Esimerkiksi ajurinistuinta, kuskipukkia tarkoittava sana kosla on tullut suomen kieleen venäjän kuskipukkia merkitsevästä sanasta kozly.
Sana on sittemmin saanut myös merkityksen 'huono, vanha auto'.
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_2621f4558edac84a0de…
Heikki Paunonen: Sloboa Stadissa: Stadin slangin etymologiaa (2016)
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kosla?searchMode=all
Hei!
Kysymykseesi sopisi hyvin esimerkiksi Kristiina Wallinin runokokoelma "Kaikki metrit ja puut" (2012)! Se on helposti saatavilla esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-järjestelmässä.
Kirjallisuuskritiikin verkkolehti Kiiltomato hehkuttaa Wallinin teosta seuraavasti: "Tanssijalla on oma sanaton kielensä, hänen ruumiinsa on soittorasia, joka soi ja rakentaa maailman liikkeiden avulla. Runokokoelma antaa paljon etenkin tanssijalle tai tanssista kiinnostuneelle."
Tanssin aihepiiriä voisi luodata lisäksi Pentti Saarikosken Tiarnia-sarjan kautta. Vuoden 2012 painosta on hyvin saatavilla Helmet-kirjastoissa.
Kristiina Wallin Kaikki metrit ja puut - Kiiltomato.net
Oliskohan kyseessä Mimi Vang Olsenin lastenkirja Viisi kissanpoikaa (De fem killinger, suom. Risto Lehmusoksa, 1980).
Kirja on lainattavissa vielä joissakin Suomen kirjastoissa. Pääkaupuninkiseudulla kirjaa on vain Kansalliskirjastossa.
https://finna.fi/
Mikäli haluaisit kirjan omaksi, kannattaa etsiskellä nettiantikvariaateista.
Sanonta on tullut englannin kieleen Japanista. Shintolaisen pyhätön porttiin on 1600-luvulla kaiverrettu kuva kolmesta viisaasta apinasta, joista yksi on peittänyt silmänsä, yksi korvansa ja yksi suunsa. Niiden japaninkieliset nimet Mizaru, Kikazaru ja Iwazaru merkitsevät juuri "ei näe", "ei kuule" ja "ei puhu". Tämän symbolin kautta sanonta on ilmeisesti levinnyt tullut yleiseen käyttöön englannin kielessä 1900-luvun alussa.
Itse sanonta on ollut kauan käytössä ympäri Aasiaa. Sen uskotaan syntyneen Kiinassa ehkä 400-luvulla ennen ajanlaskun alkua ja perustuvan Kungfutsen lausahdukseen. Toisten teorioiden mukaan se olisi peräisin muinaisesta Egyptistä. Sanonnan mukaan ihmisen tulee pidättäytyä katsomasta...
Lähetin kysymyksesi Tampereen kadunnimitoimikuntaan, jossa haluttaisiin tietää, kuinka vanha tuo osoite mahtaa olla? Toimikunnan sihteerin mukaan yleensä kattavassa ja poistuneetkin kadunnimet sisältävässä Maija Louhivaaran teoksessa Tampereen kadunnimet (1999) kyseistä osoitetta ei ollut ainakaan katuna mainittu. Avulias sihteeri etsi myös netistä, mutta sieltäkään ei löytynyt karttaa, jossa kyseinen kadunnimi olisi ollut.
Muksujen keskeinen tuotanto kattaa 1960-70-luvun vaihteessa kolme LP-levyä Otavan kirjallinen äänilevy -sarjassa: Viisumi keväästä syksyyn (nro 43, 1967), Pienen pieni (nro 67, 1969) ja Kotimainen elämänmuoto (nro 71, 1970), sekä yhden Tammen kirjallinen äänilevy -sarjassa: Ole Finlandia (1968).
Vuonna 1994 LP-levyjen kappaleet julkaistiin kokoelma-cd-levyllä Viisumi keväästä syksyyn - kootut laulut 1966-1970 (Siboney, SIBCD06)
Muksut lauloi Pentti Saarikosken lisäksi myös muiden suomalaisten lyyrikkojen (mm. Aulikki Oksanen, Lauri Viita, Lassi Sinnkonen, Jorma Ojaharju, Kari Aronpuro, Pirkko Jaakola ja Anselm Hollo) runoihin sävellettyjä lauluja. Myös muutama käännösruno kuului ohjelmistoon. Säveltäjänä toimi yhtyeen jäsen Tapio...
Kyllä, ainakin pääkaupunkiseudulla Helmet-kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia tarpeen mukaan. Poikkeuksena Keskustakirjasto Oodi, joka ei ota vastaan aineistolahjoituksia. Voit tiedustella asiaa lähikirjastostasi. Jos lahjoitettuja kirjoja ei oteta kirjaston kokoelmaan, ne ohjataan eteenpäin, esim. kierrätyshyllyyn, josta muut asiakkaat voivat poimia teoksia itselleen.
Kirjastoja, joissa on kirjakierrätyspiste, voit etsiä Helmet.fi-sivulta kohdasta Kirjastot ja palvelut. Kirjoita hakulaatikkoon kirjakierrätyspiste ja paina enter. Helmet.fi
Haku ei tuottanut tämän astian kohdalla tulosta, joten kehotan kysymään asiantuntijoilta, esim. antiikki- ja taidelasiliikkeistä sekä osto- ja myyntiliikkeistä, olisiko niissä mahdollisesti tietoa kyseisestä lautasmallista ja sen alkuperästä.
Kyseessä on lippaallinen tai makasiinillinen kivääri, joka voi olla myös itselataava. Tunnetuimpia kiväärimalleja on lännenelokuvista tuttu Winchester-kivääri.
