Kirjaston maksut, kuten myöhästymismaksut ja korvausmaksut, menevät kaupungin kassaan. Kirjaston määrärahat päätetään kaupungin budjetin yhteydessä. Kirjaston käyttö, lainaus ja varaaminen ovat maksuttomia, mutta kunta voi periä maksuja myöhästyneistä palautuksista, varausten noutamatta jättämisestä ja muista suoritteista. Kirjasto voi käyttää aineiston perimiseen perintätoimistoa, jos aineisto on myöhässä 60 päivää eräpäivästä lukien. Lisäksi lainaaja joutuu maksamaan perintäkulut.Tästä on kysytty aiemminkin: Minulla kävi unohdus ja kirjaston kirjoista meni myöhästymismaksu. Mihin nämä rahat käytetään kirjastossa? | Kysy kirjastonhoitajaltaKuntaliiton uutisoi kirjastosaatavista: Kirjastosaatavien perintä | Kuntaliitto.fi
Meillä ei ole myynnissä olevista kirjoista listoja. Syksyllä mahdollisesti järjestämme suuremman myyntitapahtuman, mutta myytävistä teoksista emme pidä listaa. Pääkirjastolla on myöskin myyntihyllyt uutuusalueen huoltoväylän puoleisessa päädyssä lähellä hissiä. Sielläkin on myös kirjallisuutta sekä muuta aineistoa kuten levyjä ja lehtiä, mutta näistä ei pidetä kirjaa mitä siellä on. Tämä käytäntö on kirjastoissa muuallakin.
Kermakko näyttäisi olevan puristelasia. Suomessa vastaavanlaisia teki mm. Riihimäen lasi, mutta samanlaisia kannuja on tehty myös ulkomailla. Monet puristelasiset astiat olivat tuotannossa useiden vuosikymmenien ajan, joten vuotta ei pysty sanomaan kuvan perusteella.
Vanhat kartat -verkkopalvelusta löytyy useita karttoja Vesilahden alueesta, kartoissa näkyy myös talojen nimiä. Mene osoitteeseen vanhatkartat.fi ja etsi Vesilahti Suomen kartasta. Pystyt etsimään karttoja loitontamalla tai lähentämällä sekä vasemman reunan vuosilukuvalikosta.
Voisikohan kortin kuva viitata jaksoon, jossa Muumitaloon ja sen ympärille kasvaa viidakko? Mieleeni tuli hämärä muistikuva tällaisesta jaksosta. Tein nopean Google-haun hakusanoina ''muumit viidakko'' ja tulosten perusteella kyseessä voisi olla Muumien jaksot 18-20, joissa muumien löytämät trooppiset taikasiemenet kasvattavat viidakon talon ympärille.
Kirjaa en ole pystynyt löytämään, mutta kysymyksen lisätiedoissa mainitusta geologi Aarne Laitakarista löytyy kyllä tietoa. Aarne Vihtori Laitakari (Nybergh) syntyi Helsingissä 12.12.1890. Hän oli aviossa Anna os. Collanin kanssa ja pariskunnalla oli useita lapsia. Hän valmistui filosofian tohtoriksi 1922 ja toimi myöhemmin mm. geologisen tutkimuslaitoksen johtajana. Eläkkeelle hän jäi 1960. Lisää tietoa matrikkeliteoksessa Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit (1973), s. 324. Laitakari kuoli vuonna 1975 ja hänet on haudattu Helsingin Malmin hautausmaalle. Laitakari kirjoitti useita kirjoja, ks. linkki. Hänestä löytyy myös valokuvia, ks. linkki.
Suomen kansallisbibliografia Fennican ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Kjell Westön teosta Dän vi en gång gått (suom. Missä kuljimme kerran) ei ole käännetty englanniksi. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografiahttp://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Asiaa voisi tiedustella Kysy museolta -verkkotietopalvelusta (https://kysymuseolta.fi/postimuseo/?lang=fin). Postimuseo on on yksi palvelun kysymyksiin vastaavista museoista.
Kreikkalaisessa mytologiassa Demeter on maanviljelyksen, maan hedelmällisyyden, sadonkorjuun ja vuodenkierron jumalatar. Hänen roomalainen vastaparinsa on Ceres. Lisätietoa Demeter- ja Ceres-jumaluuksista löydät esimerkiksi Paavo Castrénin ja Leena Pietilä-Castrénin Antiikin sanakirja -teoksesta (Otava, 2000).
1900-luvun kolmelle ensimmäiselle vuosikymmenelle sijoittuvia kirjoja on toki paljonkin. Otin listaan mukaan vain teoksia, jotka sijoittuvat kokonaan toivotulle ajanjaksolle. On tietysti myös Täällä Pohjantähden alla -klassikkoromaanin kaltaisia kirjoja, jotka kattavat paljon pidemmän ajan. Kyseinen Väinö Linnan romaani kattaa ajan 1880-luvulta aina 1950-luvulle asti. Myös esimerkiksi Kjell Westön Westö, Kjell : Missä kuljimme kerran -romaani kuljettaa yhden suvun tarinaa vuodesta 1905 aina talvisodan kynnykselle, vuodenvaihteeseen 1938 -1939. Jätin pois myös aikalaiskuvaukset. Listassa on siis vain myöhemmin kirjoitettuja historiallisia teoksia. Lopussa on erikseen muutama historiallinen dekkkari. Aho, Elisabet :...
