Levynkansien kuvia ei voi käyttää ilman kuvan oikeudenhaltijan lupaa, vaikka kyseessä olisi ei-kaupallinen tarkoitus.Taideteosten suoja-aika, eli aika jona teosten kopiointi ja yleisölle jakaminen yleensä on luvanvaraista, on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Valokuvien ja äänitteiden suoja-aika on 50 vuotta niiden julkaisemisesta. Nämä suoja-ajat koskevat siis teosten toisintamista ja jakelua.
Lisätietoa:
Tekijänoikeuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
ja -asetus http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950574
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen verkkosivut http://www.antipiracy.fi/
Kuvasto ry:n verkkosivut: https://kuvasto.fi/kuvaoikeuksien-abc/
Punatukkaisia tyttöhahmoja on päähenkilönä seuraavissa kirjoissa ja kirjasarjoissa:
Carolyn Keene: Neiti Etsivä -sarja
L. M. Montgomery: Anna-sarja
Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu
Sara Pennypacker: Klementiina
Siri Pettersen: Korpinkehät-sarja
Kari Vaijärvi: Kivisen kehän arvoitus
Linda Liukas: Hello Ruby -sarja
Ally Condie: tarkoitettu-trilogia
Kurt Held: Zora Punatukka
Kristiina Vuori: Näkijän tytär
Susan Fletcher: Irlantilainen tyttö
Lisää vastaavia teoksia voit etsiä Google-haulla punatukkainen tyttö päähenkilö kirja tai englanniksi redhead girl main character book.
Katkelma on Yrjö Jylhän runosta Hyvästi, Kirvesmäki. Runo on Jylhän kokoelmasta Kiirastuli : runoja rauhan ja sodan ajoilta (1941).
"Joko päättyi pitkäperjantai,
jo ristinpuut on riisuttu kai,
tämä onko jo pääsiäistä?"
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.362085?sid=2928571383
Tissin varhaisin kirjallinen esiintymä on vuodelta 1783 (Christfrid Ganander, Aenigmata Fennica : Suomalaiset arwotuxet wastausten kansa) ja sana on mukana myös ensimmäisessä suomenkielisessä sanakirjassa, Gananderin Nytt finskt lexiconissa (1786). Sitä lienee mahdotonta todentaa, kuinka kauan sana on kielessämme ollut ennen kirjoihin ja kansiin päätymistään, mutta joka tapauksessa se on ollut käytössä ainakin 1700-luvulta lähtien.
Lähde:
Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä
Kaivattu kirja lienee vuosina 1956–60 julkaistun kymmenosaisen Aarteiden kirja -sarjan ensimmäinen nide Souda, souda Sorolaan, jonka Martti Haavio on toimittanut, sepittänyt ja suomentanut ruotsinkielisen alkuteoksen pohjalta. Muisteltu loru on Margery Clarkin mukaan tehty Ahne Taina Talja, jonka ensimmäinen säkeistö kuuluu näin: "Leena Lokki oli kokki, / Taina Talja nuoli maljan." Säkeistö säkeistöltä loruun tulee lisää henkilöitä, joilla kullakin on oma roolinsa kuvatussa tapahtumasarjassa: Raija Reki tulen teki, Kaija Keula nouti seulan, Kerttu Köysi kirnun löysi, Pirkko Puna vatkas munan, Ritva Ruori kerman kuori, Martta Maku teki kakun, Katri Kani uuniin pani ja Tiina Tatti pöydän katti.
"Tiina Tatti pöydän katti, / Katri Kani uuniin...
Virittäjä-lehden verkkosivuilta löytyy vuonna 1920 julkaistu kielitieteilijä T. I. Itkosen artikkeli Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella. https://journal.fi/virittaja/issue/view/1946
Sen paikannimiluettelossa arvellaan utkun olevan muunnos alkuperäisestä sanasta: Utkujärvi, -joki Muonio, Utkusenjärvi Oulun p., Utkonaho Heinjoki, vrt. lpR uđke uusi t. I.utke tapa, elje.
https://journal.fi/virittaja/article/view/27779/43735
En löytänyt englanninkielisiä käännöksiä kysymistäsi runoista. Runebergin teoksista on käännöstietokannan mukaan käännetty kokonaisuudessaan ainoastaan Vänrikki Stålin tarinat, Kuningas Fjalar, Lotta Svärd ja Nadeschda. Hänen runojaan on myös yhdessä useiden eri kirjoittajien runoja sisältävässä Anna Krookin käännöskokoelmassa, mutta sen tarkempaa sisältöä tietokannoista ei valitettavasti löydy. On kuitenkin mahdollista, että joku noista runoista löytyisi tuosta kokoelmasta.
