Lauri Pohjanpään runo Harakanpesä sisältyy esimerkiksi Lauri Pohjanpään runokokoelmaan Kiurun tupa (1946). Voit lukea runon myös Pohjanpään Valituista runoista (1979 tai Helena Anhavan toimittamasta Laurin Pohjanpään runojen kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (1989).Runo on luettavissa myös esimerkiksi Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren toimittamasta ala-kansakoulun lukukirjasta Neljäs lukukirjani (1954) ja Kaarina Helakisan toimittamasta teoksesta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (1987).
Kyseinen sitaatti on Jorge Luis Borgesin novellista Baabelin kirjasto (La biblioteca de Babel), jonka on suomentanut Matti Rossi toimittamaansa teokseen Kolmas maailma : uutta proosaa espanjankielisestä Amerikasta (Tammi, 1966).Rossin suomennoksessa sitaatti kuuluu näin: "Varma tietoisuus siitä että kaikki on jo kirjoitettu tuhoaa meidät, tekee meistä pelkkiä olettamuksia. (s. 110).
Finnan hakupalvelusta, jossa on aineistoja arkistoilta, kirjastoilta ja museoilta, löytyy Aino Kajavan nimellä lehtiartikkeleja muun muassa Tulenkantajat-lehdestä, sekä sanoituksia ja käsikirjoituksia. Onni Koiviston nimellä löytyy myös kirjallisuutta, muistelmateoksia ja sotilasopas. Sulo Tammisesta löysin Finnasta ainoastaan valokuvan. Toki nämä tulokset saattavat olla samannimisistä mutta eri henkilöistä, mutta ainakin ajankohdat sopivat lukemasi runoantologian ajankohtaan.Kannattaa tutustua Finnan kiehtovaan maailmaan.https://www.finna.fi/kajava, aino | Hakutulokset | Finna.fikoivisto, onni | Hakutulokset | Finna.fitamminen, sulo | Hakutulokset | Finna.fi
Suomen monikkoperheet ry:n sivulta löysin tiedon, että vuonna 1977 Suomessa syntyi 14 kolmoset.Syntyneiden kolmosten alueellinen erittely on haastavaa. Suosittelen tutustumaan Tilastokeskuksen väestötilastoihin syntyneistä. Hakua pystyy rajaamaan eri tavoin. Lähteet:Tilastot - Suomen Monikkoperheet ryTilastokeskus : StatFin - syntyneet
Päätalo kirjoittaa tästä Iijoki-sarjan 13. osassa Pohjalta ponnistaen (Gummerus 1983). Kirjasampo: Pohjalta ponnistaenSaatavuus eri kirjastoissa: Pohjalta ponnistaen
Katkelma on runosta Aviolitto-elegiat 1-7, ja se on kokoelmasta Under (1984). Runon suomentaja on Pentti Saaritsa. Ensimmäinen säe on: "Me lojumme alasti vierekkäin selällään".
Kynsi sanasta on suomen murteissa moneksi. Monesti se on käsitetty sormiennäppäryyden tai taidon synonyymiksi. Suomen murteiden sanakirjassa on esimerkkejä Kynnelle kykenemisestä:"jhk kykeneväksi tullut ”kykenee (pääsee tms.) kynnelle (t. kynsilleen)”.Esimerkitnim piàn kun nek (pojat) kynnel kykèntysivɛ nin talòm pellol työhön. Sauvoeikö siältä nyr rupijat tulohon siältä Amerikasta pois kaikki jokka kynsillensäk kykenöö. NurmoAina vietiin niityllek kesällä syvämmaallekki yökuntiin semmosia (lapsia) jokka kynnellek kykeni. Saloinense aina tuntu vaiḭ että ku minä pääsen kynnellet tuosta niin kyllä minä sitte taas pärijää˷. KuivaniemiLapsi on jo melkein työhön kykenevä: On ihan kynnelle käymässä. KuhmoSillon kun kynnellek kyhäösi ni,...
