Varauksia tehtiin myös ennen tietojärjestelmää. Varausten muistaminen oli vain silloin haasteellisempaa.Varaukset merkittiin listaan kirjan nimen mukaan. Lista saattoi olla vihkotyyppinen tai myöhemmin "kehittyneempi" liikuteltava lista pienistä pahvisuikaleista, joihin kirjoitettiin kirjoituskoneella teoksen nimi. Suikaleet pujoteltiin sitten pieniin tauluisin kuin valokuvat kehyksiin.Kun kirja oli löydetty, katsottiin joko samasta listasta tai toisesta kortistosta varaajan nimi ja yhteystiedot. Jos lainaamiseen käytettiin vielä detroit-systeemiä, voitiin varaus merkitä kirjan lainauskorttiin, jolloin sen huomasi heti kirjan palautuessa.Nämä ovat hataria mielikuviani nuoruuden kesätöistä 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun...
Olisikohan kyseessä Marisha Rasi-koskisen Pudonneet? Kirjan takakansi kuvailee sitä näin:"Kolme nuorta etsii elämänsä suuntaa ja unelmiaan romaanissa, jossa kaikki ei ole sitä miltä aluksi näyttää. Sattuma sitoo nuoret merkillisillä langoillaan yhteen.Kadun nimi on Turnaround ja se näyttää aivan tavalliselta englantilaiselta pikkukadulta. Viimeisessä talossa tapahtunut onnettomuus on kuitenkin sysännyt liikkeelle asioita, joita ei voi pysäyttää. Teini-ikäinen Ian asuu yksin ja tekee konemusiikkia. Suomeen adoptoitu Elias perii kadulta talon biologiselta isältään ja unelmoi täydellisen roolipelin kehittämisestä. Kun samalle kadulle ilmaantuu salaperäinen hupparipäinen K, nuorten kohtalot kietoutuvat toisiinsa yllättävällä tavalla." Linkki...
Hei,Valitettavasti meillä ei ole tuota painosta saatavilla tällä hetkellä, joten en voi tutkia asiaa. Ehkäpä joku, jolla on kirja käsillä voi auttaa. Olemassahan on myös puhelimiin sovelluksia, jotka tunnistavat fontit.
Helsingin Sanomat 1945 vuodelta löytyvät mikrofilmeinä Pasilan kirjastosta. Ne saa siellä lukusalilainaan.Kansalliskirjastosta ja Turun yliopiston kirjastosta löytyvät myös lehden vapaakappaleet. Niitä voi tiedustella kirjastojen asiakaspalvelusta. Lehtiä ei saa sieltäkään kotilainaan.Kopiointi onnistunee, mutta se on maksullista.
Hei, kyseessä on varmaankin tämä kappale: Drunks & Children ja se on alun perin esitetty The Mighty Bosstones - yhtyeen albumilla Devil's Night Out (1989). The Mighty Mighty Bosstones Drunks and Children
Hei, Suomella ei ole virallista tunnuslausetta tai "mottoa", kuten esimerkiksi Yhdysvaltojen In God We Trust. Suomen valtioneuvosto asetti vuonna 1934 komitean suunnittelemaan Suomen tasavallalle vaakunan. Vuonna 1936 komitea ehdotti Suomelle niin sanottua täysvaakunaa eli suurta valtakunnanvaakunaa. Tuolloin Suomen tunnuslauseeksi ehdotettiin "vapaa, vankka, vakaa". Tätä ei koskaan otettu käyttöön. Varsinais-Suomen kokoomusnuoret ehdottivat moton virallistamista vuonna 2024.Lähteet:In Good We Trust - In God We Trust – WikipediaSuomelle esitetään virallista kolmen sanan mottoa – tämäkö se olisi? - Suomelle esitetään virallista kolmen sanan mottoa - tämäkö se olisi? | VerkkouutisetLeijonan tarina - Leijonan tarina - Jyväskylän...