Helsingin Messuhallissa eli nykyisessä Töölön kisahallissa järjestettiin ilmeisesti useampaan otteeseen Neuvostoliiton teollisuusnäyttely. Kyseessä on kuvien perusteella ollut korkean profiilin tapahtuma, johon voisi kuvitella luokkaretkeläisten suuntaavan Linnanmäen ja Korkeasaaren lomassa. Yksi näyttely on ilmeisesti pidetty vuonna 1959. Alla olevien kuvien kuvausvuodesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta 1950-luvulta kuitenkin. Näyttääkö tutulta?
Kaikki kuvat: Väinö Kannisto, valokuvaaja. Helsingin kaupunginmuseo.
Helsingin kaupunginmuseo. Neuvostoliiton teollisuusnäyttely. 1950-luku.
Neuvostoliiton teollisuusnäyttely 1959 -postileima.
Kyseessä on todennäköisesti venäläinen kansansatu Pakkanen (Морозко, Morozko). Kuvaamallasi tavalla kuvitettuna se voisi olla alla oleva kuvakirjapainos vuodelta 1971 (Weilin+Göös).
Finna.fi: Pakkanen https://finna.fi/Record/vaari.905289
Kirjasampo: Pakkanen https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Lajien tunnistamista voi tehdä esimerkiksi LuontoPortin tietojen avulla, https://luontoportti.com/?search=true. Myyrä-haulla saa näkyviin myyrien piirroskuvia, lajeja on monia, samoin saa rotan kuvan sekä sen kuvauksen, https://luontoportti.com/t/3160/rotta. Myyrän ja rotan tunnistamisessa neuvotaan katsomaan hännän pituutta. Minusta näyttäisi, että kuvassa olevalla eläimellä on pitkä häntä, joka viittaisi siihen, että se on rotta. Me kirjastossa emme ole luonnontieteen ammattilaisia, joten tunnistusta voi pyytää Suomen Luonto -lehdessä ja etenkin heidän Facebook-palstallaan, johon löytyy linkkaus lehden kysy-sivulta, https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/. Suomen luonnolla on tunnistusvisa, jossa tunnistetaan myyriä ja...
Hakutermillä lastenkirjallisuus ja kielirajauksella ruanda löytyy neljä lastenkirjaa. Helmet-kirjasto ottaa mielellään vastaan hankintaehdotuksia. Voinee kuitenkin olettaa, että tarjontaa ruandankielisille lastenkirjoille ei ole kovinkaan paljoa.
Helmet-hankintaehdotus.
helmet.fi. Ruandankieliset lastenkirjat.
Kollega ehdotti tällaista teosta: Tage Söderström: Med segelbåt till Sibirien (Schildt, 2005).
Hesarin kuukausiliitteessä 7.7.2015 on juttu nuorten miesten retkestä: Munkkiniemeläispoikien Tukholman-purjehdus muuttui kauhumatkaksi Stalinin leireille Siperiaan.
Ilmeisesti tarkoitat kirjojen varaamista Helmet-kirjastoissa.
Voit tehdä varauksen itse Helmet-haussa. Tämä edellyttää, että kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi.
Helmetissä varaamiseen löydät ohjeet täältä:
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#aineistonvaraaminen
Henkilökunta voi tehdä varauksen puolestasi kirjastossa tai puhelimessa. Tällöin tarvitaan kirjastokorttisi tai sen numero.
Voit myös soittaa kirjastoon ja varata siellä hyllyssä olevan teoksen. Tällöin tarvitaan kirjastokorttisi numero. Puhelimitse varattua teosta ei lähetetä toiseen kirjastoon. Nouda varaus kirjastosta, johon olet soittanut.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hugo Simbergin enkelitematiikkaa on käsitelty laajasti kristillisestä ja muistakin näkökulmista Annika Iltasen opinnäytteessä Haavoittuneen enkelin matkassa. Opinnäyte on ladattavissa PDF-muodossa Helsingin yliopiston e-aineistoista.
Iltanen on käyttänyt yhtenä keskeisistä lähteistään Pentti Lempiäisen kirjaa Kuvien kieli : vertauskuvat uskossa ja elämässä. (WSOY, 2002, ISBN 9510264571).
Suppea teosanalyysi Haavoittuneesta enkelistä löytyy Kansallisgallerian sivulta.
Linkki opinnäytteeseen
Opinnäytteen viitesivu
Lempiäisen kirjan saatavuus Vaara-kirjastoista
Kansallisgallerian teosesittely
Kappaleen nimi on "Kaipaan rannoille Laatokan". Sen on säveltänyt Aili Runne.
Nuotinnos löytyy seuraavista teoksista:
Lauluja Laatokan laitamilta ja Vuoksen varsilta (Urho Sipponen, 1968)
Runne, Aili: Laulut : valikoima (Aili Runne, 19--)
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa pystyy ottamaan tulosteita mikrofilmeistä. Tulosteen hinta on 0,20 €/kpl, ja kaksipuoleinen tuloste maksaa 0,40 €/kpl.
Lisätietoa Turun kaupunginkirjaston mikrofilmatuista lehdistä löytyy täältä: https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/palvelut/lehdet. Mikrofilmit ja mikrofilmien lukulaitteen voi varata käyttöönsä joko Turun kaupungin Varaamo-palvelussa (https://varaamo.turku.fi/) tai kirjaston asiakaspalvelussa.
Ajankohdan Helsingin Sanomien uutisoinnin mukaan koulut aloittivat syyslukukautensa torstaina 14.8.1986.
Helsingin Sanomat 8.8.1986, Helsingin Sanomat 13.8.1986
