Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (Otava, 2000) Haila mainitaan vanhana talonnimenä Kiikasta.Kirjassa mainitaan Säkkijärveltä sukunimi Haili, jonka sanotaan olevan annettu kalastajille haili-nimisen kalan mukaan. Mikkosen ja Paikkalan mukaan Haili- ja Heila-nimet sekä sukunimet Heilala ja Heilanen pohjautuvat muinaissaksalaiseen henkilönimistöön ja saksan kielen sanaan heil.Tuomas Salsteen Sukunimi-infossa kerrotaan sukunimen haltijoista ja asuinpaikoista läpi vuosien: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/haila.html
Seuraavissa teoksissa on ehkä etsimänne tyyppisiä runoja tai tarinoita:Kajava, Viljo: Valoksi maan päälle - Viljo Kajavan kauneimmat joulurunot. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_20283 Nummi, Lassi: Joulukonsertto - runoja ja puhetta joulun aikaan. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_56244 Kaskinen, Anna-Mari: Matka joulun salaisuuteen. https://keski.finna.fi/Record/keski.472330?sid=5182511321 Kaskinen, Anna-Mari: Sydämessä joulu. https://keski.finna.fi/Record/keski.392832?sid=5182512812 Armahin joulunaika - valikoima jouluaiheisia runoja. https://keski.finna.fi/Record/keski.66397?sid=5182513889 Vanha kokoelma vuodelta 1945 sisältää joulunaikaan sopivia runoja...
Kansalliskirjasto on digitoinut Suosikki-lehdestä vuosikerrat 1963-1971 eli 80-luvun lehtiä ei ole digitoitu. Digitoidutkaan numerot eivät ole vapaasti verkossa luettavissa, vaan niitä pääsee selaamaan ainoastaan vapaakappaletyöasemilla Kansalliskirjastossa, Turun yliopiston kirjastossa, Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksessa, Åbo Akademin kirjastossa, Oulun yliopiston kirjastossa ja Itä-Suomen yliopiston kirjastossa. 1980-luvun lehtiä pääsee lukemaan esimerkiksi Kansalliskirjastossa Helsingissä mikrofilmiltä.Lähteet ja lisätietoa:Kansalliskirjasto: Vapaakappaletyöasemat https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappalepalvelut/vapaakappaleaineistojen-kaytto#vapaakappaletyoasemilla-kaytettavissa-olevat-palvelutSuosikki...
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään kyseistä runoa mistään kirjasta. Tietokannoista ei ollut apua, eikä kukaan meistä muistanut sitä. Eeva Kilven kootuista runoista se saattaisi löytyä, mutta kaikki kirjan kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2411242?sid=5182484828Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Mistä teoksesta se on mahdollisesti peräisin?
Hei!Mm. Suruajassa soittaneen Matthew Pallasojan alias eli salanimi, peitenimi tai valenimi on Matthew Mawby. Kyseessä on siis yksi ja sama henkilö. Tällaisen tiedon löysin Discogs- sivustolta.
Kyseinen sitaatti kiertää internetissä lähestulkoon kaikkialla. Siksi luulisi, että sen lähde olisi helppo löytää. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että sitaattia ei tuossa muodossa löydy mistään englanninkielisestä versiosta. Sen sijaan se on jonkun itse laatima vapaa käännös. Asiasta on keskusteltu pitkällisesti (englanniksi) esimerkiksi Reddit-viestipalvelussa: Help looking for the source of this Dante quote : r/literature. Lähin vastaavuus löytyy Helvetin Kahdeksannesta laulusta, säkeistä 100-104. Siinä tosin puhutaan kohtalon sijasta vertauskuvallisesti tiestä:My liege, who thither had conducted me, / Replied: ‘Fear not: for of our passage none / Hath power to disappoint us, by such high / Authority permitted […]Eino Leinon...
Kyseessä on piparjuuri, joka tulee ruotsinkielen pepparot-nimestä (suom. piparuuti tai piparuutti). Luontoportti-sivusto tietää kertoa, että piparjuuri on kotoisin Etelä-Venäjältä ja sen maustekäyttö tunnetaan jo 1500-luvulta.
