Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi haluatko vain tosielämän tarinoita vai oletko kiinnostunut myös kaunokirjallisista teoksista. Tässä joitakin mahdollisuuksia:
Romaaneja:
Schneider, Peter : Muurinylittäjä. Otava, 1983 - Huumorilla kirjoitettu romaani, jossa kerrotaan tarinoita muurin ylittäjistä. Muuria ylitetään molempiin suuntiin.
Streng, Johan : Pako Berliinistä. Omakustanne, 2013. Suomalaisen kirjailijan vakoiluromaani. Kertoo myös pakomatkoista muurin ali ja rajanylityspisteiden ohi.
Elämäkerta:
Sanders, Thomas : Leikkikenttä. WSOY, 2013. Upseerin muistelmat. Kertoo ihmissalakuljetuksesta Berliinin muurin ali ja ohi.
Historiaa:
Mitchell, Greg : The tunnels : the untold story of the escapes under the Berlin Wall. Bantam Press,...
Sukunimistä meiltä on kysytty ennenkin. Nykyisen lainsäädännön mukaan ei enää ole olemassa varsinaisia suojattuja sukunimiä vaan kaikki käytössä olevat sukunimet ovat suojattuja. Voit ottaa elossa olevan henkilön käytössä olevan sukunimen käyttöösi, jos voit osoittaa haetun sukunimen kuuluneen esivanhemmillesi korkeintaan viidennessä polvessa. Eli käytännössä voit siis ottaa isoäitisi sukunimen käyttöön. Nimen muutos maksaa 120 € ja asia hoituu käytännössä sähköisesti Digi- ja väestöviraston sivuston kautta. Maksu täytyy maksaa etukäteen ja sinun täytyy tarvittaessa varautua todistamaan sukulaisuutesi.
Linkin sukunimenmuutoslomakkeeseen löydät sivulta:
https://dvv.fi/sukunimen-muuttaminen
Lisätietoa:
https://...
Näiden kyseisten kirjojen genre on matkakertomukset ja muistelmat.
Tiedot löytyivät Finna.fi-sivuilta Pakumatkalla-kirjan tiedoista ja tästä Paluumatkalla-kirjan linkistä.
Tässä kirjavinkkejä toiveidesi perusteella:
Fantasiaa:
Eoin Colfer: Artemis Fowl -sarja
Marianne Curley: Muinainen taika
C.S. Lewis: Narnian tarinat
Ursula Le Guin: Maameren tarinat
Margaret Rogerson: Kirjojen tytär
Thomas Taylor: Aaveranta-sarja
Dianne Wynne Jones: Liikkuva linna
Tyttökirjoja:
F. H. Burnett: Salainen puutarha
Debbi Michiko Florence: Homma hallussa, Keiko Carter
Henna Helmi Heinonen: Miisa-sarja
Nelli Hietala: Vuokko Vehma : elämä ja teot
Teija Huusko: Alina-sarja
Tuija Lehtinen: Mirkka-sarja, Laura-sarja
Lisää vinkkejä voi etsiä Sivupiiri-sivustolta tai pyytää Kainetin Lukuopas-palvelusta.
Vastaus on yksiselitteisesti ei.
Perusteluna on se, että Suomessa voimassa oleva järjestyslaki kieltää teräaseiden hallussapidon yleisillä paikoilla. Kadut ja kaupunkialueet katsotaan sellaisiksi. (kts. erit. 10 §)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612
Miekan voi toki omistaa tai tuoda maahan, mutta yleisille paikoille sitä ei saa tuoda. Järjestyslain mukaan poikkeus tästä periaatteesta voi olla se, jos teräase on työtehtävän tai muun hyväksyttävän syyn tähden tarpeen. Tällainen hyväksyttävä syy voi olla vaikkapa keskiaikajuhlat, jolle joku esiintyjä tuo miekan. Asia täytyy kuitenkin aina varmistaa poliisilta.
Kaasusumuttimien hallussapidosta säädetään puolestaan ampuma-aselaissa ja -asetuksessa.
https://www....
Teoksesta löytyy referaatti, joka on kirjoitettu Oulun yliopiston seminaarityöksi, https://www.academia.edu/32089764/Referaatti_Betty_Friedanin_teoksesta_….
Goodreadsissa on myös kuvaus, https://www.goodreads.com/book/show/17573685-the-feminine-mystique.
