Minulle tuli mieleen kysymyksestäsi vain Neponen-jänis, joka on seikkaillut Pikku Kakkosessa yli 20 vuoden ajan, vuodesta 2004 alkaen. Kysyin asiasta myös kollegoilta, mutta kukaan ei tiennyt toista pupua, jota olisi kovin väsyttänyt. YouTubesta löytyy joitain Neposen seikkailuja, jos haluat tarkistaa onko tämä se kyseinen jänis. Onko lukijoilla vinkkejä, mikä toinen jänis voisi olla kyseessä?Lähteet:https://www.imdb.com/title/tt12735876/ https://youtu.be/wNJF37t0DCs?feature=shared&t=1185
Kiva kuulla, että lukeminen innostaa. Tässä löytämiäni nuorille sopivia peliaiheisia kirjoja:Lukkila, Anne: Tuomiopäivä Enter [2024]Salama, Annukka: Ripley : nopea yhteys [2022]Cline, Ernest: Ready player one [2018]Davidson, I.I.: The ghost network-trilogia:Aktivoi [2019]Käynnistä Otava, [2020]Järjestelmävirhe [2020]- Tämän trilogian alkuperäisidea on Aleksi Delikourasin, joka siis on Nörtti-kirjojen kirjoittaja.Vacklin, Anders: Sensored reality-trilogia:Beta [2018]Glitch [2019]Replica [2020]Näitä pääsee tutkimaan ja varaamaan Helmetin sivuilta: Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi
Kyseessä on Rainer Maria RIlken runo Yön partaalla (Am Rande der Nacht teoksesta Buch der Bilder II) vuodelta 1906. Runo sisältyy teokseen Rainer Maria Rilke: Hetkien kirja : Runoja vuosilta 1899 - 1908 (1992, s. 67), johon runot on suomentanut Anna-Maija Raittila.
Hei, OUTI-kimpan verkkosivuilla (outi.finna.fi) voi varataa aineistoa ja kirjautua omiin tietoihin voimassa olevalla OUTI-kirjastokortilla ja nelinumreoisella PIN-koodilla.Jos kirjautumisessa on kirjastokorttiin liittyvä ongelma, niin kannattaa olla yhteydessä lähimpää OUTI-kirjastoon asian selvittämiseksi.Joskus kirjautumisen estaa järjestelmän tilapäinen häiriö. Niistä pyritään informoimaan asiakkaitta verkkokirjaston sivulla.
Jussi Aro on kääntänyt (J. Aro & A. Salonen & K. Tallqvist: Koraani, WSOY 2001) kohdan seuraavalla tavalla (17:31): Älä pidä kättäsi siteissä niskasi takana, äläkä myöskään ojenna sitä niin pitkälle kuin se ulottuu, ettet joutuisi istumaan moitittuna ja paljaaksi riistettynä.Koraanin kommentaarikirjallisuuden mukaan kielto on vertauskuvallinen. Ihmisen ei tule olla liian kitsas ikään kuin hänen kätensä olisi sidottu niskan taakse, mutta ihmisen ei myöskään tulisi liian runsaskätinen. Kohdassa on siis kyse vastuullisesta ja järkevästä rahankäytöstä.
Haluamasi kirja on mahdollisesti Timo Kyllösen Aava (2019). Kirjan esittelyteksti: "Ammattivalokuvaaja Matias Virta sukeltaa rauhalliseen erämaalampeen, mutta pintaan noustuaan järkyttyy löytäessään itsensä maailmasta, jossa hän ei ole koskaan käynyt. Lampi on muuttunut kansainvälisen rikollisliigan pelilaudaksi, jossa nappulat etenevät tai kaatuvat vahvimman päätöksellä. Kuinka paljon hänen on riskeerattava, että moraaliton ympäristön turmelija joutuu vastuuseen teoistaan?"Kirjaa ei ole varsinaisesti luokiteltu ekokatastrofi-kirjaksi, mutta on lähin kuvailemaasi kirjaa.
