Jos Finnan kuvahaun etiketti näyttää tutulta, voisi kyseessä olla tämä pullote:
https://www.finna.fi/Record/tmk.160987898826300?sid=3318865821 (Kuva: Turun museokeskus)
Toinen, ilmeisesti saman tuotteen etiketti: https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/474211
Tässä tapauksessa lähteemme osoittautuivat kovin niukoiksi, eikä niitä tutkimalla löytynyt tietoa tästä viinistä. Lähinnä käytössämme on Alkon historiikkeja ja pari vanhempaa Alkon julkiasemaa alkoholijuomaopasta. Kysyimme siis tietoa Alkosta. Alkon Chat palvelua voit käyttää myös itse. https://www.alko.fi/asiointi-ja-palvelut
Ystävällinen palveluneuvoja selvitteli asiaa puolestamme Alkon arkistoista ja vastasi näin:"Löysin vanhoista hinnastoista tiedon, että yhtä...
Roosa Pöyhtäri on kirjoittanut 22.9.2021 Iltasanomiin artikkelin kirjojen arvosta. Hän lainaa Vesa Hörkköä Brahen Antikvariaatista ja Mikko Vartiaista Vantaan Antikvariaatista. Haastateltujen mukaan "Kirjan hinta perustuu ennen kaikkea teoksen kuntoon, kysyntään ja kirjan harvinaisuuteen, mutta mikään näistä tekijöistä ei vielä yksin riitä tekemään kirjasta arvokasta." Linkki artikkeliin.
Kirjojen eri painosten arvoa ja kirjan kunnon vaikutusta hintaan voi vertailla vaikkapa antikvariaattien sivuilta. Esim Kauppiaiden yhteisistä sivustoista: antikka.net, antikvaari.fi, antikvariaatti.net, kirjapino.fi. Kirjojen arvosta voi kysyä myös Bibliofiilien seurasta. Linkki:https://www....
Terhokodin verkkosivuilla kerrotaan heidän historiastaan näin:
"Suomessa Lääkintöhallitus julkaisi vuonna 1982 ensimmäiset terminaalihoidon ohjeet. Terminaalihoito käsitteenä vaihtui kuitenkin jo alkuvaiheessa saattohoitoon, Hospice toimintamallia osuvammin kuvaten. Lääkintöhallituksen, syöpäjärjestöjen ja oppilaitosten edustajat tekivät opintomatkan Lontooseen vuonna 1982. Osallistujat tekivät matkalta muistion, jossa he suosittelivat terminaalihoitokokeilun aloittamista Suomessa erillisen säätiön ylläpitämänä. Tampereella perustettiin Pirkanmaan hoitokotisäätiö vuoden 1984 lopussa ja Helsingissä perustettiin TERHO-säätiö syksyllä 1985. TERHO-säätiön säännöt vahvistettiin 10.10.1985. Pirkanmaan hoitokoti aloitti...
Kyseessä on koloratiivirakenne, eli perusmuodossa olevaa verbiä ikään kuin väritetään tai elävöitetään sillä jälkimmäisellä kuvailevalla verbillä.
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon artikkeli aiheesta verkossa: https://www.kielikello.fi/-/jolkuttelua-ja-sonninpolkuja-kuvailevia-ilm…;
Näöntarkastuksen voi suorittaa esimerkiksi optikko tai silmälääkäri. Optikoille löytyy usein ilmaisia näöntarkastusaikoja silmälaseja myyvistä liikkeistä.
Kaukonäköä testataan pyytämällä testattavaa katsomaan tietyltä etäisyydeltä eri kokoisia kirjainjonoja tai kirjainta E eri asennoissa. Näön tarkkuus selviää siitä miten pientä tekstiä testattava pystyy erottamaan. Hakusanoilla "näöntarkastus netissä" löytyy myös nettisivustoja, joilla voi tehdä itse ennakoivaa tarkastusta.