Louhimiehen Tuntematonta kirjallisuudentutkimuksen keinoja hyödyntäen käsitellään ainakin Jussi Ojajärven esseessä Tuntemattoman sotilaan kaksi elämää, jossa sitä vertaillaan Kristian Smedsin näytelmäversion (2007) kanssa. Se sisältyy vuonna 2020 julkaistuun kirjoituskokoelmaan Väinö Linna : tunnettu ja tuntematon. Kysymyksessä mainitun kaltaista johtopäätöstä en kuitenkaan suoranaisesti Ojajärven tekstistä löytänyt; Linnan teosta nationalistisempana hän kuitenkin Louhimiehen tulkintaa piti ja halutessaan kaiketi siinä ilmenevää sankaruuden korostusta voisi pitää enemmän sotaa ihannoivana kuin pasifistisena. Valitettavasti tämän paremmin kysymystä vastaavaa esseetä ei tutkimieni vuonna 2017 tai sen jälkeen ilmestyneiden Linna-, Louhimies-...
Kysyin asiaa viisailta kirjastokollegoiltakin, mutta toistaiseksi kukaan ei ole tunnistanut kuvailuun sopivaa laulua.Rami Välimäen Kesän jälkeen tulee mieleen, vaikka se ei taida täsmätä. Don Henleyn The Boys of Summer vuodelta 1984 kertoo sekin kaupungista ja menetetystä kesästä.
meillä yleisessä kirjastossa on vähemmän tämänkaltaista kirjallisuutta. Verkkokirjastossa voi tehdä hakuja yhdistelemällä erilaisia termejä kuten palkat, Yhdysvallat, talous ja tuloerot.Koitin katsella meidän kokoelmaamme, ja joitakin katsomisen arvoisia teoksia sieltä poimin. Norberto R. Keppe: Työ ja pääoma, David Harvey: Uusliberalismin lyhyt historia sekä Yanis Varoufakis: Maailmantalouden Minotauros. Kaikissa näissä käsitellään joltakin kantilta Yhdysvaltain taloudellista kehitystä ja 1970-luvun talousjärjestelmän ja rahapolitiikan muutosta. Tosiaan vastaako tämä kysymyksenasetteluun palkkakehityksen jäännistä jälkeen tuottavuuden kasvusta on hieman kyseenalainen, mutta ainakin taustoittavat kehitystä.Suosittelen myös kääntymistä...
hieman on niukasti löytynyt tietoa tähän. Yksi mahdollinen teos voisi olla Ritva Toivolan: Vampyyrimuoti vuodelta 1996. Kannessa on punaista ja mustaa. Kirjassa on erillisiä tarinoita ja yhdessä ainakin epäillään vampyyrilahkon kokoontuvan suuressa huvilassa Helsingin lähellä.
Löysin Tilastokeskuksen sivulta kellonaikoihin liittyvää tilastoa vuosilta 2006–2024. Sinne pääsee tästä linkistä: Rikokset tapahtumavuoden mukaan muuttujina Vuosi, Tapahtumakuukausi, Tapahtumaviikonpaiva, Tapahtumakellonaika, Rikosryhmä ja teonkuvauksen tarkenne ja Tiedot. PxWeb Tältä sivulta saat esiin taulukon, josta näkee, kuinka monta rikosta eri vuosina on tullut viranomaisten tietoon tiettyinä kellonaikoina. Jotta saat taulukon näkyviin, voit valita muuttujiksi ensin viranomaisten tietoon tulleet rikokset tapahtumavuoden mukaan (lukumäärä) tai osuus tapahtumakellonajan mukaan. Seuraavasta kohdasta voit valita vuodet, joilta haluat saada tilastoja. Tapahtumakuukautta tai tapahtumaviikonpäivää ei tarvitse valita. Seuraavaksi...
Kivineitojen "likka" on englanninkielisessä alkutekstissä "lass", etenkin Pohjois-Englannissa ja Skotlannissa nuoresta (naimattomasta) tytöstä käytetty vanhahtava puhekielinen ilmaus.
Valitettavasti vastaajamme eivät löytäneet kirjaa, mutta Kirjasammossa voi selata kirjoja, joissa esiintyy nunna. Ehkä löydät etsimäsi niiden joukosta, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/nunnat
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa on kysytty aiemmin Birgitta-nimen taustaa. Voisi olettaa, että Birgitte on samaa perua. Aiemmassa vastauksessa kerrotaan näin: Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Birgitta on ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigantia (iirin kielen Brigit), joka tarkoittaa "korkeaa, korotettua". Birgitta-nimen monisataavuotiseen suosioon on vaikuttanut 1300-luvulla elänyt Vadstenan luostarin perustaja Birgitta, joka julistettiin pyhimykseksi 7.10.1391 ja kyseistä päivää on siitä saakka vietetty Pyhän Birgitan päivänä. Birgitta-nimen tunnetuimpia muunnoksia suomen kielessä ovat muun muassa Piritta, Pirjo ja Pirkko.