Kirjaa on myös kirjastoissa, pääkaupunkiseudulla kirjavarastossa, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2066698?lang=fin
Maakirjat toimitti Maanmittaushallitus. Arkistojen portissa kerrotaan maanmittaushallituksesta ja sen tehtävistä. Maakirjaan tuli merkitä pitäjittäin ja kylittäin kaikki talot manttaaleineen, nimineen, asukkaineen, luontoineen, verolukuineen, maaveroineen ja myös kaikki muut veroa maksavat yksiköt. Maakirjoja Maaverot lakkautettiin 1924, jolloin maakirjan merkitys maaveroluettelona myös lakkasi.
Maanmittaushallituksen maakirjat ja kruununmaaluettelot -arkiston rajavuodet ajoittuvat vuosille 1820–1939 ja päävuodet 1820–1905. Ne löytyvät Kansallisarkistosta, myös digitaalisina, Maanmittaushallituksen maakirjat ja kruununmaaluettelot -arkisto (1820-1905).
Lähteenä on ilmeisesti ilmaus patamusta. Musta pata on merkinnyt mustuuden syvintä astetta. Merkitys on sittemmin laajentunut niin että sana pata on alkanut muistuttaa vahvistavaa partikkelia. Patalaiska on äärimmäisen laiska aivan samoin kuin patamusta on erittäin musta. On arveltu, että padan muuttuminen kielteisesti vahvistavaksi partikkeliksi olisi tapahtunut patajuopon tai pataluhan kautta.
Lähteet:
Parkkinen, Jukka. Aasinsilta ajan hermoilla. WSOY 2005. S. 91.
Nuutinen, Liisa. "Vitivalkoista vaivatta"
Hurtta, Heikki. "Haukkui pataluhaksi"
Jukka Parkkisen kirja Aasinsilta ajan hermoilla arvelee sanonnasta näin:
"Tarkoittaa vanhan kostamista. Ruotsissa tämä sama asia ilmaistaan sanonnalla maksaa "vanha juusto" ja englannissa "maksaa vanha jäynä". Suomen ilmaisu on näistä kuvainnollisin, sillä kostava henkilö on muka jäänyt toiselle kaloista velkaa. Voisi ajatella ilmaisun syntyneen vaikkapa niin, että naapuri on tyhjentänyt toisen verkon ja sen omistaja on muka velkaa varkaalle tämän viemät kalat. Velan maksaminen voi sitten tapahtua miten tahansa."
Vauva.fi -palstalle voi kirjautua Sanoma-tilillä. Jos sinulla ei ole vielä Sanoma-tiliä, valitse Vauva.fi -sivuston oikeasta yläreunasta Kirjaudu ja sen jälkeen Luo Sanomatili.
Ruokaviraston sivuilla kerrotaan seuraavaa:
"Ravintoarvotiedot ovat keskiarvolukuja, jotka perustuvat joko
valmistajan tekemään analyysiin
käytettyjen ainesosien tunnettuihin keskiarvolukuihin perustuviin laskelmiin, tai
yleisesti tunnettuun ja hyväksyttyyn tietoon perustuviin laskelmiin."
Elintarvikeanalyyseja tehdään kemiallisesti, fysikaalisesti ja aistinvaraisesti. Opetushallituksen sivu kertoo näistä analyysimenetelmistä. Sieltä löytyy myös ohje elintarvikkeen ravintoainekoostumuksen määrittämiseksi.
Keskiarvolukuja ainesosille voidaan hakea Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä elintarvikkeiden koostumustietokannasta Fineli. Tietoa elintarvikkeiden ravintoarvojen laskemisesta näiden lukujen...
Kannattaa kysyä rekisteröinnin mahdollisuutta ensisijaisesti lapsen koulusta, esimerkiksi omalta opettajalta. Huoltajan täytyy antaa suostumuksensa alle 15-vuotiaan rekisteröimiseksi Celian äänikirjapalveluun. Huoltaja vastaa myös siitä, että Celian kirjoja käytetään käyttösääntöjen mukaisesti.
Jos koulu ei voi jostain syystä rekisteröidä lasta Celian asiakkkaksi, rekisteröinti voidaan tehdä myös kirjastossa. Rekisteröintejä tehdään kaikissa Vantaan kirjastoissa. Kannattaa tarkistaa omasta lähikirjastosta tarvitseeko sinun varata sitä varten aika. Ajanvaraamista suositellaan, sillä siten kaikki asiat ehtii käydä rauhassa läpi.
