Pukeutumisen historiasta löytyy kirjoja paljonkin. Ne löytää PIKI-verkkokirjastosta helpoimmin käyttämällä tarkennettua hakua ja siinä luokkaa 90.21 (Muoti ja muodin historia). Hakua voi tarvittaessa tarkentaa lisäämällä siihen aiheen (esimerkiksi 'juhlavaatteet' tai 'etiketti'). Haun voi toteuttaa myös yhdistelemällä sopivia hakutermejä, ja erilaisia vaihtoehtoja kokeilemalla saa yleensä kattavamman viitelistauksen (esimerkiksi 'juhlavaatteet' ja 'etiketti', 'juhlavaatteet' ja 'pukeutuminen', 'pukeutuminen' ja 'etiketti', 'pukeutuminen' ja 'juhlat', 'pukuhistoria' ja 'juhlat', 'pukuhistoria' ja 'juhlavaatteet'). Kovin montaa termiä ei kannata panna samaan hakuun.Kysymyksen aiheesta löytyy myös yleistä suppeammasta näkökulmasta sitä...
Teoksessa Helsingin nimikirja ja suomalainen osotekalenteri (1910) kerrotaan lainausmaksuista seuraavaa: "Lainausvuokra 5 p. nidos (kork. 1 kk.); 25 p. kuuk. nidos kerrallaan; 1 mk. 6 kuuk. 2 nid. yhtaikaa." Kirjastolla oli luettelo lainattavista kirjoista, mutta se ehkä valmistui vasta 1910 jälkeen, ks. Kirjastolehti 1.1.1920. Asiakkaan piti siis pyytää haluamaansa kirjaa kirjastonhoitajalta, joka haki sen varastosta. Työmies-lehdessä 9.8.1900 mainitaan, että Helsingin kansankirjastossa oli lasten lukusali, jossa pienokaiset saivat katsella kuvakirjoja. Pienetkin lapset olivat siis tervetulleita kirjastoon, mutta ilmeisesti Helsingin tilanne oli Suomessa poikkeuksellinen. En löytänyt tietoa, minkä ikäiset lapset saivat tulla yksin...
Hei,Kyseessä lienee tämä. Yle esittänyt varmaankin 2005 nimellä Unilintu (alunperin ilmestynyt 2004). On poistunut Yle Areenasta, mutta lyhyt tieto löytyy: https://areena.yle.fi/1-915646 The Gift Collection: DreambirdSeven-year-old Fred is an African boy living in Paris. When his grandfather N'gomélé comes to France, Fred is embarrassed by the simple, elderly man and his African gift, a hand-carved, painted wooden bird. But when the bird reveals its magical powers and takes the boy on a trip to Africa, Fred realizes how he likes bonding with his roots, and with his grandfather.
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut runoa näin vähistä tiedoista. Ehkä joku palstan lukijoista osaisi ehdottaa, mistä runosta voisi olla kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Viron sotamuseon Eesti ohvitserid 1918-1940 -tietokannasta löytyy teloitetut upseerit, mutta tietokanta ei nähdäkseni mahdollista meriupseerien suodattamista erilliseksi listaksi. Teloitetut meriupseerit löytyvät nimellä hakemalla myös Eesti Kommunismiohvrid 1940–1991 -muistomerkin tietokannasta, mutta meriupseerien suodattaminen erilliseksi listaksi ei näyttäisi olevan tässäkään mahdollista. Tietokannan lähteissä mainittu Peter Kaasikin koostama luettelo Kommunistliku terrori läbi hukkunud Eesti ohvitseride nimestik ei ole virolaisten kirjastojen Ester-tietokannan perusteella julkaistu. Mahdollista erillistä meriupseerien listausta voisi yrittää tiedustella esimerkiksi Viron historiallisen muistin instituutista: https://...
Antiikin kreikan -os-loppuiset nimet taipuvat ks:llisinä, joten Aiskhyloksen on oikein.https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-antiikin-nimet/
Kysymyksen sitaatti on peräisin Borgesin kirjaan El hacedor (1960) sisältyvästä novellista El simulacro. Anu Partasen suomennoksessa Jäljitelmä se kuuluu seuraavasti: "Millainen mies (mietin mielessäni) keksi ja toteutti tuon hautajaisfarssin? Oliko hän fanaatikko, painoiko häntä suru vai oliko hän hullu tai huijari tai kyynikko?" (Kertomukset, s. 434–435)
Lyhenne S.O.N.R. tarkoittaa Suomen opiskelevan nuorison raittiusliittoa. Vuonna 1906 perustetun liiton toiminta jatkui 1970-luvulle saakka. Vuonna 1970 sen nimi muuttui Koulunuorison raittiusliitoksi. Liiton lopettamisesta päätettiin kokouksessa 11.9.1977 ja yhdistysrekisterissä se purkautui vuonna 1979. Koulunuorison raittiusliiton hoitamaa raittiuskasvatustyötä jatkoi vuonna 1964 toimintansa aloittanut Raittiuskasvatusliitto (vuodesta 1988 Nuorisokasvatusliitto). Nuorisokasvatusliitto lopetettiin vuonna 1994 ja sen toiminta sulautettiin vasta perustettuun Terveys ry:hyn. Terveys ry lopetti toimintansa vuoden 2011 lopussa ja sen työtä jatkoi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry.Toimijan tiedot - Kansallisarkisto | Asiointipalvelu Astia ...
