Valitettavasti tietämättä tarkkaa reittiä on aika vaikea sanoa, missä kohtaa tällainen kallioleikkaus olisi saattanut sijaita. Kokeilin Googlen karttapalvelussa autoreitin seuraamista Länsimäestä Hakunilan suuntaan, mutta ainakaan sillä reitillä ei ollut kohtia, jotka olisivat sopineet kuvaukseen tai kallioleikkauksien kohdalla kuvat eivät olleet riittävän tarkkoja. Jos käyttämällesi reitille on tullut muutoksia, ne saattavat ehkä liittyä Vantaan ratikan suunnitteluun. Vantaan ratikka on pikaraitiotieyhteys, jota suunnitellaan Mellunmäen metroasemalta Hakunilan, Tikkurilan ja Aviapoliksen kautta lentoasemalle (Vantaa.fi).
Lähetin kysymyksesi myös Vantaan kaupungin palautepalveluun.
Lähteet:
Vantaan ratikka. Vantaa.fi....
Saksalaisten osalta netissä viitataan Gordon Williamsonin ja Darko Pavlovicin teokseen Grey Wolf: U-Boat Crewman of World War II. Teos ei ollut enää vapaasti saatavilla, mutta sitä oli referoitu sivustoilla seuraavasti: Toisen maailmansodan aikaisessa Saksassa sallittiin yleensä vain siistit viikset, mutta kenttäoloissa tästä sallittiin poikkeuksia. Sukellusveneiden miehistöt kasvattivat yleensä parrat palveluksen aikana, mutta heidän odotettiin ajelevan ne pois heti kun tultiin satamaan. Riippuu siis varmaan kuvanottohetkestä, minkälainen miehistön partatilanne on ollut.
Yhdysvaltain laivastossa palvelleiden odotettiin 1800-luvun lopulta 1960-luvun lopulle pitävän hiukset, parrat ja viikset lyhyinä ja siisteinä, mutta tähän oli...
Tätä on meiltä kysytty aikaisemminkin. Viisipäiväinen, eli 40-tuntinen työviikko tuli voimaan 1.1.1966. Tässä linkki aikaisempaan vastaukseen palvelussamme: https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-suomessa-siirryttiin-5-paivaiseen…
Voisikohan kyseessä olla H.C. Andersenin klassikkosatu Keisari ja satakieli, josta löytyy mukaelmia useistakin eri lastenkirjoista?
Satu löytyy alkuperäisenä Andersenin versiona esimerkiksi teoksesta:
Andersen, H.C.: Keisarin uudet vaatteet ja muita satuja (Gummerus, 2005, suomentanut Eeva-Liisa Manner)
Ja vähän mukaillen esimerkiksi tästä teoksesta:
Suuri satukirja tytöille / suunnitellut Nancy Leschnikoff ja Helen Wood ; toimittanut Sarah Courtauld ja Rosie Dickins ; suomentanut Tiina Julin (Kids.fi, 2012)
Teosten saatavuustiedot löydät Satakirjastot-tietokannasta: https://satakirjastot.finna.fi
1600-luvun Raamatusta on näköispainos (https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.879790?sid=2936565690). Tämän teksti noudattaa vuoden 1776 Raamatun tekstiä:
"Pane minua niinkuin sinetti sydämees, ja niinkuin sinetti käsivartees; sillä rakkaus on väkevä niinkuin kuolema, ja kiivaus on vahva niinkuin helvetti: hänen hiilensä hehkuvat ja ovat Herran tuli;" (https://www.bible.com/fi/bible/60/SNG.8.FI1776) .
Hei,
Kyseessä on varmaankin ranskalainen animaatioelokuva Sammakoiden ennustus (La Prophétie des grenouilles, 2003 ; ohjaus Jacques-Rémy Girerd).
Elokuva on eräänlainen Nooan arkki -versio. Leffasta löytyvät siis tulva, sammakot ja perunoiden kuorinta.
Hei, Helpointa on tulla käymään lähimmässä kirjastossasi. Ota jokin henkilöllisyystodistus mukaan, 15-vuotiaalla käy Kela-korttikin. Saat uuden kortin kadonneen tilalle saman tien. Kirjastokortti on ensimmäisellä kerralla ilmainen, mutta kadonneen kortin tilalle lunastettavasta uudesta kortista peritään Heili-kirjastoissa 2 euron maksu.
Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisestä on ainoastaan yksi englanninnos. Naomi Walfordin käännös julkaistiin vuonna 1949.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
T tarkoittaa joko time (aika) tai test (testi). Nasan asiantuntijat ovat antaneet sille eri merkityksiä haastatteluissa.
Lähde: Dictionary.com, viitattu 18.4.2023
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on vuodesta 1899 alkaen annettu Tunne- nimeä etunimeksi alle 52 kertaa. Miehiä näistä on alle 20 ja naisia alle 32. Palvelussa on kaikki väestötietojärjestelmään tallennetut voimassa olevat etunimet, sekä kuolleiden henkilöiden osalta kuolinhetkellä voimassaolleet nimet. Yksityisyyssuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän, kuten esimerkiksi Tunne-nimen kohdalla, joka on varsin harvinainen nimi. Väestötietojärjestelmässä ei ole yhtään Tunnea sukunimenä.
Viimeiset Tunne- nimet on annettu 2000-2009, jolloin alle 5 naista ja alle 5 miestä nimettiin Tunneksi. Vuosina 1940-1979 nimen sai alle 20 miestä ja naista, 1980-1999 ei...
