Kyseessä on Alice Tegnérin säveltämä ja Edit Polónin lastenlaulu Pieni Eino (Lilla Lasse, 1890).
Laulu sisältyy esimerkiksi Aarne Porkon toimittamaan nuottijulkaisuun Lasten oma laulukirja : Sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille. 1 (1972).
Julkaisun saatavuuden omalla verkkokirjastoalueellanne voitte tarkistaa täältä: https://finna.fi/Record/keski.103181
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
http://runeberg.org/sjungmamma/1/0008.html
Tässä tyttökirjallisuuden klassikoiden kirjoittajia :
Alcott, Burnett, Coolidge, Montgomery, Sandwall-Bergström, Swan, Turner, Virtanen Rauha S. Tyttökirjasarjoja ovat nimeltään Tyttöjen kirjasto, Vihreä kirjasto. Nuorten toivekirjastostakin löytyy paljon tytöille suunnattua aineistoa. Nämä ovat klassikoita, joku voi varmaan lisätä tähän uudempia alan tekijöitä.
Toiseen kysymykseesi on vastattu jo aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa.
Jean Estorilin (Mabel Esther Allan) Anne-sarjaa on ilmestynyt alkukielellä kaiken kaikkiaan 11 osaa. Alkukielisessä teoksessa päähenkilö on nimeltään Drina. Sarjasta on suomennettu vain viisi osaa ja mainitsemasi Anne Skotlannissa (Drina dances again, 1960) on siis sarjan viides ja...
Kyseessä on varmaankin Tuija Alarieston ja Ulla Eton lastenkirja Priitu Rovaniemen markkinoilla (Lapin maakuntamuseo, 2009).
https://lastenkirjainstituutti.fi/teos/priitu-rovaniemen-markkinoilla
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.906251
Voisiko kyseessä olla suosittu brittiläinen ennätyksiä esitellyt tv-sarja "Record Breakers", jota esitettiin Briteissä vuodesta 1972 vuoteen 2001 asti. Sarjaa on saatettu suuren suosionsa vuoksi esittää Suomen televisiossa jo 70-luvulla, mutta varmaa tietoa en löytänyt asiasta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Record_Breakers
Ehkä joku kysymyksen lukijoista muistaa paremmin? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tutkin koko joukon Pyynikki-aiheisia kirjoja ja valokuvia enkä ainakaan niistä löytänyt selitystä kysymyksessä esitetylle muistikuvalle isosta kahvipannusta Pyynikin harjulla. Pysyviä rakennelmia 50-luvun Pyynikillä olivat kesäteatterin ohella Rosendahlin ravintola nykyisen hotellin paikalla, Suomen Trikoon tehdasalueen rakennukset ja Pyynikintien toisella puolella Pyynikin huvilat (joista viimeinen purettiin vuonna 1961), vesikioski (joka purettiin vuonna 1954) ja näkötorni. Uimarannalla kesäteatterin alueen vieressä on ollut tilapäisiä kesäkioskeja, mutta nämä eivät kuitenkaan teatterista katsottuna ole sijainneet harjun suunnassa. Kahvinpaahtimoita ei näillä tienoilla ollut, ja 50-luvulla Pauligin Tampereen konttori ja...
Laila Järvinen suomensi ensimmäisen Peppi Pitkätossu -kirjan jo vuonna 1946, vuosi sen jälkeen kun Astrid Lindgrenin Pippi Långstrump oli ilmestynyt. Järvinen keksi Pepin suomalaisen nimen, kuten myös monien suomentamiensa Muumi-kirjojen hahmojen nimet. Tuomas Manninen on kirjoittanut aiheesta artikkelissaan 12.8.2014 Ilta-Sanomissa:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000792803.html
.
