Laulu lienee amerikkalainen kansanlaulu "Oh My Darling, Clementine", suomeksi joko "Rakkahani Clementine" tai "Clementine". Sanat ja nuotit löytyvät mm. Suuresta Toivelaulukirjasta 2, s. 162.
Korkokengillä kepsuttaa Kaupungin ryökkinä Larin-Kyöstin Suursaaressa kesällä 1920 runoilemassa "kuvauksessa, kuinka hän astuu laivasta saarikylään". Kaupungin ryökkinä julkaistiin alun perin Larin-Kyöstin kokoelmassa Meren äärillä (1921). Myöhemmin julkaistuista Larin-Kyösti-valikoimista runon sisältää ainakin Terttu Pajunen-Kivekkään kokoama Lausujan runoja (1948). Kaupungin ryökkinä kepsuttaa myös 1900-luvun alun suomalaisen kaunokirjallisuuden humoristista puolta esittelevässä antologiassa Hymyjen kirja.
Runossa on kaikkiaan kahdeksan säkeistöä. Ensisäkeistö kuuluu kokonaisuudessaan näin: "Hän korkokengillä kepsuttaa, / häntä hupsuttaa ja hepsuttaa, / käy, kurkkaa kenokauloin / ja kureliivipauloin."
Esine näyttää moottoripyörän ketjujen korjaamiseen käytetyltä työkalulta, ks. alla olevat linkit:
https://www.ebay.com/itm/155287800121
https://bigl.ua/p1617705493-instrument-dlya-vybivaniya
Jäljitetty kirja on Liisa Hännikäisen Terhin kreikkalainen kesä (Otava, 1990).
"Meressä on vaalea läiskä, joka liikkuu kohti Terhiä. Aalloista nousee suuri valkea härkä lämmittelemään tytön viereen kivelle. Pian Terhi huomaa olevansa matkalla menneisyyteen, kuningas Minoksen valtakunnan suuriin härkäjuhliin ja tanssiaisiin. – Härkähyppääjäksi valitulla on edessään hengenvaarallinen tehtävä. Miten Terhi selviytyisi ylivoimaisesn vaikealta tuntuvasta tanssista? Ja miten kävisi lopulta valkeitten härkien? – Äidin ja Terhin lomasta Kreetalla tulee ikimuistettava."
Hei!
Todella hyvin kuvattu kansi, kiitos siitä. Tiina Lasten- ja nuortenosastolta löysi kirjasi heti. Kyseinen teos on nimeltään Ihme ja sen on kirjoittanut Palacio, R. J. Teos löytyy meiltä Riihimäen kirjastosta, nuorten osastolta.
Valitettavasti Kaj Chydeniuksen laulu Muisto P. Mustapään sanoihin ei sisälly mihinkään nuottijulkaisuun.
P. Mustapään runo Muisto kokoelmasta Linnustaja (1952) alkaa sanoin "Sen, jonka saimme, tuskin saimme ensinkään...".
Hei!
Hyvä kysymys. Periaatteessa tällaisessa asiassa kädet ovat vapaat, koska usein graafisen asun vuoksi halutaan diplomin nimi jakaa, tavuttaa tai muuten muotoilla ulkonäköön sopivaksi. Mikäli kuitenkin halutaan noudattaa kielioppisääntöjä, niin oikeaksi muodoksi on vakiintunut yhteen kirjoitettu muoto, kuten esimerkiksi Lukudiplomi tai Saimaannorppadiplomi, eli tässä tapauksessa Kepparidiplomi.
Selailemalla virsikirjaa, jossa ovat myös virsien nuotit, löytyy runsaasti esimerkkejä virsistä, joissa on tahtilajin vaihdoksia, esim. virsi 36 ja 37 (2/2 ja 3/2), 45 ja 89b (5/4 ja 4/4), 97, 100 ja 117 (2/4 ja ¾), 149 (5/4 ja 2/4), 161 (2/2 ja 3/2), 166 (4/4 ja ¾), 177 (9/8 ja 7/8), 207 (2/4 ja ¾). Yhdistettyjä tahtilajiosoituksia on runsaasti suomalaisissa koraalitoisinnoissa. Yksi esimerkki ”mutkikkaasta” virrestä voisi olla unkarilaisen Gábor Trajtlerin säveltämä virsi 177 ”Jeesus on paimen, hän kanssamme käy”.
Joistakin virsistä tahtiviivat on jätetty pois, esim. virsistä 41, 43, 163, 933. Joissakin virsissä on erikoisia tahtilajeja, esim. virressä 48 (5/4) ja 85 (6/4). Virressä 87 kuoro ja seurakunta vuorottelevat eikä tahtiviivoja...
