Protestanttisessa Raamatussa on yleisesti 66 (39 VT + 27 UT) kirjaa. Suomessa joihinkin Raamatun painoksiin on otettu mukaan myös apokryfikirjat.
En löytänyt tietoa 65 kirjaa sisältävästä Raamatusta. Protestanttisia suuntauksia on kuitenkin paljon. Olisiko jollakin suuntauksella oma Raamattunsa?
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raamatun_kaanon
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raamattu
https://evl.fi/tutki-uskoa/kirjat/raamattu/vanhan-testamentin-apokryfik…
https://en.wikipedia.org/wiki/Protestant_Bible
https://en.wikipedia.org/wiki/Biblical_canon#Christian_canons
https://rll.fi/2019/12/raamatun-sisallon-lopullinen-hyvaksyminen/
THL:n ylläpitämästä FINELI-tietopankista löydät tiedot elintarvikkeiden koostumuksesta. Tässä on linkki tekemääni hakuun kaliumin määrästä eri elintarvikkeissa: Elintarvikkeet (haku) - Fineli
Tässä vielä suora linkki FINELI-tietopankin etusivulle: FINELI - Mitä ruoka sisältää - THL
Tässä myös linkkejä muutamiin artikkeleihin, joissa vertaillaan ja listataan kaliumin lähteitä:
Kalium – lähteet, hyödyt ja saantisuositus | Terveystalo
10 runsaasti kaliumia sisältävää ruokaa - Askel Terveyteen
Kaliumin lähteitä on monia | Anna.fi
Kalium TOP 10: Näistä saat runsaasti kaliumia | KUNTO PLUS
Oeschin nimitys oli alun alkaenkin tarkoitettu vain väliaikaiseksi. Syy siihen, että hänestä tuli yleisestä järjestyksestä vastaava toinen sisäministeri maaliskuussa 1932, oli Lapuan liikkeen kannattajien organisoima Mäntsälän kapina. Oeschin oli määrä hoitaa ministerin tehtäviä kapinan ajan, minkä jälkeen hän siirtyi taas yleisesikunnan päälliköksi.
"Mikäli olemme saaneet tietää, tapahtui kenraalimajuri Oeschin nimittäminen valtioneuvoston jäseneksi apulaissisäministeriksi alunperin vain kapinan ajaksi. Pitempiaikaisen nimityksen teki mahdottomaksi jo se, että kenraalimajuri Oeschilla yleisesikunnan päällikkönä on niin paljon töitä, ettei hän voinut niistä irtautua ja jättää niitä viransijaisen hoidettavaksi." (SS 11.3.1932)...
Tällaisia "orjahuutokauppoja" tosiaan järjestettiin erilaisten tapahtumien yhteydessä ainakin 1960-luvulta alkaen. Pakinoitsija Arijoutsi (Heikki Sakari Marttila) kirjoitti ilmiöstä Helsingin Sanomissa vuonna 1963. Hän oli poikennut Ateneumissa, jossa Taideteollisuusopiston oppilaat ja opettajat möivät osaamistaan 8 tunnin ajaksi eniten maksavan käyttöön. Näin kerättiin rahaa opiskelijoiden Puolan retken matkakassaan. Varoja kertyikin jutun mukaan huomattava summa. Arijoutsi kehitteli kolumnissaan ajatusta kirjailijoiden luovuuden markkinoinnista samaan tapaan esimerkiksi avustusrahastoiden kartuttamiseen.
Hesarin arkistoista löytyy runsaasti esimerkkejä vastaavista tempauksista. Jo 1962 oli Kokemäellä paikallinen Lions-klubi järjestänyt...
Kuvaukseesi sopii ainakin Russ Harrisin kirjoittama teos The Happiness Trap. Löydät kyseisen teoksen helmet-hausta tämän linkin kautta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2069173
Voisiko kyseessä olla tämä kirja?
Kirjassa Heikki Salo : tarinankertoja Salo kappaletta kommentoidessaan Salo puhuu vain sen tekstin kirjoittamisen olosuhteista eikä juuri puutu sen sisältöön. "Yritin etsiä rauhallista paikkaa missä kirjoittaa. Se oli haastavaa, sillä Finnvoxilla oli vipinää, ihmisiä ja kamaa joka paikassa. – En löytänyt muuta kuin siivouskomeron. Änkesin ikkunattomaan kopperoon muistikirjani kanssa. Minulla oli korvakuulokkeet päässä ja kuuntelin c-kasetilta Ollin sävellystä. Tajusin biisin aiheen: ikkunanpesijä! Kun sen keksin, niin loppu oli helppoa. Mietin mitä juttuja se tyyppi näkee ikkunoista."