Kahvista ennustamisesta kertoo esim. Pieni Povauskirja (Anuirmeli Sallamo-Lavi 2019). Vanhempaa kirjallisuutta, ks. linkki.Prättäkitistä Vaski-kirjastoissa, ks. linkki. Lisää kirjallisuutta löydät Prättäkitti-aiheisen Wikipedia-artikkelin lähdeluettelosta, ks. linkki.Visan tietäjästä löytyy hiukan tietoa Wikipediasta, jossa mainitaan lähteenä Someron murrekirja (Pentti Virtaranta 1973), ks. tarkemmin: linkki. Lisää tietoa ja tarinoita Visan tietäjästä löytyy kansalliskirjaston kokoelman vanhoista digitoiduista lehdistä, ks. linkki.
Lähimmäksi kuvaustasi osuu laulu ”Pieni matkalainen”, joka alkaa: ”Pien’ on tuossa matkalainen, kirjat, taulut laukussaan”. Ensimmäisen säkeistön lopussa kysytään: ”Minne, minne käy sun tiesi, pieni reipas matkamiesi?” Siunausta ei tässä laulussa toivoteta, mutta toisessa säkeistössä lauletaan: ”…Herra sulle olkoon siellä oppaanas…” Tämän laulun sanoittaja on K. (eli Konstantin eli Kosti) Raitio. Melodia on kansansävelmä. Säkeistöjä julkaisuissa on yleensä neljä. Alkuperäisessä runossa ”Pienelle matkalaiselle” säkeistöjä on viisi. Runo sisältyy esimerkiksi K. Raition kirjaan ”Esi- ja toinen lukukirja” ja August Kannisen toimittamaan ”Lasten lukukirjaan”. Laulu sisältyy esimerkiksi Reijo Pajamon kirjaan ”Koulun laulutunnilla” ja nuottiin...
Äiti-aihe ei ole kovinkaan tavallinen Eeva-Liisa Mannerin lyriikassa. Useimmin äidit esiintyvät hänellä pelkkinä mainintoina: "Eurydike, / sisar, kaipaus, / vaimo, ehkä äiti, -- " (Orfeus Manalassa. 2 ; kokoelmassa Orfiset laulut), "Mikä kostea pimeä sykkivä avaruus, / minkä kärsivällisen äidin kohtu -- " (Duo ; Orfiset laulut), "Sävel on surullinen ja oudon kiivas, / vain siellä täällä jokin arabialainen nauha, / kun äiti liittää kuluneita loppuja / jyrkkään perinteiseen kulkuun -- " (Misericordia ; Fahrenheit 121), " -- sinne missä ilta / on syvin tummien puiden alla, / yön äiti." (Polku metsän läpi ; Fahrenheit 121). Varsinaisesti äidistä puhuu ainakin Mannerin esikoiskokoelman Mustaa ja punaista (1944) runo Valkea uni: "Näin äsken...
Kyseinen henkilö näyttää olevan lentokapteeni, lentokoneitten rakentaja ja Kar-Air Oy:n toimitusjohtaja Niilo Karhumäki, joka oli syntynyt Multiassa1). Hän on kirjoittanut mm. ilmailuaiheiset kirjat Lentopoikia ja Karhunahas. Hänestä ja veljistään on mainintoja myös muissa kirjoissa 2).Lähteitä:1) https://yle.fi/a/3-11161757 https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/57322) https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Karhum%C3%A4ki%2C+Niilo%22&type=AllFields
Nykyisissä merivoimien ohjesäännöissä ja normeissa kaksilippujärjestelmä ei tosiaan näytä enää esiintyvän. Varhaisempia suomalaisia lippuviittoilun käytänteitä on kuvattu ainakin seuraavissa teoksissa:Laivaston signaaliohjesääntö: (L.S.O.). Helsinki, 1921.Gröndahl, H. Lippu-, morse- ja semaforimerkinanto merellä, maalla ja ilmassa: lyhyitä ohjeita taulukkoineen ja esimerkkeineen: uuden kansainvälisen merkinantokirjan mukaan. Otava, 1934.Suojeluskuntalaivaston matruusin oppikirja. Suojeluskuntain yliesikunta, 1932.Erityisesti Gröndahlin teos vanhemmista voisi olla hyödyllinen. Kaksilippujärjestelmää kutsutaan teoksessa semaforijärjestelmäksi, ja siinä on kuvattu erikseen kansainvälinen (=englantilainen) ja suomalainen (=saksalainen)...