Vantaan seurakuntien hautausmaiden hoidosta vastaava henkilö kertoo holvihaudoista seuraavasti:
Holvihaudat ovat 120 cm syviä. Vainajan tuhka jää pysyvästi holvihautaan, tuhkaa ei siirretä haudasta minnekään. Käytäntö on sama kuin uurnahaudassa, tuhka jää pysyvästi hautaan. Hautausmaalla hauta on pysyvä. Kun holvihaudat täyttyvät, ne jäävät ennalleen hautausmaalle.
Kyseessä näyttäisi olevan yksi Suomen lukuisista ludelajeista. Tarkkaa lajinmääritystä kuvan perusteella on vaikea tehdä.
Suomessa esiintyviin ludelajeihin voi tutustua esim. seuraavien verkkosivujen avulla:
- https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4
- https://laji.fi/taxon/MX.229577/identification
Tässä muutama vinkki.
Bertényi, Patricia G.: Salaisuuksien galleria
Kuusisto, Stephen: Kuulokuvia : muistoja sokeudesta ja kuuntelemisesta
Mai, Jia: Pimeä voima
Maupin, Armistead: Yön kuuntelijat
Šiškin, Mihail: Neidonhius
Nimisampo.fi-palvelun mukaan Vantaalta löytyvät ainakin paikat Lindqvist, Blomqvist ja Nyqvistinalapuoli. Niistä kaksi ensimmäistä ovat talonnimiä, viimeisin pellon nimi.
Nimisampo yhdistää Kotimaisten kielten keskuksen nimiarkiston ja Maanmittaushallituksen paikannimirekisterin. Palvelu on vapaasti käytettävissä.
https://nimisampo.fi/fi
Vantaan paikannimiin ja niiden historiaan voi tutustua myös ainakin kirjassa:
Kepsu, Saulo
Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö
Helsinki, 2005
Kirjastoille halutaan usein lahjoittaa kirjoja, mutta kirjastojen kokoelmiin voidaan ottaa tuollaisista kirjoista vain pieni osa. Yleisperiaatteena lahjoituksistakin kirjastot haluavat omiin lainattaviin kokoelmiinsa vain sellaisia kirjoja, joita ne voisivat muutenkin ostaa uusina hankintoina: kysyttyjä, moitteettoman hyväkuntoisia ja uudehkoja tai klassikkokirjoja, joista asiakkaat olisivat todennäköisesti kiinnostuneita. Lahjoitusten vieminen kokoelmaan vaatii työaikaa ja resursseja eikä kirjastolla ole varastotilaakaan isoille lahjoituserille. Kirjastot päättävät, otetaanko lahjoitetut kirjat kokoelmiin vai laitetaanko ne esimerkiksi kierrätyshyllyyn.
Monilla kirjastoilla on kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat...
Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen sivujen kautta on mahdollista tutkia mm. rippikirjoja ja syntyneiden luetteloita. Nurmon aineistoja voit katsoa täältä.
Seinäjoen pääkirjastossa on kirkonkirjoja myös mikrofilmattuina. Saatavilla olevat rullat ja tietoa niiden käytöstä löydät täältä.
On epäselvää, kumpi on tämän suomenkielisen tekstin kirjoittaja: Aapo Kohonen vai Aukusti Simelius. Lisäksi joissakin lähteissä sanoittajaksi nimetään Aapo Korhonen, esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osassa 15. Esimerkiksi Kansalliskirjaston hakupalvelussa joissakin Otto Kotilaisen "Jouluyön" tietueissa on maininta: "Säveltäjä ja sanoittaja epävarmoja. Katso myös Elias Kiianmies (säv.), Auk. Simelius (san.): Tyyni on ilta jääpuvussaan, op9, nro 1, jossa on lähes sama teksti ja osin samankaltainen nuottikuva. Kiianmiehen sävellys kuitenkin todennäköisesti myöhäisempi kuin Kotilaisen." (Elias Kiianmies oli Elias Kyander vuoteen 1934 asti.) Kohonen ja Simelius ovat eri henkilöitä.
Vanhin nuotti, josta löysin Otto...
Valitettavasti tähän ei ole löytynyt vastausta.
Finna.fi -palvelusta voi hakea aineistoa asiasanoilla ja rajata hakua vuosiluvuilla. Näin vanhan kirjan kohdalla riskinä on, että sitä ei ole aikoinaan kunnolla asiasanoitettu. Tällä hetkellä käytettävät asiasanat löytyvät täältä https://finto.fi/yso/fi/
Esimerkiksi ympäristö-alkuisia sanoja on monta, myös ekologisuus-termillä voi hakea. Voi myös hakea sanoilla, jotka mahdollisesti sisältyvät nimekkeeseen. Tuloslistan vasemmassa laidassa olevia rajausmahdollisuuksia voi myös käyttää teosten kirjailijoiden selailuun, jos niistä jokin kuulostaisi tutulta.
Valmista listaa en onnistunut löytämään.
Jos suosituimmuutta arvioidaan kirjamyynnin kautta, Finlandia-ehdokkaiden listoja voi verrata esim. Suomen kustannusyhdistyksen sivuilta löytyviin myydyimpien kotimaisten kaunokirjojen listoihin (https://kustantajat.fi/tilastot/bestsellerit).
Vuoden 2022 Finlandia-voittaja, Iida Rauman Hävitys, on 20 myydyimmän kirjan listalla kolmantena. Muista ehdokkaista Olli Jalosen Stalker-vuodet on sijalla 15.
Vuoden 2021 ehdokkaista Rosa Liksomin Väylä on sijalla 3, Pirkko Saision Passio sijalla 11 ja voittaja Jukka Viikilän Taivaallinen vastaanotto sijalla 4.
Vuoden 2020 listalla voittaja, Anni Kytömäen Margarita, on sijalla 2. Ehdokkaista Tommi Kinnusen Ei kertonut katuvansa on sijalla 5.