Hieman epäselvä kuva, mutta näyttää kovasti punkilta eli puutiaiselta.Niitä on tänä vuonna tavallistakin enemmän. Linkki YLE uutinen 16.7.2025THL kehottaa hankkimaan puutiaisaivotulehdusrokotteen. Rokotetta tarjotaan suuren riskin alueilla ilmaiseksi. Linkki Rokotustieto sivustolle.
Sota-aikaisten ulkomaanpostipakettien sisällöistä ei vaikuttaisi olevan aikaisempaa tutkimusta. Asian tutkimiseen voisi olla kaksi mahdollista lähestymistapaa. Fanni Honkaperä on kandidaatintutkielmassaan 2023 selvittänyt mitä kenttäpostipaketeissa kulki rintaman ja kotirintaman välillä, käyttäen lähteenään kolmen eri perheen säilynyttä kirjeenvaihtoa. Esimerkiksi helsinkiläisäiti Lempi Salinin kirjeenvaihto Ruotsiin vuosilta 1942-1946 on julkaistu muistelmateoksena 2002, ja vastaavia aineistoja saattaa hyvinkin löytyä enemmänkin. Näistä voisi löytyä viitteitä postipakettien tyypillisistä sisällöistä.Toinen, systemaattisempi lähestymistapa voisi olla hyödyntää Tullin ja Postin säilyneitä arkistoaineistoja. Sota-ajan ulkomaanpostia ja kirje...
Etsimäsi Aulikki Oksasen lauluruno Järnefeltin Kehtolauluun sisältyy Oksasen kokoelmaan Kolmas sisar (Siltala, 2011, s. 53). Runo alkaa näin: "Tummuu yö. Vain tuuli vaeltaa. / Vie kauas maailma tie myrskyinen."
Etsimäsi Aulikki Oksasen lauluruno Järnefeltin Kehtolauluun sisältyy Oksasen kokoelmaan Kolmas sisar (Siltala, 2011, s. 53). Runo alkaa näin: "Tummuu yö. Vain tuuli vaeltaa. / Vie kauas maailma tie myrskyinen."
Kaikissa näissä yliopistoissa voi opiskella kasvatustiedettä. https://opintopolku.fi/-sivustolla voi tehdä hakuja koulutuksen tai oppilaitoksen mukaan ja tutkia tarkemmin, millaisia kasvatustieteen opintokokonaisuuksia on tarjolla.
Kysyjän mukaan kyseessä on mahdollisesti karjalaista alkuperää oleva sananlasku. Etsin tietoa kirjasta Karjalaisia sananpolvia (toim. Miettinen ja Leino, 1971), mutta sananlaskua ei löytynyt. Myöskään www.sananlaskuja.fi -sivustolta ei tällä sananlaskulla eikä sen yksittäisillä osilla tullut osumia. Tuntisiko joku tämän palstan lukijoista sananlaskun taustoja?
Tähän kysymykseen ei ehkä ole yhtä oikeaa vastausta. Kiusattuja ei kuitenkaan velvoiteta siirtymään toiseen kouluun, usein on kyse siitä, että kiusatun vanhemmat tekevät päätöksen lapsen siirtymisestä. Kiusaamisen selvittely koulussa voi olla todella hidasta ja koulua vaihtamalla pyritään nopeampaan ratkaisuun, joka helpottaisi kiusatun lapsen elämää. Alla on pari artikkelia ja kirjaa, joita lukemalla voit tutustua asian eri puoliin lisää.Kiusatut väistyvät toiseen kouluun, kiusaajat jäävät – ”Jonkun perheen pitäisi riitauttaa asia”, sanoo hyvinvointipäällikkö (YLE 22.1.25)Koulun vaihtaminen on yhä hankala rasti: koulukiusaajakin siirretään muualle aniharvoin (Demokraatti 5.1.2025)Holmberg-Kalenius, Tina: "Vahingossa huitaisin, läpällä...
Kyse voisi olla Maitolaiturimuseosta, joka sijaitsee Velaatan kylässä noin 50 km Tampereelta Ruoveden suuntaan. Kotisivut: https://www.maitolaiturimuseo.net/.Mänttä-Vilppulan matkailusivuilla on myös maininta Maitolaituri24-nimisestä pop-up-näyttelytilasta, joka sijaitsee Pohjaslahden kylässä: https://visittaidekaupunki.fi/kulttuuri/kesan-nayttelyt-ja-galleriat/.