Ota mukaan oma henkilötodistus. Lapsi voi olla mukana, mutta huoltajana voit...
Sarjaa voisi suositella ehkä parhaiten toimivaksi 8-9 vuotiaille, mutta kirjat kiinnostavat myös vanhempia lukijoita. Neropatti-sarja sopii erityisesti aloitteleville lukijoille joille lukeminen ei ole maistunut. Ne ovat nopeita lukea ja kuvitettuja.
Helmet-haussa voit käyttää hakusanana sarjakuvan nimeä ja rajata hakutuloksia eri kielille.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Etsimiäsi ranskankielisiä sarjakuvia ei näyttäisi olevan saatavilla helmet-kirjastoissa.
Laajemmin eri kirjastojen kokoelmia voi tutkia finna-hakupalvelussa. Myös siellä on mahdollista rajata hakutuloksia eri kielille.
https://www.finna.fi/
Finna ei myöskään anna tuloksia näistä sarjakuvista ranskankielisinä.
Kuva ei ole kovin tarkka, joten varmaksi en voi sanoa, mutta kuvan perusteella otus näyttäisi vähän turkiskuoriaisen toukalta tai sen kotelolta koska on noin vaalea. Alla olevista linkeistä löydät kodin tuholaisten tunnistusohjeita ja tietoa niiden torjumisesta:
https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
https://www.nextiili.fi/post/tekstiilituholaisia-voi-torjua-itse
https://kotiliesi.fi/koti/kodinhoito/kodin-tuholaiset-kuvina/
https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/tekstiilituholaiset/turkiskuoriai…
https://www.anticimex.fi/vyoturkiskuoriainen/
Kollegalle tuli mieleen kappale Kirjeitä kaivatulle, jonka esittää Satu & Sateenkaari. Sen on säveltänyt ja sanoittanut Juha Jäppinen. Kappaletta ei löytynyt suoratoistopalveluista, mutta se on yhtyeen cd-levyllä Unohduksen majatalo (Polydor 531628-2, 1996). Levyä ei ollut hänen eikä minun kirjastossani, joten emme pystyneet tarkistamaan asiaa.
On hyvin mahdollista, että kyse on Pikku kakkonen -ohjelmasta. Studiossa käytettiin vastaavan näköisiä taustoja. Juontajan nimi ei meille muistunut mieleen.
Yle areenalle on tallennettu runsaasti vanhempaa Pikku kakkonen -materiaalia.
https://areena.yle.fi/1-3808632
https://areena.yle.fi/1-3887637
Alunperin "aurinkoparistoksi" kutsuttu ensimmäinen nykyaikainen piiaurinkokenno, jonka avulla auringonvalon energia voidaan muuttaa suoraan sähköksi, valmistui vuonna 1954. Esittelytilaisuudessa 25. huhtikuuta se pyöritti pientä leikkimaailmanpyörää ja tuotti sähköä radion kuunteluun.
Kallis uusi teknologia pääsi ensi kertaa hyötykäyttöön maata kiertävissä satelliiteissa vuonna 1958. Tässä vaiheessa paristojen yhteenlaskettu teho oli noin 5 W. Muutamassa vuodessa aurinkokennot yleistyivät avaruusajan voimanlähteenä. Avaruustekniikassa niitä käytettiin runsaasti jo 1960-luvulla, mutta vasta seuraavalla vuosikymmenellä niitä alettiin käyttää energiantuotantoon laajemmin.
Suomessa vilkas mielenkiinto aurinkoenergian...
Lars Myttingin trilogian kaksi osaa, Søsterklokkene ja Hekneveven, on lainattavissa vain Helsingissä Pohjoismaisen kulttuuripisteen kirjastossa. Trilogian kolmatta osaa ei näytä olevan myöskään muualla Suomessa yleisissä kirjastoissa tai tiedekirjastoissa, joten se pitäisi tilata kaukolainaan esimerkiksi Norjasta.
Kaukolaina Helsingin kaupunginkirjastossa maksaa neljä euroa lainalta.
Helmet-kirjastoissa saattaa olla joitakin alkukielisiä pohjoismaisia teoksia. Löydät ne parhaiten Helmet-haulla etsimällä teoksen nimellä.
Voit tarkistaa Finna-fi-hakupalvelulla, onko etsimääsi teosta saatavana jossain muualla Suomessa.
https://www.nordiskkulturkontakt.org/fi/kirjasto/
https://finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi...
