Francis Lai - Concerto pour la find de l'amour (Piano Solo arr.) Sheet music for Piano (Solo) | Musescore.com . Tästä verkkonuottipalvelusta nuottien ostaminen saattaa tulla jopa edullisemmaksi kuin kaukolainapyyntö ulkomailta.
Kivihaan Veripalvelukeskus valmistui vuonna 1972. Ennen muuttoa Kivihakaan Veripalvelu toimi kuudessa eri pisteessä Helsingissä.
Lähde:
Leikola, Juhani: Pieni vaiva, hyvä mieli : Suomen Punaisen Ristin veripalvelun ja sen edeltäjien historiikki (Suomen Punainen Risti, Veripalvelu, 2004)
Ilmatieteen laitoksella on säähavaintoasema Ivalon lentoasemalla, ja säähavaintoja on kerätty asemalla vuodesta 1957 lähtien. Tietoja voi ladata Ilmatieteen laitoksen Havaintojen lataus -palvelusta.
Päivittäishavaintoja päivän alimmasta lämpötilasta Ivalon lentoasemalta on palvelussa vuodesta 1959 lähtien. Niiden mukaan alin lämpötila havaintoasemalla on mitattu 27.1.1999, jolloin lämpötila on ollut -48,9 astetta.
Hei,
Radioamatööriwikin (https://wiki.sral.fi/wiki/Hilavitkutin) mukaan kyseessä olisi "Hieman epämääräinen, omituinen tai monimutkainen laite, jonka käyttötarkoituksesta ei varsinaisesti ole tietoa. Alun perin nimimerkki Ollin pakinoista tuttu sana, jonka alkuperäismuoto lienee ollut hilavitkuttaja."
Selaisin Ollin pakinakokoelmia, joista ei tuota silmiini osunut. Sen sijaan digitoiduista sanomalehdistä löysin Uusi Suomi lehdestä 22.9.1932 Königswursterhausen-pakinan, jossa esiintyy tuo termi tuossa "alkuperäisemmässä" muodossa 'hilavitkuttaja'. Tässä linkki lehteen: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1805725?term=hila…
Katsoin Pihlajamaan juhlakonsertin videolta, ja siinä kappale on nimetty "Tähden lentoja" (jenkalta kuulostaa). Kysy kirjastonhoitaja-palvelussa on aiemmin (2021) kysytty nuottia Toivo Kärjen kappaleeseen "Tähdenlento" (esittäjinä mm. Henry Theel ja Rauli Padding-Somerjoki). Tämäkin on jenkka ja se löytyy nuotista Toivesävelmiä, osa 1 (Fazerin musiikkikauppa, 1949). Minun korviini Pihlajamaan juhlakonsertin jenkka ei ole sama sävelmä, eikä siihen löydy nuottia.
Kirja on saatavilla Helmet-kirjastoissa. Katseluhetkellä kirjaa ei ollut Lumon kirjaston hyllyssä. Voit kuitenkin varata sen noudettavaksi Lumoon, jolloin se lähetetään sinulle toisesta kirjastosta.
Esimerkiksi tätä painosta näyttäisi olevan saatavilla useammasta kirjastosta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1577071
Nimen kirjoitusasu on "Feliks onnellinen", ehkä tästä syystä sitä ei löytynyt etsinnästä huolimatta. "Feliks onnellinen" -hakusanalla Helmet-hausta pitäisi kuitenkin löytyä kaikki kirjan saatavilla olevat painokset.
Ison suomen kieliopin mukaan kyseessä on optatiivi eli sanottu lausutaan toivottuna, yksikön 2. persoona, vanhalta suomenkieliseltä nimeltään toivotapa. Erona on siis se, että imperatiivi on käskytapa ja tuo optatiivi ikäänkuin lievempi käskymuoto. Kielikello artikkelissa analysoidaan optatiivia ja imperatiivia perusteellisesti.
Itse en keksi muuta tapaa muodostaa optatiivia o-päätteisistä vartaloista kuin "sano'os" ja "katso'os".
VISK § 115 : Modustaivutus: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=115
VISK § 1659 : Nukkuisit nyt; jospa aloittaisimme: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1659
Mielikäinen, Aila, Olkoot, hoitakoovat itse! Kolmannen persoonan imperatiivi, Kielikello 4/2008: https://www.kielikello...
Kyseessä voisi olla Timo Parvelan kirja Sanoo isä (Tammi, 2001). Sille on ilmestynyt myös jatko-osa Mitäs siihen sanot, isä? vuonna 2002.
Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auae6cf19d-d6d1-4581-9cc5-6…
Parantolaelämää toim. Nenola Aili
Keuhkovammaliitto r.y. 1986
Olisikohan tämä etsimäsi kirja? Kirja on koottu parantolaperinteen keruukilpailun tuloksista. Aineistoa säilytetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistossa.
Muita parantoloita koskevia kirjoja:
Kirjassa Tuberkuloosipiirien liitto 1933-1983 / Sirkka Törrönen on Parantola- ja huoltotoimistoluettelot, jossa aika lailla paljon tietoja parantoloista.