Tuolloin Porissa toimi kolme lastentarhaa:
Svenska Barnträdgården i Björneborg osoitteessa Läntinen Linjakatu 22 (nyk. Vapaudenkatu)
Suomalainen kansanlastentarha eli viidennen kaupunginosan lastentarha osoitteessa Troilinkatu (nyk. Itätullinkatu)
Suomalainen kansanlastentarha eli Nummen lastentarha kuudennessa osassa osoitteessa Järnefeltinkatu (nyk. Esivallankatu)
Lähteet:
Laine, Tarja: Yli sata vuotta lasten asialla, 2019
Männistö, Noora: Kyhä-tädin talossa, 2014
Nummen lastentarha aloittanut 40. toimintavuotensa; lehtileike Satakunnan Kansa 3.10.1943
Tulkitsisin merkinnät seuraavasti:
a) Pioneerikurssi
b) Pohjan rykmentti (Kuopio)
c) Joukko-osasto on 3. Prikaatin III pataljoonan 2. komppania. Jalkaväestä siis kyse.
Tuomiokuntien aineistoja säilytetään Kansallisarkistossa. Tietoa aineistosta ja sen käytöstä löytyy täältä:
https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/tuomiokunnat
Tässä muutama aiheesta kertovaa suomennettua kirjaa:
Cain, Geoffrey: Totaalinen poliisivaltio : tutkimusmatka Kiinan valvontakoneiston uumeniin
Turkel, Nury: Ei pakotietä : uiguurin tarina
Sauytbay, Sayragul: Avaintodistaja : pako Kiinan nykypäivän keskitysleireiltä
Kyselykierros kollegoiden keskuudessa ei valitettavasti tuottanut tulosta. Näillä tiedoin ei kukaan tunnistanut etsimääsi iskelmää. Olisitkohan muistanut kappaleesta vielä jotakin muuta? Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kysyjän etsimän iskelmäkappaleen?
Tarkoitatko siis kirjailija Lars Sundia? Lars Sundista löydät tietoa esimerkiksi Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175929198917
Sekä seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykertojia 3 / toimittanut: Kari-Otso Nevaluoma (BTJ, Kirjastopalvelu, 2000)
Miten kirjani ovat syntyneet. 5 : Kirjailijoiden studia litteraria 2011-2012 / toimittanut Markku Turunen (WSOY, 2012)
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Lars Sundista on kysytty palvelussamme myös aikaisemmin, tästä vanhasta vastauksestakin voi ehkä olla sinulle jotakin hyötyä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-kirjoja-on-lars-sund?from=term/24165…
Hei,
Alkuperäisen tarinan kirjoittajaa tuskin löytyy, koska satu lienee aika vanha ja kiertänyt eri muodoissa.
Tuorein versio sadusta löytyy nimellä "Viisas prinsessa" kirjasta Rohkeiden tyttöjen satukirja : unohdetut tarinat (kertojat: Susanna Davidson, Rosie Dickins, Andy Prentice ja Rob Lloyd Jone ; suomennos: Jade Haapasalo. ISBN 9789522562364 ; Kids.fi, 2020
Vastaavanlaiseen kysymykseen on vastattu myös aiemmin. Sama tarina on myös versiona nimeltä "Kaislaviitta", mikä voi olla juuri se etsimäsi. Tässä linkki aiempaan ksymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-jo-pidemman-aikaa-etsinyt
Hei!
Plotti-sana tulee ruotsin murresanasta plått. Etymologisen sanakirjan mukaan stadin slangin sanan ensiesiintyminen on ajoitettu 1910-luvulle. Alla on linkki verkkosanakirjaan:
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_i…
Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannasta selviää, että vuonna 2022 Helsingin pinta-alasta (215,08 km²) oli viljelyalaa eli peltoja 992 ha eli 9,92 km². Vantaan vastaavat luvut ovat 240,35 km² ja 3496 ha eli 34,96 km². Helsingin pinta-alasta peltoja on siis 4,61 % ja Vantaalla 14,55 %.
Käytössä oleva maatalousmaa muuttujina Vuosi, Kunta, Muuttuja ja Laji. PxWeb (luke.fi)
Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan – Wikipedia
Signeeraus on osin selkeämmin erottuva, mutta sukunimen loppuosa on tosiaan vaikeasti tulkittava. Verkkolähteistä, erilaista taitelijaluetteloista ei löytynyt sopivalta vaikuttavaa nimeä.