Hain kirjastojen yhteisestä Finna-tietokannasta hakusanoilla Saksa ja numismatiikka. Pääset selaamaan hakutulosta tästä linkistä: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=saksa+numismatiikka&type=AllFie…
Vasemman laidan valikoista voit rajata hakutulosta haluamallasi tavalla. Esimerkiksi rajaus Aiheen aika -> 1900-luku rajaa tuloksen 1900-luvun rahoja käsitteleviin kirjoihin.
Monet käyttökelpoisista kirjoista näyttävät olevan Museoviraston kirjastossa, josta niitä ei saa kotilainaan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa olevia kirjoja sen sijaan voi tilata kaukolainaksi kaukopalvelumme kautta.
Etsimme kollegan kanssa ajatelmaa teoksista Pää tallella : runoja ikääntyville (LK-kirjat 2008), Eeva Kilven Kuolinsiivous (WSOY 2012) sekä Aforismin vuosisata (WSOY 1997), mutta näistä teoksista sitä ei löytynyt tyylillisestä ja aiheen samankaltaisuudesta huolimatta. Erityisesti Eeva Kilpi on käsitellyt paljon vanhenemista ja tämä olisi sopinut hänen kirjoittamakseen. Tutkailin myös Kai Niemisen teosta Istun tässä, ihmettelen : valitut runot (Tammi 2012), jossa pohditaan elämän katoavaisuutta, mutta tässäkään ei osunut.
Runotietokannasta ei myöskään löytynyt vastaavuutta. Runotietokanta
Muistaisitko, missä yhteydessä olet tämän ajatelman kuullut?
Kenties joku palstamme lukijoista tunnistaa ajatelman.
Löysin jakson 7709, jossa Bill Spencer seisoo räjäyttämässä rakennusta ja vieressä on todistaja, joten hän kai jää kiinni saman tien, https://www.youtube.com/watch?v=sFvcPTyLJgQ.
Yliopiston almanakasta voi tarkistaa, että 24.10.1935 oli torstai.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…
On aina mahdollista, että kirjailija käyttää fiktiivisessä teoksessa taiteellista vapautta faktojen suhteen.
Joidenkin lähteiden mukaan nykyaikaiset, nailonista valmistetut sukkahousut yleistyivät Suomessa vasta 1960-luvulla, ja ne saapuivatkin kansainvälisille markkinoille vasta 1950-luvulla. Ks.
Säädyllistä ja säädytöntä : pukeutumisen historiaa renessanssista 2000-luvulle, toim. Arja Turunen ja Anna Niiranen (2019), etenkin sivut 288 ja 354.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3910207
sekä
Silkkisääret : naisten sukkien historia, suom. Nelli Iivanainen
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3115040
Toisaalta on viitteitä siitä, että esimerkiksi 1300-luvulla venetsialaisnuorukaiset käyttivät sukkahousujen...
Taulujen ja signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Näin kirjaston ammattitaidolla en löytänyt taitelijaa. Kuvataiteilijamatrikkelista on melko vaikea selata, kun tuo nimikirjoitus on aika taiteellinen.
Asiantuntijoita löytää esimerkiksi suurista taide- ja antiikkihuutokaupoista, tässä muutama: Bukowski's sekä Hagelstam ja Helander.
Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista voisi ehkä myös olla apua etsinnöissä, sitä on saatavilla useista kirjastoista.
Tartuin tuohon tietoon, että kyseinen henkilö on kirjoittanut kirjoja ja olettaisin että matkakirjoja. Helmet-kirjastoista löytyy Eeva Simolan kirjoittama Tripsteri-sarjan Skotlanti-matkaopas hakusanoilla Eeva ja matkaoppaat. Teoksen tiedoissa tekijästä kerrotaan "Oppaan on kirjoittanut ja osin kuvannut toimittaja ja tietokirjailija Eeva Simola, joka on viettänyt Skotlannissa useita vuosia." Netissä on Tripsteri.fi-sivusto, jonka yksi perustajista on Eeva Simola ja jossa on hänestä kertova blogi. Tässä on linkki blogiin Tutustu Tripsteriin: Eeva Simola ja verraton Skotlanti.
