Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei tehdä käännöksiä. Raamatun tekstit hepreaksi ja englanniksi löytyvät esimerkiksi tältä sivulta: https://mechon-mamre.org/p/pt/pt0.htm
Kysymäsi Laulujen laulun kohta: https://mechon-mamre.org/p/pt/pt3003.htm
En valitettavasti löytänyt täysin kuvausta vastaavaa kirjaa. Sinna-niminen päähenkilö on Johanna Marttilan kirjassa Tunteiden tuulet (1994). Hän ei kuitenkaan ole yksinhuoltaja, vaan rakastuu yksinhuoltajamieheen. Lasten nimistä takakansitekstissä mainitaan vain Juuli, mutta miehellä on kolme lasta.
Linkki kirjan kuvaukseen Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_20034
Vuonna 1987 Suuri Käsityölehti ilmestyi vielä nimellä Suuri Käsityökerho. Suuri Käsityökerho -lehden vuosikerta 1987 löytyy Varastokirjastosta. Voitte tilata tarvitsemanne lehden/artikkelin oman kirjastonne kaukopalvelun kautta.
Ensimmäinen naispuolinen avaruusturisti oli Anousheh Ansari vuonna 2006.
Lähteet
A Brief History of Space Tourism https://www.gozerog.com/article/a-brief-history-of-space-tourism/
Wikipedia Space tourism https://en.wikipedia.org/wiki/Space_tourism
Kaj Chydeniuksen säveltämässä laulussa "Muisto" lauletaan: "Sen, jonka saimme... ja vesilintu eilinen on vaiti..." Sanat ovat P. Mustapään eli Martti Haavion. Laulun on levyttänyt Taru Nyman.
Mainittakoon, että Kaj Chydenius on säveltänyt ainakin kolme "Muisto"-nimistä laulua eri runoilijoiden teksteihin. P. Mustapään runon lisäksi hän on säveltänyt Eila Kivikk'ahon ja Marja-Leena Mikkolan runot.
Vanhoja Kotilaa-lehtiä ei säilytetä Helsingin kaupunginkirjaston varastossa. Suosittelen, että käännyt tässä asiassa Kansalliskirjaston puoleen. Kotimaa, kuten monet muutkin sanomalehdet on Kansalliskirjastossa luettavana mikrofilmiltä. Mikrofilmin tallennusnumerot löytyvät Mikrofilmitietokannasta . Jos sinulla on olemassa Kansalliskirjaston kirjastokortti, voit tilata mikrofilmin verkon kautta luettavaksi. Jos sinulla ei ole Kansalliskirjaston kirjastokorttia, sinun on ensin hankittava kortti. Sen jälkeen voit tilata mikrofilmin itsellesi katsottavaksi. Voit myös kopioida artikkelin paperille.
Kansalliskirjasto
Toinen vaihtoehto on se, että otat yhteyttä Kansalliskirjaston jäljennepalveluun. He voivat toimittaa sinulle sinulle...
Jos tarkoitat digikirjastolla Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi -verkkopalvelua, sieltä ei löydy näin "uutta" lehteä, sanomalehtiä on tällä hetkellä digitoitu 1930-luvun loppuun.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Salon Seudun Sanomat löytyy todennäköisesti mikrofilminä Salon pääkirjastosta, joten sinun kannattaa ottaa yhteys sinne ja varata itsellesi laite ja mikrofilmit. https://salo.fi/vapaa-aika-ja-matkailu/kirjasto/kokoelma/lehdet/
Jos lehteä ei jostain syystä löytyisi Salon pääkirjastosta, se löytyy myös Turusta, josta sen voi tilata kaukolainana Saloon.
Anna-Kaarina Pohjakallion säveltämä ja sanoittama laulu "Pallopop" alkaa: "Mä ilmapallon puhalsin sinisen ja oranssin". Laulu sisältyy Viihdekuoro Kipinän cd-levylle "Suupoppia" (Avainsäätiö, 2011).
Intia on mantereen kokoinen maa. Sillä on pitkä historia, se sisältää lukemattomia kieliä ja kulttuureita. Kysymyksestä ei käynyt ilmi, haluaako kysyjä uutta intialaista / nyky Intiaa kuvaavaa kirjallisuutta vai kiinnostaako myös vanhempi. Oletan, että kysyjä kaipaa suomennettua/suomenkielistä kaunokirjallisuutta. Kerään kysymykseen joitain mahdollisuuksia. Aluksi kerään listan vanhoista kysymyksistä, joissa on kysytty Intiaan liittyvää kirjallisuutta:
Haluaisin tutustua intialaiseen kirjallisuuteen
Romaaneja ajalta, jolloin Intia oli Englannin siirtomaa
Muita vinkkejä:
Aravind Adiga
Valkoinen tiikeri (2008) . Vuoden 2008 Booker-voittaja. Kirja sijoittuu Delhiin ja päähenkilönä on rikkaan miehen autonkuljettajana toimiva mies....
Ruotsalainen Anna Jansson on kirjoittanut 21 osaa Maria Wern -dekkarisarjaa.
Vuonna 2021 ilmestyi ensimmäinen osa sarjasta, jossa syyllisiä etsii rikoskomisario Kristoffer Bark.
Tornion kirjaston DekkariNetistä voi löytyä myös paljon muuta kiinnostavaa tietoa jännityskirjallisuuden ystäville.
https://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=JanssonAnna
https://dekkarinetti.tornio.fi/index.php
Einari Marvian sävelrunoa Taru Paavo Berglundin ja Radion-orkesterin tulkintana ei ole julkaistu lainattavana tallenteena.