Valmis sävellys lienee asettanut joitakin reunaehtoja tekstin säkeiden pituudelle ja kuhunkin mahtuvien tavujen määrälle, mikä on osaltaan saattanut...
Rhein -joki on Saksan pisin joki (1233 km) ja Rhein myös virtaa pisimmän matkan eli 865 km Saksan valtion alueella. Rhein saa alkunsa Sveitsin Alpeilta ja se ylittää Saksan sekä Alankomaiden rajan Klevessä. Rhein laskee Pohjanmereen.
Tonavan pituudesta Saksan alueella on 647 km.
lähde: Flüsse in Deutschland - die 15 längsten Flüsse in Deutschland (bundesland24.de)
Kaikki Tarvo Laakson levytetyt laululyriikat voi löytää hänen kirjastaan Mies, kitara ja sanat. Se sisältää myös Laakson lyhyet kommentit kustakin kappaleesta. Krusifiksin juurelle -laulusta rokkipappi sanoo seuraavaa: "Tulisieluinen tuohtuminen alas ajetun kirkon ja perinteisten kristillisten ihanteiden raunioilla."
Sanonnan isäksi mainitaan tavallisesti Lauri "Tahko" Pihkala, mutta mitä todennäköisimmin kyseessä on alkuperältään tuntematon sananparsi.
" -- Tahko hausi suojeluskuntamiesten hiihtävän hiihtomerkkisuorituksessa 10 kilometrin sijasta 20 kilometriä. Tahkon mielessä oli vanha sanonta: ei matka tapa, vaan vauhti." (Harri Salimäki, Isänmaan ja urheilu-uskon mies : Lauri Pihkala modernin urheiluaatteen esitaistelijana)
Jännityskirjailijoita on molemmissa maissa, mutta suomennoksia kirjoista on tullut melko vähän. Englanniksi löytyy kuitenkin jo enemmän luettavaa. Alla listattuna joitakin tekijöitä.
Korealaisia:
Kim Un-Su
You-jeong Jeong
Byeong-Mo Gu
Jung-Myung Lee
Mi-Ae Seo
Hye-Young Pyun
Japanilaisia:
Seichō Matsumoto
Shūsaku Endō
Akimitsu Takagi
Hideo Yokoyama
Seishi Yokomizo
Soji Shimada
Masako Togawa
Yukito Ayatsuji
Fuminori Nakamura
Natsuo Kirino
Keigo Higashino
Koji Suzuki
Tanskalaisen yleisen kirjaston kokoelmasta en löytänyt kuin muutaman tangonuotin, jossa on myös suomalaisuus mainittu.
Suomalaista tangoa löytyy aika paljon nuotteina Violasta, joka on kansallisdiskografiamme. Yleisten kirjastojen kokoelmassa tangoa on.
Tanskaan voisit saada tangonuotteja joko verkkokaupasta tai tilaamalla kaukolainana oman kirjastosi kautta. Voisit käydä kysymässä lähikirjastostasi, millaisilla ehdoilla ja kustannuksilla olisi mahdollista saada nuotteja lainaan Suomesta.
Esimerkiksi Antikvariaatti.net-palvelusta löytyy käytettyjä tangonuotteja.
En tiedä, osaisivatko tanskalaisen Biblioteksvagten-palvelun vastaajat kertoa sinulle enemmän, miten voisit saada suomalaista materiaalia Tanskaan.
Kosketus jää -nimisen kappaleen nuotti ja sanat löytyvät Suomen kansallisdiskografian mukaan julkaisusta Suomi-iskelmä 2007 (toim. Ari Leskelä), https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
Sitä löytyy monesta yleisestä kirjastosta, https://finna.fi/Record/anders.669924?sid=3021176834
Valitettavasti emme löytäneet tätä jenkkaa. Etsin kirjaston kokoelmista sekä kansallisdiskografiasta, Violasta ja Fono.fi:stä sekä myös Youtubesta, mutta ei tärpännyt. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Korona-aikaan alettiin puhua niin sanotusta tuomiopäivän selailusta eli doomscrollingista, mikä tarkoittaa jatkuvaa uutisvirran selailua. Tässä yhteydessä tarkoitetaan yleensä negatiivisten uutisten (esim. sotauutisten) selailua. Joskus uutisvirtaan jää kuitenkin yleisesti koukkuun, eikä seuraa mitään tietyntyyppisiä uutisia. Mikäli selauksen tahtoo lopettaa, täytyy päättää, että katsoo uutiset esimerkiksi kaksi kertaa päivässä. Toinen vaihtoehto on päättää rajattu aika, jonka käyttää päivässä uutisten lukemiseen. Sitä voi kontrolloida esimerkiksi laittamalla puhelimen sovelluksiin aikarajoituksia käytölle.
