Todennäköisesti Rosa Liksom opiskeli Rovaniemen lukiossa 1970-luvulla. Silloin Rovaniemen tunnetuin oppikoululukio oli Rovaniemen Yhteislyseo, jonka nykyinen jatkaja on Lyseonpuiston lukio. Suomessa venäjän kielen opetus alkoi yleistyä peruskoulu- ja lukiouudistusten yhteydessä 1970-luvulla, jolloin koulujen kielivalikoimaa pyrittiin laajentamaan saksan ja ranskan rinnalle. Rovaniemellä venäjän kielen opetus alkoi vuonna 1971.Lähde: Rovaniemen Yhteislyseon toimintakertomus lukuvuonna 1971-1972.
Käytin Shazam-nimistä kappaleentunnistusohjelmaa. Se antoi minulle seuraavat kappaleet, jotka tarkistin:The Philip Koutev National Folk Ensemble: Sabrali Se Nabrali Se (A Village Gathering) (Live at Tokyo Kanihoken Hall 1988/12/23) levyltä Bulgarian Polyphony II. https://youtu.be/Bm5PLHmiXPABac Phâm: BacSap Cô Phong https://youtu.be/4UsBZDd_5h8Damii: Lalle https://youtu.be/h9tDChNsuiU The Philip Koutev National Folk Ensemble: Malko Momche (A Little Boy) (Live at Tokyo Kanihoken Hall 1988/12/23) levyltä Bulgarian Polyphony II. En löytänyt tätä englanniksi Youtubesta, mutta koko Bulgarian Polyphony II -albumi löytyy täältä, ja löytyy varmasti kuuntelemalla: https://www.youtube.com/watch?v=dBLT5a8wkmM&list=...
Kyseinen sitaatti on Gunnar Björlingin nimeämättömästä runosta, joka alkaa suomennoksessa näin: "Puhdas runo on ajatus, typerä olet kun et tiedä sitä, / sinä tunnet nuo tieteesi." Runo on kokoelmasta Fågel badar snart i vattnen (1937). Tuomas Anhavan suomennoksen runosta voit lukea teoksesta Gunnar Björling: Kosmos valmiiksi kirjoitettu : Valitut runot (1972), s. 78. https://litteraturbanken.se/f%C3%B6rfattare/CarpelanB/titlar/StudierIGunnarBj%C3%B6rlings/sida/241/faksimil
Olisikohan etsimäsi kirja Terttu Nousiaisen Vulle-herra Helsingistä (1957).Ulla Nousiainen -nimisestä lastenkirjailijasta en löytänyt mitään tietoja.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1433045Kirjasta löytyy helposti kuva googlettamalla.
Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista (https://digi.kansalliskirjasto.fi) löytyy keskenään hiukan erilaisia sanoituksia tähän Jaakko Pullin sävellykseen esimerkiksi nimellä ”Puuseppäin marssi”:Puuseppäin marssi julkaisussa Markkina-Pojan uusia lauluja (Markkina-Poika, 1929):https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2030301?term=Puusepp%C3%A4in%20marssi&page=6Puuseppäin marssi julkaisussa Uusimmat laulut (Markkina-Poika, 1929):https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2030307?term=Puusepp%C3%A4in%20marssi&page=7Puuseppäin marssi julkaisussa Laulaja-Pojan lauluja. 2:nen vihko (Laulaja-Poika, 1929):https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2030275?term=Puusepp%C3%A4in%20marssi&page=3Nimimerkkejä Laulaja-...
Näitä kumpaakaan ei löydy Jyväskylän kirjastoista. Ompelukoneen voi lainata Multian, Pihtiputaan, Viitasaaren tai Karstulan kirjastoista. Näitä esineitä ei voi kuitenkaan seutuvarata, eli ne pitäisi lainata kustakin kirjastosta paikanpäältä.
Kirjastotyö on monipuolista ja vaihtelevaa asiantuntijatyötä. Siihen kuuluu asiakaspalvelua, tiedonhakua, lukutaitotyötä, tapahtumien järjestämistä sekä yhteistyötä koulujen, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi kirjastoissa neuvotaan asiakkaita digitaalisten palvelujen käytössä. Päivittäin kohdataan hyvin erilaisia asiakkaita lapsista ikäihmisiin sekä opiskelijoista maahanmuuttajiin.Kirjastoalalla työskentelee paljon kokeneita ammattilaisia, mutta alalle tarvitaan jatkuvasti myös uusia tekijöitä. Vuonna 2024 julkaistun valtakunnallisen työntekijäselvityksen mukaan tyypillinen kirjastoammattilainen on edelleen 30-60-vuotias, korkeasti koulutettu nainen, jolla on yli kymmenen vuoden työkokemus.Selvityksen mukaan kirjastojen...