Nettisivustoilta (esimerkiksi Goodreads.com) löytyviin sitaatteihin ei ole merkitty, mistä teoksesta lause on tai missä yhteydessä Oscar Wilde olisi näin todennut. Oscar Wilden koko tuotanto sekä häntä käsitteleviä teoksia on digitoituna Project Gutenberg -palvelussa, josta kokeilin etsiä kyseistä lausetta sanahaulla, eikä niistä löytynyt vastaavaa, esimerkiksi sanaa misbehave ei löytynyt yhdestäkään hänen teoksestaan. Eli jos hän näin on lausunut, sitä ei ehkä ole dokumentoitu kirjallisesti tai alkuperäinen lähde on meidän tavoittamattomissamme. On myös mahdollista, että sitaatti on muokkautunut ajan saatossa, eikä vastaa täysin alkuperäistä, jolloin sitä on vaikeampi löytää.Kannattaa myös huomioida, että monesti kuuluisien henkilöiden...
Tämän tyyppiseen kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa näin:https://www.kirjastot.fi/kysy/suomenkieliset-aikakausilehdet-vuosina-1945-1955?language_content_entity=fiEli kattavaa listaa lehdistä ei ole saatavilla.Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy kolmisenkymmentä aikakauslehteä kyseiseltä vuodelta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/serial-publications?generalTypes=JOURNAL&year=1947&language=fin
Kerimäen kirkon tapulin näköalatasanteelle on päässyt kiipeämään viimeksi vuonna 2004. Sen jälkeen kiellettiin pääsyn tapuliin, sekä myös kirkon parville. Syynä tähän oli, että portaat ovat niin jyrkät ja kapeat, että ne eivät täytä poistumistiemääräyksiä. Tieto on saatu Kerimäen seurakuntamestari Sami Liukulta.
Hei!Jyväskylän pääkirjastossa on asiakkaiden käytössä kirjojenvaihtohylly, joka sijaitsee 1. kerroksessa hissin vieressä. Voit tuoda hyllyyn muutaman ehjän, uudehkon ja edelleen ajankohtaisen kirjan kerrallaan.
Kaivattu runo lienee Lauri Pohjanpään Rastas-emo, alun perin kokoelmasta Graalin malja (1926). "Lasit ja puheenaineet" jäävät, kun salissa väki hiljentyy kuuntelemaan puistosta kantautuvaa "aariain aariaa". Runo päättyy säkeisiin "Mut jossain yöhön ja pimeyteen / yhä värisi laulu rastaan, / joka luona pesänsä särkyneen / vain itki kuollutta lastaan."
Voisikohan kyseessä olla David Almondin Pimeän peli (Tammi, 2001)? Vuoristoon se tosin ei sijoitu: "luolat", joissa siinä liikutaan, ovat vanhoja kaivoskuiluja."Kolmetoistavuotias Kit Watson muuttaa perheineen isoisänsä luokse vanhaan kaivoskaupunkiin. Hän tutustuu synkkään poikaan nimeltä John Askew. John johtaa kaivostunnelissa pelattavaa peliä nimeltä Kuolema. Vaarin kanssa Kit taas tutustuu muistoihin ja tarinoihin, jotka antavat valoa ja toivoa elämään."
Kuvaukseen sopii parhaiten Nina Georgen romaani Pieni kirjapuoti Pariisissa (Bazar 2016). Lisää tietoa kirjasta löytyy kustantajan sivuilta osoitteesta https://www.bazarkustannus.fi/kirjat/pieni-kirjapuoti-pariisissa/.