Linkki kuvataiteiljamatrikkelin sukunimeltään K-alkuisiin taiteilijoihin: https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-hakemisto-taiteilijoi…
Suomen taiteilijat Ry:n taiteilijaluettelo, jäsenet: https://suomentaiteilijat.net/jasenet/
Bukowskin ja Hagelstamin antiikkiliikkeistä voisi kyseistä signeerausta kysellä.
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi
Kyselykierros kollegoiden keskuudessa ei valitettavasti tuottanut tulosta, näillä tiedoilla kukaan ei tunnistanut etsimääsi runoa. Tunnistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Tuomas Salsten ylläpitämässä Sukunimi-info -sivustossa kerrotaan Lahtinen-sukunimestä: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/lahtinen.html
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kokoamassa Sukunimet-teoksessa on lyhyehkö selostus sukunimestä: Lahtinen on nuori länsisuomalainen vanhan mallin mukaan otettu sukunimi. Esim. 1906 otti 22 eteläsuomalaista vierasperäisen nimensä suomalaistajaa nimen Lahtinen. Yhdenkään entisessä ruotsinkielisessä nimessä ei ole ollut sanaa vik 'lahti'. Vielä paljon useammat täysin sukunimettömät ovat ottaneet Lahtisen 1800-luvun loppukymmeniltä lähtien.
Useimmat löytämämme ilmaiset oppimispelit on valitettavasti suunniteltu englannin kielen käyttäjille, jotka tahtovat oppia ruotsia. Jos tahdot opiskella ruotsin kieltä suomeksi, ovat etenkin ilmaiset vaihtoehdot rajalliset ja sovellusten sisältö rajoittuu lähinnä sanaston opetteluun muistikorttien avulla. Tässä joitakin löytämiämme vaihtoehtoja:
Quizlet: Sovellus itsessään on englanninkielinen, mutta voit etsiä sovelluksesta suomi-ruotsi oppimateriaaleja, joita on melko paljon. Quizletistä löytyvät oppimateriaalit ovat muiden sovelluksen käyttäjien lisäämiä ns. muistikortteja (flash cardeja), joiden toisella puolella on sana ja toisella puolella sen käännös tai selitys. Voit joko etsiä...
Jos haluat Helmet-kirjastokortin, sinun täytyy käydä henkilökohtaisesti jossakin Helmet-kirjastossa ja esittää siellä kirjaston kirjaston hyväksymä henkilötodistus. Hyväksyttyjä henkilötodistuksia ovat EU-maiden henkilötodistukset, passi, suomalainen ajokortti, kuvallinen Kela-kortti, Suomessa olevan vastaanottokeskuksen asukaskortti ja Maahanmuuttoviraston myöntämä oleskelulupakortti. Alle 18-vuotiailta hyväksytään myös kuvaton Kela-kortti.
Voit nopeuttaa uuden kirjastokortin saantia täyttämällä verkossa ennakkorekisteröintilomakkeen.
Helmet-kortin saannin edellytyksenä on osoite Suomessa.
Lähteet:
Helmet : Kirjastokortti ja lainaaminen
Verkosta löytyy tästä erilaisia tulkintoja. Tapa laittaa omena porsaan suuhun paiston loppuvaiheessa, tai tarjoilla porsaspaisti omena suussa olisi näiden lähteiden mukaan tunnettu pitkään, vuosisatojen ajan sekä Aasiassa ja Euroopassa.
Omena porsaan suussa voisi symboloida elämän kiertokulkua. Kasvaville porsaille voidaan syöttää omenoita ja omenan antaminen elämänsä paistiksi uhranneelle eläimelle ikään kuin osoittaisi jonkinlaista huomaavaisuutta tai kiitollisuutta.
Erään näkemyksen mukaan pitäessään porsaan suuta auki, omena helpottaisi paistokaasujen pääsyä ulos valmistusvaiheessa.
Toisaalta voidaan vain ajatella omenan saavan tarjoilun mukavamman näköiseksi. Omena suussa possu näyttäisi veikeämmältä tai "hymyilevältä".
https://...