Lähteet ja lisätietoa
YLE 5.3.2023 Uppoudutko someen tuntikausiksi? Vähennä ruudun ääressä käyttämääsi aikaa...
Emme valitettavasti löytäneet tuota sanontaa tai sen alkuperää. Sitaatteja on koottu verkkoon mm. Wikisitaatteihin, https://fi.wikiquote.org/wiki/Maksim_Gorki. Niissä viitataan Laine, Jarkko (toim.): Suureen sitaattisanakirjaan. Verkosta löytyi työhön liittyvä sitaatti, https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/-kun-tyo-on-ilo-elama-on-nautintoa-.
Asiasta voisi kysyä yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden laitokselta, esimerkiksi Helsingin yliopistosta, https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat…
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Suomen tyttökouluissa on ollut aina myös miesopettajia. Wikipediaan on koottu tyttökoulujen historiaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_tytt%C3%B6koulut
Jyväskylän tyttökoulun historiaan voi tutustua vaikka Tipulan tarinoita - Voionmaan vaiheita -kirjan avulla. Sen on julkaissut Jyväskylän Tyttölyseon Entiset Oppilaat Jy-Ty ry v. 2005.
Analogiset tv-lähetykset kokonaisuudessaan loppuivat kaapeliverkoissa 29.2.2008. Antenniverkossa analogiset lähetykset päättyivät 31.8.2007.
Esimerkiksi YLE uutisoi analogisten lähetysten päättymisestä seuraavaa: https://yle.fi/a/3-5801220
Hoof voi tarkoittaa kaviota tai sorkkaa. Ilman tietoa asiayhteydestä voisin lähteä oletuksesta, että kyse on hevosesta, jolloin tämä olisi suomeksi ”oikea kavionivel reagoi”. Ilmeisesti on siis kyse oikeasta jalasta. Reagoida-verbi on imperfektissä.
Kavionivel ei kuitenkaan ole englanniksi hoof joint vaan coffin joint tai distal interphalangeal joint. Joissain vanhoissa tieteellisissä teksteissä kavionivelestä näkyy käytetyn nimeä hoof joint. Kavionivel liittää siis ruunu- eli kehäluun (short pastern bone) kavioluuhun (coffin bone).
Hevosen jalan anatomiaa voi tutkia englanniksi esimerkiksi täällä:
https://open.lib.umn.edu/largeanimalsurgery/chapter/foot-anatomy/
PIKI-kirjastoissa on useita teoksia hevosen anatomiasta:...
Totta se on. Hiekka on maailman toiseksi käytetyin luonnonvara veden jälkeen. Hiekkaa tarvitaan valtavat määrät mm. kaupunkien ja teiden rakentamisessa. Hiekkaa käytetään betonin, asfaltin, lasin ja piisirujen valmistuksessa. Hiekkaa käyttää myös öljy- ja maakaasuteollisuus. Jo vuonna 2014 YK:n ympäristöohjelmassa todettiin, että hiekkaa ja soraa kaivetaan nopeammin kuin niitä syntyy ja siksi ihmisen toimiin käyttökelpoinen hiekka uhkaa loppua. Hiekan ylisuuri kysyntä on johtanut myös heikkarikollisuuteen ja hiekan hallitsematon hankinta aiheuttaa niin ympäristötuhoja kuin sosiaalisia ongelmia. Hiekan korvaamiseksi etsitään keinoja betonin, kaivosjätteiden ja lasin kierrätyksestä.
Seuraava katastrofi: Hiekka loppuu - Suomenkuvalehti.fi...
Molemmat nimet ovat kauppamerenkulkijoiden antamia ja kumpainenkin niistä liittyy nimen sisältämään vuotuisjuhlaan. Joulusaaren nimesi brittiläisen Itä-Intian komppanian palveluksessa ollut hollantilainen kapteeni William Mynors nähtyään tämän jo aiemmin löydetyn saaren jouluaattona 1643. Pääsiäissaaresta puolestaan tuli Pääsiäissaari siksi, että kolme hollantilaisen Länsi-Intian kauppaseuran alusta osui amiraali Jacob Roggeveenin johdolla tälle karttoihin merkitsemättömälle saarelle pääsiäispäivänä 1722.
Lähteet:
Maailmantieto. 4, Islanti–Jugoslavia
Thor Heyerdahl, Pääsiäissaari : arvoitus ratkeaa
Patricia Schultz, 1000 places to see before you die = Maailmanmatkaajan käsikirja