Kysymyksessä mainitsemasi Yleisradion tallenne on kuultu ohjelmassa Klassinen kattaus 16.3.2021. Ohjelma on kuunneltavissa Radio- ja televisioarkiston katselu- ja kuuntelupisteillä.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/37459876
Lista Radio- ja televisioarkiston katselu- ja kuuntelupisteistä aukeaa alla olevasta linkistä.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Kattavaa vastausta kysymykseen ei löytynyt. Korat-kissan alkuperästä tiedetään, että se on kotoisin Thaimaan Nakhon Ratchasima -provinssista. Korat on ikivanha maatiaisrotu, joka geneettisesti on musta kissa + albinistinen mutaatio. Bangkok Post -lehdessä 6.11.2016 thaikissa-aktiivi Panarat Kamchat ja hänen kumppaninsa Nolan Betterley kertovat, ettei Thaimaan perinteisten kissarotujen alkuperästä ole paljonkaan tietoa saatavilla. Yleistä tietoa on, että korat tai ainakin hyvin paljon sitä muistuttava kissa esiintyy ikivanhassa thaimaalaisessa kissakäsikirjoituksessa, jonka tarkkaa ikää ei kuitenkaan tiedetä.
Kotikissan leviämisestä nykyisen Thaimaan alueelle ei löytynyt tarkkaa tietoa. Kissa kuitenkin lienee levinnyt sinne ihmisen...
Adlestrop löytyy teoksesta Maailman runosydän, WSOY1988 / toim. Hannu ja Janne Tarmio (suomennos Alice Martin)
From a Railway Carriage (Junan ikkunasta) löytyy lasten runokirjasta Lapsen Runotarha, WSOY 1987 (suomennos Kirsi Kunnas)
Muita käännöksiä emme löytäneet. Kyselimme Lahden Runotietokannan tilannetta. Sieltä vastattiin, että tietokantaan tehdään muutoksia eikä ole tietoa, milloin se saadaan käyttöön. Sikäli harmillista, että paljon runoja on käännetty esim. Parnassoon tai muihin kirjallisuuslehtiin ja näistä olisi saanut Runotietokannasta tiedot.
Olet aivan oikeassa, sanat ovat latinaa lex=laki ja ius=oikeus. Tuossa päädyn tekstissä on kirjoitusmuoto samanlainen kuin roomalaisissa piirtokirjoituksissa eli u on v:n näköinen.
A. Streng Latinanalais-suomalainen sanakirja löytyy useimmista kirjastoista.
Kuvia piirtokirjoitustekstistä esim., https://www.aarome.org/apply/academic-programs/roman-epigraphy
Ei löytynyt tietoa, mitä maakuntalehteä Vainio tarkoitti vuonna 1986 tallennetussa kappaleessaan.
Mutta keuruulaisen henkilön kuolinilmoituksen täytyisi tietysti olla Keski-Suomen maakuntalehdessä, ja Keskisuomalainen lienee ainoa vaihtoehto Keski-Suomen maakuntalehdeksi.
Sanonta on negatiivinen. Ohraa arvostettiin vähemmän kuin ruista ja ohraleipää (usein petun tai olkien täydentämänä) syötiin silloin kun ruissato epäonnistui.
Minäkin olen savolaisen ohraleivän ystävä. Asiasta tarkemmin Kielikellon artikkelissa:
https://www.kielikello.fi/-/-otti-ohraleipa-ja-kavi-kalpaten-
Kyseessä on Yleisradion tuottama ja Tuija-Maija Niskasen ohejaama elokuva Landet som icke är (1977). Elokuvan suomenkielinen nimi on Maa, jota ei ole.
Elokuva on viimeksi esitetty Yle Teemalla 3.11.2020. Valitettavasti se ei enää ole katsottavissa Yle Areenassa. Voit kuitenkin esittää Ylelle uusintatoiveen asiakaspalvelun kautta: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Joissakin kirjastoissa on vielä lainattavissa elokuvasta tehty VHS-tallenne.
https://finna.fi/Record/piki.115019?sid=2948934513
Maa, jota ei ole on tallennettu Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokantaan ja se on katsottavissa RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä:
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://elonet.finna.fi/Record/...
Tilastokeskuksen tutkintorekisteri sisältää tietoja tutkinnon suorittaneista. Tutkintorekisterin perustana on vuoden 1970 väestölaskennassa kerätyt tutkintotiedot, joita päivitetään vuosittain. Henkilöiden nimiä ei tietosuojasyistä paljasteta, ja ennätysten tekijöiden suorittamien tutkintojen kappalemäärätkään eivät valitettavasti ole yksiselitteisesti laskettavissa rekisterin pohjalta. Samalle henkilölle on esimerkiksi voitu aikoinaan merkitä tutkinnoksi myös erillisten osaamisalojen suorittaminen. Lisäksi rekisterin varhaisimmat tiedot suoritetuista tutkinnoista eivät ole yksiselitteisesti tulkittavissa.
Leikkokukkien kasvattamisesta on olemassa ainakin nämä kirjat:
Johansson, Jari: Joulupuut ja leikkohavut - viljely- ja kasvatusopas (1997)
Nyman, Irmelin: Leikkokasvit avomaalla - viljelyohjeita (2008) (myös ruotsiksi)
Särkkä, Liisa: Leikkoruusun viljelyn tehostaminen (2001)
Thorsrud, Aarne: Kukkien viljely lasin alla (1953)