Lainauskorvaukset kirjailijoille ja kääntäjille tilittää kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto. Sanasto on linjannut helmikuussa 2024 tilitysperiaatteissaan, että kirjallisuuden tekijöille maksetaan samansuuruinen lainakohtainen korvaus sekä fyysistä että sähköisistä lainoista.Sanasto e-kirjojen lainauskorvaus https://www.sanasto.fi/lainauskorvaus/Tilitykset, https://www.sanasto.fi/tilitykset-ja-korvaukset/Lokakuun 2025 tilitys, https://www.sanasto.fi/lokakuun-tilitys-2025/
Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta väestörakennetilaston taulukosta 11re -- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2024 pääset tarkastelemaan väestöä ikäryhmittäin ja alueittain vuosittain: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11re.px/Lähde: StatFin / Väestörakenne (https://stat.fi/tilasto/vaerak), taulukko 11re -- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2024Vuoden 2025 viralliset tiedot julkaistaan huhtikuussa 2026. Väestön ennakkotilastosta (https://stat.fi/tilasto/vamuu) saat ennakkotietoja kuluvalta vuodelta kuukausittain seuraavasta taulukosta: 11lj -- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2025M01*-2025M09* (https://pxdata.stat.fi/PxWeb...
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan sana hanslankari tulee ruotsin kielestä, kuten arvelitkin. Ruotsiksi sana on handlangare. Tarkempaa etymologiaa löytyy sanakirjan hakutuloksesta osoitteesta https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_ab32821f92105206e6ed3dc8b0aa0bac&word=hanslankari&list_id=1&keyword=hanslankari (viitattu 19.11.2025).Suomen etymologisen sanakirjan osoite on https://kaino.kotus.fi/ses/.
Kävin läpi paikannimikirjoja ja Makupalat.fi:n paikannimiaineistoja, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63078 , mutta niistä ei löytynyt tietoa nimien alkuperästä. Kysyin asiasta Suomussalmen kirjaston kotiseutuarkistosta ja -kokoelmasta, https://suomussalmi.fi/fi/kulttuuri-vapaa-aika-ja-nuoret/kirjasto/asiakkaana-kirjastossa/kotiseutuarkisto-ja-kokoelma. Sain sieltä vastauksen:Valitettavasti Suomussalmen kotiseutuarkistosta ei löytynyt tietoa kyseisten järvien nimien alkuperästä.Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat - etymologista nimistöntutkimusta (SKS, 2003) sivulla 128 on mainittu, että Suolanki-nimet ovat todennäköisesti saamelaisperäisiä ja kantasana voisi olla...
Hei,Lastenkirjainstituutin kirjaston Onnet-tietokannasta löytyy tieto kirjasta Pikkuveli Nasu seikkailee (Hki : Kustannus oy Williams, 1971; 18 s.). Täsmää melko hyvin. Toki tarinasta voi olla julkaistu muitakin versioita. Tiedoista ei käy ilmi tekijää eikä tarinan alkuperää. Kysymyksestä ei käy ilmi onko kyseessä milloin ilmestynyt kirja.Kuvaus:Karhu ja kissa hätyyttävät possua, joka pakenee onton puunrungon sisälle ja juuttuu sinne. Ilkimykset sahaavat rungon kahtia ja kaatavat saippuavettä possun päälle, mutta se onkin pelastus. - Kansien kääntöpuoli ruudullinen (punainen, vihreä, vaalea); ruutujen sisällä kukkia sekä sarjan logo orava, jonka alla sarjanimi.
Kyseessä on nimimerkki Elli-tädin runo Leipuri Pulla, joka sisältyy Aino Öljymäen kirjaan Iloa ja juhlaa : esitystehtäviä koulun pienimmille. Ester Ahokaisen Oman juhlan ohjelmaa : nuorimmille juhlijoille sisältää saman nimisen kolmelle esiintyjälle tarkoitetun runon/laulun, mutta tässä alku kuuluu "Olen leipuri Pulla. / Kova on kiire mulla."
Aihetta käsitellään ainakin näissä kuvakirjoissa, jotka sopivat myös 8-vuotiaalle lukijalle:Avril McDonald: Jukka Hukka ja kirjava takki https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4540521Tom Percival: Ravi raivostuu https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7185095Katri Kirkkopelto: Piki ja pöljä päivä https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7036858Suzanne Lang: Kiukkuinen apina https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7287102Timothy Knapman: Joskus minä raivostun https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%...
Pentti Kirstilä (1948-2021) ei tehnyt muita kuunnelmia kuin tuon mainitsemasi Oli synkkä ja syksyinen yö (Radioteatteri 1987). Kirstilän tuotantoon pääsee tutustumaan vaikkapa Kirjasampo-sivustolla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175962997363