Lähteet
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokanta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN&…
Songs of the North : a collection of poems : English version by Anna Krook, 1926 (ilmestynyt myös nimellä...
Teos, jota haet on Teemu Saarisen kirjoittama Alkeisnoitumisen peruskurssi. Se on Otavan kustantama ja ilmestynyt v. 1993.
Kirjastoista sitä löytyy vielä kohtalaisesti, mm. Tampereen alueelta (PIKI-kirjastot) sekä Porvoon alueelta (Helle-kirjastot).
Song Meanings and Facts -sivuston mukaan laulun sanat rohkaisevat kuulijaa havaitsemaan oman voimansa, saamaan äänensä kuuluville ja puuttumaan yhteiskunnan epäkohtiin. Laulun kirjoittaneen englantilaisen Keith Reidin mukaan laulu on myös jossain määrin sodanvastainen.
Songfacts-sivuston mukaan laulun inspiraationa toimi ydinaseriisuntaa kannattanut mielenosoitus Lontoossa 25.10.1985.
Lähteet:
https://www.songmeaningsandfacts.com/youre-the-voice-by-john-farnham/
https://www.songfacts.com/facts/john-farnham/youre-the-voice
Tässä joitakin kirjavinkkejä.
Bergstrand, Mikael: Kolmella jaollinen mies
Honeyman, Gail: Eleanorille kuuluu ihan hyvää
Morrey, Beth: Missy Carmichaelin rakkaustarina
Saastamoinen, Anni: Sirkka
Schulman, Ninni: Tyttölapsi nro 291
Wells, Benedict: Yksinäisyyden jälkeen
Itse pidin kovasti 2.-3.-luokkalaisille vinkkaamastani Johanna Sinisalon Möbiuksen maa -kirjasta. Siinä päähenkilö Pii löytää salaperäisen rannerenkaan, joka tempaa hänet huimaan seikkailuun tuntemattomalle planeetalle. Piin kohtaama "Schrödingerin kissa", kertoo, että Piille on varattu erityistehtävä planeetalla.
Anja Portinin Radio Popov on kiehtova kertomus 9-vuotiaasta Alfredista, joka elää käytännössä yksin, koska yksinhuoltajaisä on aina matkoilla. Salaperäinen lehdenjakaja, jota Alfred nimittää Hiippariksi, alkaa pudottaa postiluukusta muutakin kun päivän lehden: omenoita ja muuta syötävää. Alfred päättää ottaa selvää, kuka "Hiippari" on, ja päätyy salaperäisen auttajansa Amandan luo kodin lämpöön. Vanhan radiolähettimen löytyminen...
Kysymyksessä muisteltu Mannerkorpi-katkelma on kokoelmaan Kylväjä lähti kylvämään sisältyvän runon "Että he kaikki yhtä olisivat" (lainausmerkit kuuluvat nimeen): ensimmäisestä säkeistöstä: "--- / Sillä jos ihminen epätoivonkaupungissaan / toisen ihmisen tapaa, / joka samaa kieltä puhuu kuin hän, / ihmisen, / jonka 'niin niin' on sama kuin hänen, / 'ei ei' sama kuin hänen, / ja mikä niistä on yli, / sekin samaa kuin hänen, -- " (s. 50).
Kesäkuun alku vuonna 1944 oli tavanomaista viileämpi etelässä vain niukasti toiselle kymmenelle yltäneine lämpötiloineen.
Leudon keskitalven jälkeen huhtikuussa alkanut poikkeuksellinen kylmyys viivästytti kevään tuloa ja jäiden sulamista, eivätkä lämpötilat kohonneet normaaleihin kevätkesän ja kesän lukuihin oikeastaan kuin vasta heinäkuussa. Etelä-Suomessakin maat alkoivat paljastua lumen alta vasta huhtikuun puolivälistä lähtien. Vappua vietettiin aurinkoisessa, mutta koleassa säässä, ja toukokuun ensimmäisellä viikolla Helsingissäkin saatiin rakeita ja lumisadetta. "Odotamme vain hartaasti, koska tämä 'takatalvi' rupeaa muuttumaan entisajan lämpimäksi toukokuuksi", valitteli Aamulehden pääkaupunkilaiskolumnisti 6.5....