Heikki Metsämäen ja Juha Miettisen kirjassa ”Badding : Rauli Somerjoen elämä ja laulut” (Sputnik, 1996, s. 135-136) on kerrottu ”Paratiisi”-laulun syntyhistoriasta. Arja Tiainen, jolta sanat oli tilattu, lähetti Rauli Somerjoelle kaksi kertovaa säkeistöä ja kertosäkeen varustettuna kommentilla: ”saat korjata jos ei mee”. Kirjassa on Tiaisen alkuperäinen teksti ja Somerjoen tekstiin tekemät korjaukset ja lisäykset. Esimerkiksi mainitsemasi kohdan alkuperäisessä tekstissä ”Meri vaahtosi kuin lahden A.” Kolmannen säkeistön Somerjoki kirjoitti itse.Jukka Rajalan kirjassa ”Kaita polku : Rauli Badding Somerjoen tarina” (Kustannusosakeyhtiö Siltala, [2018], s. 120-121) kerrotaan, että Somerjoki soitti Tiaiselle ja pyysi tätä kirjoittamaan...
Lordin voiton jälkeen järjestettiin massatapahtuma Rovaniemen keskustassa, jonne saapui tuhansia faneja. Lordin voitettua euroviisut Rovaniemen keskustassa sijaitseva Sampo aukion nimi muutettiin Lordin aukioksi. Aukion yhteydessä Rovaniemen keskustassa on yhtyeen jäsenten kädenjäljet (sekä nimikirjoitukset), jotka on ikuistettu sementtiin – ja ne löytyvät pilarista, joka sijaitsee aukion modernin kellotornin alaosassa. Lisäksi Mr. Lordi (Tomi Putaansuu) itse perusti paikkakunnalle ravintolan, Lordi's Rocktaurant (2006-2011). Lapin panimo julkaisi rajoitetun erän Lordi-olutta. Paikallinen grilli, Torikeidas, myy asiakkailleen edelleen Lordi's Special kebab-annosta. Kauppakeskus Revontulessa on sekä Lordin kunniaksi pystytetty, lattiaan...
Taitavat "hookri" ja "kookri" olla pelkkää mielikuvituksen tuotetta. Tekaistuilla cocktailien nimillä Simo saa vedettyä tarjoilijan huomion puoleensa siksi aikaa, kun Njurmi (Spede) kiinnittää köyden tämän jalkaan.Pähkähullu Suomi | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Luontokuvaaja Hannu Hautala oli naimisissa Irma Hautalan kanssa 70-luvulta asti. Lapsia heillä ei ollut. Lähde: Hannu Hautalan muistokirjoitus Helsingin Sanomissa 22.7.2023 (kirjoittanut Anna-Stina Nykänen)Lisää tietoa Hannu Hautalasta ja hänen urastaan löytyy mm. kirjasta Metso, Juha: Hannu Hautala: legendan perintö (2021)
"Punainen puu" esiintyy lestadiolaisten kirjallisessa tuotannossa paikkana, josta käsin "linnut" katselevat taivaalliseen Jerusalemiin tai taivaan valtakuntaan. Linnut tässä yhteydessä tarkoittanevat uskovia, mutta punaisen puun merkitys ei oikein avautunut minulle - punainen väri tuntuisi mahdollisesti viittaavan Kristuksen vereen. Ks. "punainen puu" digitoiduissa lehdissä.En saanut selvitettyä mainitsemasi laulun nimeä, mutta sen sanoja on siteerattu esimerkiksi kuolinilmoituksissa, ks. linkki. Laulu saattaa löytyä jostakin Siionin laulut tai Siionin virret -kirjan painoksesta.Lestadiolaisuudesta:Aspegrén, Jorma: Näkökulmia lestadiolaisen kansanliikkeen vaiheisiinLiniakumpu, Aini: Politiikka, talous ja työ - lestadiolaisuus...