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala kertovat teoksessaan Sukunimet (2000), että Rissala-nimi on muodostettu Oulun seudulla nimestä Rissanen, Rissasten asuinpaikan mukaan. Rissanen-nimestä on tietoja 1500-luvun puolivälistä ainakin Savosta mutta myös esim. Pielisjärveltä ja Oulujärveltä. Sittemmin nimi on ollut enimmäkseen käytössä Pohjois-Savossa. Kirjoittajat arvelevat, että nimi on samaa perua kuin nimi Riissanen, joka palautuu ortodoksiseen ristimänimeen Riissa eli Griša eli Grigorij.
Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla on vastattu hieman samankaltaisiin kysymyksiin usein aiemminkin:Lyhyitä positiivisia tarinoita iäkkäälle äidilleLyhyitä ja ääneen luettavia novelleja, tarinoita tai kertomuksia Neulepiirin tapaamisiinJouluisia tarinoita, runoja tai loruja, joita voisi lukea ääneen senioreilleHumoristisia ja rentouttavia novelleja luettavaksi ääneenKevyttä lukemista vanhuksilleElämänmyönteisiä, positiivisia ja humoristisia kirjoja, joita lukea vanhukselle Koottuja kirjavinkkejä senioreille löytyy myös esimerkiksi täältä:Celia - Kirjavinkkejä ikäihmisille ja erilaisten hoivayhteisöjen tarpeisiin
Etsimäsi runon nimi on En enää polkua. Se löytyy esimerkiksi Maaria Leinosen runokokoelmasta Silta joka kantaa - ilon ja voiman runoja (Kirjapaja, 2003), jossa on kokoelma runoja kirjoittajan aiemmasta tuotannosta. Kyseinen teos on lainattavissa Lumme-kirjastoista.Linkki teoksen tietoihin Lumme-verkkokirjastossa: Silta joka kantaa : ilon ja voiman runoja | Lumme-kirjastot |.En valitettavasti onnistunut löytämään tietoa, milloin etsimäsi runo on kirjoitettu. Tieto saattaa löytyä yllä olevan linkin teoksesta.
Junkkari, josta käytetään myös kirjoitusasua Junkari, oli lappalainen epäjumala, jota palvottiin pyydystyksen ja metsästyksen edistäjänä. Junkkaria kutsuttiin avuksi suuren puun kannon tai kiven äärellä, jonne tuotiin poronsarvia ja verta hänen kunniakseen. Häntä palvottiin nimillä Iso-Junkkari ja Pikku-Junkkari.Junkkari-nimitys on laina, mutta ei ole tietoa, miten se päätyi lappalaisten jumalan nimeksi.Lähteet:Lars Levi Laestadius: Lappalaisten mytologian katkelmia (2011)Christfrid Ganander: Mythologia Fennica (1960)
Kukaan vastaajistamme ei muistanut kyseistä laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista? Tietoja tai muistikuvia voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Emme valitettavasti onnistuneet tunnistamaan etsimääsi kirjaa. Tunnistaisiko joku lukijoista kirjan kuvauksen perusteella? Muistikuvia ja tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Olli Helenin ja Matti Pitkon kirjassa Mustaa! : tutkimusmatka tamperelaisen perinneherkun sisimpään (Tampere-seura, 2004) kerrotaan mustanmakkaran vaihtoehtoisesta nimestä näin:"Alan pioneerit puhuivat mainoskylteissään verimakkarasta tai kuumasta sian verimakkarasta, ja mustamakkara vakiintui nautintoaineen viralliseksi nimeksi vasta 1950- ja 60-luvuilla. Tosiasiassa tamperelaisen verimakkaran oikea nimi on ollut alkuasukkaiden suussa ammoisista ajoista alkaen mustamakkara. Kuumasta sian verimakkarasta puhuminen oli hienostelua; sillä yritettiin alleviivata sitä, että makkara oli tosiaan tehty hyvästä sian verestä eikä mistään halvasta hevosen litkusta. Tottakai mustaa tehtiin pula-aikoina myös hevosen verestä, mutta sitä ei saanut sanoa...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut tätä kirjaa. Jos kirja on jollekin palstan lukijoista tuttu, vastauksen voi jättää kommenttikenttään.
Koppolan kunnalliskodin/sairaalan historiaan liittyviin kysymyksiin on vastattu palvelussamme aiemminkin, löydät vastaukset täältä ja täältä tai kirjoittamalla hakuumme esimerkiksi "Koppola".
Emme valitettavasti onnistuneet tunnistamaan etsimääsi laulua. Tietokannoistakaan ei ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen laulun? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän viestin perään.
Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo kani-sanan olevan lyhennys kaniinista, joka on lainattu ruotsinkielen kanin-sanasta. Ruotsin kielen kania tarkoittava sana on peräisin muinaisranskan sekä keskialasaksan kautta keskiajan latinan caniculus-sanasta. Ensimmäinen maininta sanasta kaniini on Raamatusta vuodelta 1642.Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla kani-sanan alkuperäksi mainitaan latinan kielen sana cuniculus.Lähteet:Kaisa Häkkinen: Nykysuomen Etymologinen Sanakirja (WSOY 2004)https://kotus.fi/sana/kani-ja-kani/