Eeva Simola kertoo muun muassa, että on "työskennellyt neljällä kielellä radiossa, televisiossa ja printtimediassa, kirjoittanut kirjojen pituisia...
Sinun kannattaa olla yhteydessä Helsingin kaupungin Sisätilojen tuholaiset -sivustoon. Sivustolla on tunnistuskuvia erilaisista tuholaisista ja ohjeita niiden torjumiseksi. Jos tarvitset lisäohjeita, ota yhteys sivulla mainittuun asumisterveysneuvontaan (puh. 09 310 15000 (ma, ke–to: klo 9–12, ti klo 9–15).
Sisätilojen tuholaiset:
https://sisatilojentuholaiset.fi/
Vuoden 2015 kirja on toistaiseksi uusin. Tauko sarjan julkaisussa on siis venähtänyt jo melko pitkäksi. Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta 6.2.2022. Otava-kustantamon tietokirjallisuuden kustannusjohtajan mukaan internet on vähentänyt tarvetta tällaiselle henkilöhakemistolle, sen menekki oli laskusuunnassa. Kirjan laatiminen on lisäksi hyvin työläs prosessi.
Helsingin Sanomat 6.2.2022
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuka_kukin_on
Kyseessä on Bertolt Brechtin runo Schlechte Zeiten vuodelta 1949.
Runon voi lukea esimerkiksi teoksesta Bertolt Brecht: Gedichte. Band VII : 1948-1956 (1969, s. 51) . Teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja voit tilata sen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
Brita Polttila on suomentanut Brechtin runon Schlechte Zeit für Lyrik eli Huonoa aikaa lyriikalle, joka sisältyy Brechtin runojen kokoelmaan Runoja 1914-1956 (ensimmäinen painos vuodelta 1969).
Valitettavasti ei löytynyt tietoa, mistä Korpikallentie olisi varmuudella saanut nimensä. Asiaa eivät tienneet myöskään Asmalammen alueella pitkään asuneet kaksi henkilöä. Vastaavan niminen tie löytyy myös Lopelta.
Kuitenkin jos kyseessä olisi Kalle-nimisestä ihmisestä, olisi tien nimen kirjoittaminen nykyisessä muodossaan aika haasteellista oikeinkirjoituksellisesti: erisnimenä Kalle olisi aika välttämätöntä kirjoittaa isolla, esimerkiksi Korpi-Kallen tie.
Suomen murteiden sanakirja antaa kallelle mm. rinne-merkityksen. Tämä voisi olla luonteva selitys varsin suurten korkeuserojen Vaajakoskella.
Vastaus riippuu siitä, millaisista nuoteista on kyse. Kaikilla nuoteilla ei ole lainausoikeutta eli niitä kirjasto ei voi ottaa kokoelmiinsa.
Jyväskylän kaupunginkirjastoon nuotteja voi tuoda lahjoituksena ja allekirjoittaa aineiston lahjoitussopimuksen. Lahjoittaja hyväksyy, että kirjasto voi käyttää lahjoitetun aineiston sopivaksi katsomallaan tavalla.
Kansalaiskoulujärjestelmä sai alkunsa vuonna 1958. Kansalaiskoulu oli yleensä 2-vuotinen ja sinne suunnattiin opiskelemaan kansakoulun jälkeen. Kansalaiskoulun tavoitteena oli opettaa käytännön aineita, jotka tähtäsivät työelämään, mutta kursseihin kuului myös yleissivistäviä aineita. Tuntijako vaihteli kouluittain. Joissakin kouluissa tuntijako sisälsi englannin tai ruotsin opetusta.
Lisätietoa aiheesta löytyy mm. näistä teoksista:
Valistus ja koulunpenkki: kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle (2011)
Syväoja, Hannu: Kansalaiskoulu 1958-1981: työ- ja kansalaiskasvatusta koulunuudistuksen rinnalla (2009)