Kirjaa löytyy useista eri kirjastoista Suomesta, voit tarkistaa ne Finna-verkkopalvelusta. Tässä linkki tuloslistaan: "kaksi kotia monta tarinaa karjalaiset sisä-savossa" | Hakutulokset | Finna.fiMikäli haluat teoksen kaukolainaksi Hämeenlinnaan, voit tehdä kaukolainapyynnön Vanamo-verkkokirjaston kautta. Löydät kaukolainalomakkeen Ota yhteyttä-valikosta.
En löytänyt kysymyksesi sitaattia Marcus Aureliuksen Itselleni-teoksesta. Kyseessä on todennäköisesti yksi lukuisista internetiä kiertävistä lauseparsista, jotka perusteetta on liitetty kuuluisaan ajattelijaan.Etäisesti kysymyksesi englanninkielistä sitaattia muistuttava kohta löytyy Itselleni-teoksen toisesta kirjasta, jossa Aurelius koskettelee kyynikkofilosofi Monimoksen (300-l eKr.) tietoteoreettista relativismia. Marke Ahonen on kääntänyt kohdan (II, 15) seuraavalla tavalla:"Kaikki on käsitystä." On selvää, mitä vastataan kyynikko Monimokselle, mutta selvää on myös, mikä hyöty tuosta sanonnasta on, jos ottaa vain sen ytimen, sikäli kuin se on totta.Monimokselle kaikki tosiasiat ovat siis suhteellisia. Marcus Aurelius taas oli...
Speisi mainitaan myös Paulaharjun kirjassa Taka-Lappia ja siinä hän selittää sitä näin: "speisi, lap. speisig, vanha raha (taaleri) = n. 5:60 mk". Tunturien yöpuolella -kirjassa speisin markka-arvo ilmoitetaan periaatteessa samalla tavalla ("5: 60 mk"), mutta kaksoispisteen ja numeron 6 väli on siinä sen verran pitkä, ettei '5:' välttämättä hahmotu kuuluvaksi yhteen '60 mk':n kanssa. Speisin arvoksi Paulaharju ilmoittaa siis 5 markkaa 60 penniä. Paulaharju teki Taka-Lappia -kirjassa kuvatun matkansa vuosina 1925–26. Sen aikainen 5,60 mk vastaa nykyrahassa 2,20 euroa (Rahanarvonmuunnin | Tilastokeskus).
Saattaapa mennä hakuammunnaksi, mutta tarjoan Annegert Fuchshuberin kirjaa Unohdettu puutarha (Weilin+Göös, 1986). Siinä on keskeisenä henkilönä sangen eriskummallinen Kuperkeikka-niminen hahmo. Tiukuja hänellä ei kyllä ole, mutta varsin erikoislaatuiset jalat kyllä muuten.
Jos varaus on hyllyssä jossain aukiolevassa kirjastossa, saa varauksen lähikirjastoon noin viikon odottelulla. Lauantaisin ja sunnuntaisin sekä arkipyhinä kirjaston kuormat eivät kulje.Jos varattuun aineistoon on jonoa, saattaa odottelu kestää hyvinkin pitkään. Joskus varatun teoksen voi löytää lähikirjaston bestseller hyllystä.Varauksen viipyessä kannattaa kysellä viiveen syytä kirjaston asiakaspalvelusta. Omatoimikirjaston tapauksessa lähimmästä isosta kirjastosta.
Kysyin asiaa kurssin pitäjiltä.Alun perin oli tarkoitus tarjota vain jatkokursseja, mutta kovan kysynnän vuoksi he yrittävät mahduttaa myös alkeiskurssin aikatauluunsa. Se onnistuuko yritys, on nähtävissä ensi viikon kuluessa Helmet tapahtumista. Toivotaan parasta!