Kenraali K.L. Oeschista löytyy monenlaista kirjallista aineistoa suomeksi, ruotsiksi, saksaksi ja jopa italiaksi, mutta ei nähdäkseni englanniksi Wikipedia-artikkelia laajempaa elämäkerrallista tekstiä:
Karl Lennart Oesch - Wikipedia
Oeschista on muuten mainintoja jatkosotaa englanniksi yleisellä tasolla käsittelevissä teoksissa, joista hyödyllisiä voisivat olla esim. seuraavat:
Kinnunen, T., & Kivimäki, V. (toim.) (2012). Finland in World War II: History, memory, interpretations. Brill.
Nenye, V. et al. (2016). Finland at war: The Continuation and Lapland Wars 1941-45. Bloomsbury Publishing PLC.
Vehviläinen, O. (2002). Finland in the Second World War: Between Germany and Russia. Palgrave.
Järeä Patteristo 3 perustettiin Tapanilassa, pääosin helsinkiläisistä ja Helsingissä asuvista siirtoväkeen kuuluvista. Sen 2. Patteri sijoitettiin heinäkuussa 1941 Laikon Väärämäkeen, josta se siirrettiin elokuun alussa Rautjärven Vähikkälän kylään, ja sieltä Aunuksen suunnalle, jossa patteri otti osaa Tuulosjoen taisteluun 4.9. 2. Patteri siirrettiin 13.9. VII AK:aan Prääzän ja Petroskoin suunnalle, ja marraskuussa patteri asettui lopullisesti Lotinanpeltoon, jossa se oli aina 21.6.1944 saakka.
Järeä Patteristo 3:n ja sen 2. Patterin säilyneet sotapäiväkirjat on digitoitu ja ne ovat käytettävissä Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Niistä selviää tarkemmin patterin sotatie ja arki.
Lisätietoja löytyy myös patteriston historiikista...
Voisiko kyseessä olla Lastenkamarin riimejä ja loruja / Maija Lindgrén, Satukustannus 1988. Kirjassa Uni-runon kuvituksessa näyttää kuin lehmä hyppäisi kuun yli.
Kirsi Kunnaksen riimittelemässä Hanhiemon iloisessa lippaassa on loru Pimpula pampula, jossa lehmä loikki yli täysikuun.
Yksi muu kirja, joka sopisi kuvaukseen on Lehmä, joka tahtoi lentää / Paul Brett Johnson, mutta se on ilmestynyt vasta vuonna 1994, Lasten parhaat kirjat -kustantamo.
Nämä kirjat ovat Helmet-kokoelmissa https://www.helmet.fi/fi-FI.
Hei,
novelli löytyy kokoelmasta Kauhujen kirja 2. Sen on kirjoittanut Thomas Tessier ja novellin nimi on tosiaan Ruoka.
Tässä linkki kirjan teostietoihin verkkokirjastossa: https://keski.finna.fi/Record/keski.119904?sid=2927302906
Tällaiselle termille ei ole varsinaista sanakirjamääritelmää olemassa, mutta oikeistodemareiksi kutsutaan sosiaalidemokraatteja, joiden arvomaailman katsotaan jostain syystä olevan lähempänä oikeistoa kuin toisen laidan sosiaalidemokraattien. Talouselämän Jouko Kärki arvioi pääkirjoituksessaan (15.2.2023) oikeistodemareiksi Tytti Tuppuraisen ja Ville Skinnarin. Kärki käyttää kriteerinä mm. halukkuutta valtiontalouden leikkauksiin.
Ajantasaisessa Yhdistyslaissa, sen 5.luvussa käsitellään yhdistyksen päätöksentekoa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L5P20
Kokouskäytännöt-sivustolla käsitelty myös yhdistyksen sääntömääräisiä kokouksia
https://www.kokouskaytannot.fi/kokoukset-yhdistystoiminnassa/kokoustyyp…
Käytännössä kirjasto ei palkkaa alaikäisiä (paitsi juuri näihin mainitsemiisi kesätyöpaikkoihin). Helmet-kirjastojen sijaiset tulevat käytännössä Seure-henkilöstöpalvelun kautta. Periaatteena on, että Seure ei palkkaa alaikäisiä. Kuten itse mainitsitkin, paras tapa päästä kirjaston töihin, on opiskella kirjastoalaa. Opiskeluihin liittyviä harjoitteluja voivat tietysti tehdä myös alaikäiset.
Seure.fi