Olli Säynäjäkankaan kirjassa Keuhkosairaaloiden uusi historia on joistain parantoloista muutamien sivujen historiikkejä.
Elämä voittaa: Puoli vuosisataa työtä keuhkovammaisten hyväksi / Reijo Ahtokari.
Kaikki Suomen presidentit ovat haudatut arkkuhautauksella. Kyösti Kallio on haudattu Nivalaan sukuhautaan, Svinhufvud Luumäelle myös sukuhautaansa. Kaikki muut Suomen edesmenneet presidentit on haudattu Hietaniemen hautausmaalle. Relander ja Ståhlberg lepäävät Hietaniemessä sukuhaudoissa kuin myös Paasikivi. Mannerheim lepää sankarihautojen keskellä, hän esitti toiveen jo talvisodan aikana saavansa viimeisen leposijansa sotilaidensa kanssa samaan paikkaan. Kaikki muut presidentit, Kekkonen, Koivisto, Ryti, Ahtisaari lepäävät Hietaniemen uutta kappelia vastapäätä. Myös kolumbaario sijaitsee presidenttien hautojen vastapäätä.
Aloitetaan kirjoista, niitä löytyy kyllä kirjastoista. Helmet-haussa toimii hyvin hakusana "puunveisto", tosin se antaa kaikenlaista puunveistoa pikkuesineistä hirrenveistoon.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spuunveisto__Orightresult?l…
Myös hakusanoilla "puutyöt" tai "puuesineet" voi löytää helmet-haulla jotakin sopivaa.
Sopivan puumateriaalin löytäminen etenkin urbaanissa ympäristössä voi vaatia hiukan vaivannäköä. Harvassa kirjassa puututaan tähän vaiheeseen. Eräs veistokirjan kirjoittaja toteaa löytävänsä puuta metsänparannustöistä jääneistä jätepuista. Kuitenkin on muistettava olla yhteydessä maanomistajaan. Hän mainitsee asioineensa myös Helsingin kaupungin puisto- ja metsäosaston kanssa.
Verkosta...
Dag Solstadin teosta Gymnaslærer Pedersens beretning om den store politiske vekkelsen som har hjemsøkt vårt land (1982) ei ole käännetty suomeksi, ei myöskään englanniksi.
Teos on ruotsinkieliseltä nimeltään Gymnasielärare Pedersens redogörelse för den stora politiska väckelsen som har hemsökt vårt land (ruots. Hans O. Sjöström, 1985) ja se on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.boksampo.fi/sv/kulsa/saha3%253Audff76244-8d5c-43cd-93b9-28a…
Harava on vanha työväline. Erityisesti maataloustöissä sitä on käytetty paljon. Vaan luulenpa, että voi sanoa, että jo muinaiset roomalaiset ovat jonkinlaisella haralla siivonneet asuinympäristöjään tai keränneet puiden oksia tai satoa kokoon.
Suomen maatalousmuseo Sarka kertoo nettisivuillaan, että Suomessa haravaa on käytetty erityisesti heinätöissä. Tarpeen vaatiessa heinäharavaa on käytetty myös pahnojen ja lehtikasojen kokoamiseen. Luultavasti asuinympäristöjen kaupungistuessa heinien haravointi on vaihtunut luonteikkaasti lehtien haravointiin pihoilta ja sitä myötä on kehitelty paremmin lehtien haravoimiseen sopivia malleja.
Monista jo paljon käytetyistä työvälineistä ovat nykysuunnittelijat tehneet tunnetuksi...
Kyseessä lienee Minna Pyykön maailma -ohjelma, jonka 12.11. esitetyn jakson ohjelmatiedoissa kerrotaan näin: "Ovatko eläinten äänet musiikkia, ja voiko musiikilla viestitellä eläinten kanssa? Minna Pyykkö jutteli muusikko, äänitaiteilija Petri Kuljuntaustan kanssa hänen matkastaan luonnon äänien maailmaan. Ohjelmassa kuullaan lyhyt pätkä hänen improvisoinnistaan lintujen kanssa ja järvisimpukoiden äänistä."
Ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/podcastit/1-2143340
Petri Kuljuntaustan kotisivut: http://kuljuntausta.com/
Olet aivan oikeassa, vittu tarkoittaa naisen sukuelintä. Vittu on sangen vanha sana, muinaisnorjassa ja nykyruotsissa on sanat fytta ja fitta.
Helsingin Sanomissa oli hiljattain mielenkiintoinen nuorison suosikkisanaa käsittelevä artikkeli:
Virossa leviää nyt kulovalkean tavoin kirosana, josta kaikki suomalaiset eivät ole ylpeitä - Kotimaa | HS.fi
Kannattaa lukea myös Satu Apon kirja Naisen väki : tutkimuksia suomalaisten kansanomaisesta kulttuurista ja ajattelusta. Siinä kerrotaan vitun väestä eli sen suojelevasta voimasta kansanuskomuksissa.