Kangaslammen kunta liitettiin Varkauteen vuonna 2005. Nykyisen Varkauden alueella ei ole ainakaan Järviwikin mukaan Kangaslampi-nimisiä vesistöjä.Lähteet:https://www.jarviwiki.fi/wiki/Varkaushttps://www.jarviwiki.fi/wiki/Kangaslampi https://kangaslamminkyla.fi/#Kangaslampi
Yksittäisten neutraalien kilpailijoiden (Individual Neutral Athletes, AINs) kategoria otettiin käyttöön Kansainvälisen olympiakomitean toimesta Pariisin olympialaisissa vuonna 2024. Nämä kilpailijat ovat venäläisiä tai valkovenäläisiä, jotka eivät voi kilpailla oman maansa edustajina voimassa olevien pakotteiden vuoksi. Ehdot tällaiselle kilpailijalle ovat erittäin tiukat. Vuonna 2024 vain 11 kaikkiaan 4600 olympiakilpailijasta täytti nämä ehdot.Ehtoja on kaikkiaan kuusi. Nämä ovat ehdot tiivistetyssä muodossa ja niiden tarkempi sisältö löytyy alla olevasta linkistä.Ehdot täyttävät venäläiset tai valkovenäläiset kilpailijat kilpailevat ja palkitaan yksittäisinä neutraaleina kilpailijoina. Ei siis maidensa edustajina.Venäläisten tai...
Lausahdus on Tove Janssonin novellista Åttiårsdag, joka sisältyy kokoelmaan Resa med lätt bagage (1987). Novellikokoelma on suomennettu nimellä Kevyt kantamus ja muita kertomuksia (suom. Oili Suominen, 1987) ja tämä novelli on siis nimeltään Kahdeksankymmenvuotispäivät.Etsimäsi lausahdus on aivan novellin lopusta ja Oili Suominen on suomentanut sen näin: "Ei tämä minun haluni ehkä ole niin kaksinen, mutta se on ainakin minun omani". (Alkukielellä: "Min lust är kanske inte så märkvärdig men den är i alla fall min".)
Voisikohan etsimäsi tarina olla todellinen klassikko, J.R.R. Tolkienin omille lapsilleen kirjoittama Roverandom? Roverandom kertoo leikkisästä pikku koirasta nimeltä Rover, joka tulee puraisseeksi äkkipikaista velhoa housunlahkeesta. Velho suuttuu, ja taikoo Roverin lelukoiraksi, joka päätyy erään pienen pojan haltuun. Poika kuitenkin hukkaa Roverin hiekkarannalle, mistä Rover tempautuu huimaan seikkailuun ja päätyy muun muassa kuuhun ja merten syvyyksiin.
Kaikkien Suomen kirjastojen kokoelmista voi hakea Finna.fi-hakupalvelun kautta. Finnasta ei kuitenkaan voi tehdä varauksia tai tilata kirjoja muilta paikkakunnilta, vaan varaaminen täytyy tehdä kunkin kirjaston oman verkkokirjaston kautta. Linkki: https://finna.fi/
Uskon, että viittaat Benny Anderssonin säveltämään ja levyttämään lauluun Tröstevisa. Tröstevisan voi suomentaa lohtulauluksi -- tröste-sana viittaa trösta-verbiin (lohduttaa) ja visa-sana lauluun.
Juustojen valmistustaito on ikivanha. Niiden valmistus alkaa aina siitä, että maidon sisältämä juustomassa erotetaan herasta. Tätä prosessia kutsutaan maidon juoksuttamiseksi. Perinteisesti prosessissa käytetty entsyymi eli juoksutin on erotettu teurastettujen vasikoiden mahasta. 1960-luvulta lähtien eläinperäisen juoksuttimen rinnalle ovatkin tulleet mikrobiologiset tai mikrobeilla tuotetut juoksutteet. Mikrobiologisten juoksuttimien valmistamiseen käytetään pääasiallisesti sieniä, jotka tuottavat luonnostaan juustonjuoksuttimeksi soveltuvia proteolyyttisiä eli proteiineja pilkkovia entsyymejä. Mikrobiologisena juoksuttimena käytetään etenkin Rhizomucor miehei -sienen tuottamia entsyymejä. Valitettavasti en löytänyt yhtä tiettyä henkilöä...