Kyseessä on todennäköisesti Pentti Haanpään novelli Lumirimppa. Se löytyy esimerkiksi teoksista Tuuli käy heidän ylitseen (1927), Kertomuksia ja tarinoita (1956), Juttuja (1985) ja Pentti Haanpään parhaat (2018).Kirjasampo: Tuuli käy heidän ylitseen https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176050836976
Intiaanin sotahuuto on Martti Pihan sävellys ja sen sanat on tehnyt Timo Vuori. Teksti koostuu pääasiassa lännentarinoille ja ylipäänsä seikkailukertomuksille tyypillisistä aineksista – intiaanien kätkemä kulta-aarre, sitä tavoitteleva ahne valkoinen kullankaivaja, kiivaasti omaansa puolustavat intiaanit. Niin kuin kaikissa tarinoissa, on tässäkin mukana "totta" – silti kokonaisuus on enimmäkseen mielikuvituksen tuotetta."On vuoristossa jossakin aarre kultineen, / sen taru kertoo apaššein sinne kätkeneen" voidaan hyvinkin nähdä omalla tavallaan todenmukaisena: mineraaleistaan rikkaalla alueella eläneiden apachien kätketystä kulta-aarteesta kerrottiin taruja, joista monet henkilöityivät apachipäällikkö Cochiseen. "Intiaanit hiipii,...
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kirjaa. Ainoa ehdotus on, että se voisi kuulua Annie Barrowsin Isa + Bea -sarjaan, jossa seikkailee kaksi tyttöä, mutta muisteltua kohtaa ei sarjan kirjojen kuvauksista löytynyt. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä kirjasta on kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kyseistä satukirjasarjaa. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä saduista on kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Kyllä Helmet toimii juuri noin. Kun lainaat itsellesi kirjan, jonka olet varannut, varaus poistuu. Se, että varaus on jäädytetty, ei vaikuta asiaan. Oletus on se, että asiakkaat varaavat kirjoja, jotta voisivat lainata niitä. Kun kirja lainataan, varausta ei enää tarvita. Jos jostain syystä haluat varata itsellesi monta kappaletta samaa kirjaa, sinun täytyy hoitaa asia kirjastossa henkilökunnan kanssa. Näin esimerkiksi opettajat tekevät, kun he haluavat varata saman kirjan koko luokalle. Jos taas haluat vain säilyttää kirjan muistilistallasi, suosittelen Helmetin Suosikit-toimintoa.
Kuvan perusteella ötökkä on enemmänkin ruskea kuin musta ja aika tavalla riisihärön näköinen. Riisihäröä on vaikea erottaa sukulaisestaan pähkinähäröstä, mutta ensin mainittu on meillä Suomessa tavallisempi härölaji.Riisihärö on elintarviketuholainen. Ne elävät ja lisääntyvät vain kuivatuotteissa (kaurahiutaleet, riisi, jauhot, kuivatut hedelmät). Ne eivät leviä elintarvikkeista esimerkiksi vaatteisiin, huonekaluihin tai eristeisiin. Jos tuholaisia on paljon, ne voivat kuitenkin levitä kaappien ulkopuolelle etsimään uusia ravinnonlähteitä.Riisihärö voi olla todella hankalasti torjuttavissa. Se edellyttää jatkuvaa tilojen ja tuotteiden tarkkailua sekä puhdistusta – mahdollisesti jopa tuholaistorjunnan ammattilaisen apua. Ensimmäisenä tulee...
Otto Varhian suomennos alun perin Ekelöfin kokoelmassa Dedikation (1934) julkaistusta Höstsejd-runosta sisältyy ruotsalaisen lyriikan valikoimaan Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta (WSOY, 1946) nimellä Syysmanaus. Kysymyksen sitaatti ei kata runoa kokonaisuudessaan – nämä ovat vain seitsemän ensimmäistä säettä.
tähän kysymykseen on vastattu aikaisemmin täällä kysy kirjastonhoitaja-palvelussa ja silloin on ehdoteltu tämmöisiä, linkit vastauksen alareunassa. Jälkimmäisessä linkissä on kysytty asuja 5-vuotiaalle tytölle, mutta ainakin osa asuista kyllä soveltuu kaikille lapsille.Kirjoja ja lehtiä sekä niiden saatavuutta voi tutkia verkkokirjastostamme www.keski.finna.fiTässä hakuesimerkki teoksesta Pidetään naamiaiset, mitä näyttää olevan Jyväskylän lähikirjastoissa saatavilla.https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=pidet%C3%A4%C3%A4n+naamiaiset&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FKeski%2F%22&limit=20 https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loytaisin-ohjeita-lasten-naamiaisjuhlia?language_content_entity=...
Henry Theelin perheen alkuperäinen sukunimi oli Pettersson. Henryn äiti Fanny Pettersson vaihtoi oman ja alaikäisten lastensa sukunimen Theeliksi vuonna 1937, ks. Hufvudstadsbladet 20.6.1937. Theel-sukunimi tunnetaan ainakin Saksassa, ja siellä se lausutaan suunnilleen "Tiil".