Monista Phyllis A. Whitneyn suomennetuista teoksista löytyy lyhyet juonikuvaukset Kirjasampo-sivustolta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175928459436. Niiden avulla voisi kenties arvioida, kiinnostaako kirjan aihepiiri.
Vanhemmista tekijöistä Netta Muskettin tai Sidney Sheldonin kirjat voisivat olla kokeilemisen arvoisia. Uudemmista kirjailijoista taas Lucinda Rileyn, Nora Robertsin tai Sandra Brownin tuotannosta voisi löytyä sopivaa luettavaa.
Kyseessä on Bertolt Brechtin runo Tuleville sukupolville (An die Nachgeborenen) vuodelta 1939.
Runon on suomentanut Brita Polttila. Voit lukea runon teoksesta Bertolt Brecht: Runoja 1914-1956 (1964, useita lisäpainoksia).
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.lyrikline.org/de/gedichte/die-nachgeborenen-740
Kyseessä on mahdollisesti taidemaalari Oiva Vuolaan teos. Hän on maalannut signeerauksilla V-las ja Ax.
Asia kannattaa todentaa taideasiantuntijoilla. Hänen teoksiaan on ollut myynnissä mm. Bukowskin ja Hagelstamin huutokaupoissa.
Useat huutokaupat lupaavat myös ilmaisen arvioinnin:
https://www.hagelstam.fi/myy
https://www.bukowskis.com/fi/sell?gclid=CjwKCAjwx_eiBhBGEiwA15gLN_iDHsj…
Kyseisessä tapauksessa voisi kyseessä olla puolustusvoimien koko Etelä-Suomen alueelle ulottuva iso Southern Griffin 23 -harjoitus ja siihen liittyvä lentometeli. Harjoitus alkoi 10.5. ja päättyy sunnuntaina 21. toukokuuta. Utin jääkärirykmentin johtamaan harjoitukseen osallistuu yli tuhat henkilöä, paljon helikoptereita sekä hieman myös mm. venekalustoa. Utin jääkärirykmentti on tiedottanut, että erityisesti harjoituksen lentotoiminta voi aiheuttaa ajoittaista meluhaittaa koko harjoitusalueella Etelä-Suomessa.
Etelä-Suomen taivaalle luvassa tällä viikolla helikoptereiden jytinää (Iltalehti, 8.5.2023)
Tilannehuone.fi on hyvä lähde äkillisten ja yllättävien hälytystilanteiden seurantaan, mutta armeijan harjoitustoimintaa ei...
Hei!
Mary Wanlessin teosta Mielekästä ratsastusta voi käydä lukemassa Kansalliskirjaston Erikoislukusalissa. Tarvitset aineiston lukemiseen Kansalliskirjaston kirjastokortin. Aineisto on tilattava lukusaliin etukäteen.
Linkki Kansalliskirjaston hakutulokseen.
Kuinka voi saada Kansalliskirjaston kirjastokortin.
Ohjeet Kansalliskirjaston Erikoislukusalin käyttämiseen.
Kansalliskirjaston yhteystiedot.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan postiljooni on posteljooni-sanan vanhentunut muoto, mutta kumpikin muoto on hyväksyttävä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/posteljooni
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/postiljooni?source=suggestion
Victor Hugon vuonna 1942 postuumisti julkaistua "Océan. Tas de pierres" ei ole suomennettu. Teoksia ei ole suomennettu myöskään erillisinä.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Kiitos Kirjasta -palkintoa ei jaettu vuosina 1999 ja 2000 koska jatkoa ajatellen tarvittiin rahoituksen selvittämistä. Lehtiartikkeli: Raili Tammilehto: Kiitämmekö kirjasta? Kirjakauppalehti 6/2000, sivu 71.
Äitenpäiväarvonta kirjoitetaan yhteen. Sana on kahden tai useamman itsenäisen sanan muodostama, yhtä käsitettä ilmaiseva sana ks. https://www.kielikello.fi/-/yhdyssanat
Aristoteleen kantapään toimituksesta kerrottiin, että musiikin Hammond-uruille on säveltänyt Jouni Kenttämies (Yle) ja juonnot lukee Hellevi Härkönen (Yle).
https://areena.yle.fi/podcastit/1-2750116
Rovasti Olavi Peltolan tekstissä "Evankeliumi Luukaksen mukaan" on pohdintoja kyseisen evankeliumin asemasta. Linkki tekstiin: https://rovasti.fi/node/77
