Tässä joitakin kirjavinkkejä. Ackerman, Jennifer: Lintujen ihmeellinen elämäAuvinen, Suvi: Maailman viimeinen eläinBecker, Geneviéve de: 100 eläinmaailman selviytyjääKettunen, Niko: Viikon eläimet : tiedetoimittaja kertoo luonnon kummajaisista + jatko-osatKoskimies, Pertti: Katoava talvi : pohjoisen eläimet ilmaston muuttuessaMancuso, Stefano: Kasvien vallankumousPihlajaniemi, Mari: Linnut & ilmasto : matka muuttuvaan luontoonSheldrake, Merlin: Näkymätön valtakunta : miten sienet muokkaavat maailmaamme, mieliämme ja tulevaisuuttamme Wohlleben, Peter: Luonnon salainen verkosto
Ainakin Alistair MacLean ja Dick Francis kirjoittivat osan kirjoistaan yhdessä toisten kirjailijoiden kanssa.MacLeanin 1980-luvun romaanit olivat enimmäkseen haamukirjoittajien työtä. MacLean kehitteli juonen ja henkilöt, mutta varsinaisen kirjoittamisen hoitivat muut. Varsinkin joidenkin niin sanotun UNACO-sarjan romaanien on sanottu muistuttavan vain etäisesti MacLeanin aiempia teoksia.Dick Francisin vaimo Mary teki suuren osan miehensä kirjojen taustatutkimuksesta ja myös toimi käsikirjoitusten ensimmäisenä toimittajana. Mary kuoli vuonna 2000, minkä jälkeen Francisin poika Felix avusti isäänsä seuraavassa neljässä romaanissa. Avustajan vaihdoksen sanotaan vaikuttaneen kirjojen tyyliin. Dickin kuoleman jälkeen Felix myös kirjoitti lisää...
Tässä kolme vaihtoehtoa reaaliaikaiseen kääntämiseen:LiveLingo- Mahdollistaa käännöksen kesken puheen, ei vasta lopuksi- Tukee keskusteluja ja jopa puheluita- Ilmainen versio (rajoitettu käyttö)- Aika vähän kieliäMicrosoft Kääntäjä- Reaaliaikainen puhekäännös- Keskustelutila usealle osallistujalle- iOS, Android, selainYandex Translate- Reaaliaikainen puhekäännös- Offline‑käännös tietyille kielille- iOS, Android, selain
Vanhin löytämäni suomenkielinen sanoitus "Kehru-laulu" sisältyy Erik August Hagforsin nuottiin "Kaikuja Keski-Suomesta" (Weilin ja Göös, 1880; 2. lisätty painos). Laulu alkaa: "Kehrää, kehrää, tyttöni! Huomenna saat sulhosi". Säkeistöjä on kolme. Sama sanoitus sisältyy myös Taavi Hahlin toimittamaan nuottiin "Sävelistö : kaikuja laulustamme : seka-äänisiä laulelmia. 7. vihko" (K. E. Holm, [1903]), mutta 1. ja 3. säkeistö ovat vaihtaneet paikkaa, joten laulu alkaa: "Impi istui kehräten". Tässä nuotissa on myös laulun ruotsinkielinen sanoitus ("Spinn-visa", "Spinn, spinn, spinn dotter min").Laulusta on hiukan erilaisia versioita eri julkaisuissa eri nimillä ja alkusanoilla (esimerkiksi "Kehrää, kehrää tyttönen", "Kehrää, kehrää tyttösein")....
Arvo Rydberg hyväksyttiin opiskelijaksi Kajaanin seminaariin vuonna 1925 ja hän valmistui sieltä kansakoulunopettajaksi vuonna 1930 (Kajaani 21.8.1925; Uusi Suomi 8.6.1930).Sanomalehdistä löytyvien tietojen perusteella Rydberg toimi opettajana 1930-luvulla ainakin näissä kouluissa:1930: Mäntylän kansakoulu1934: Tervasalmen kansakoulu1938: Itäjärven kansakouluDigitoidut sanomalehdet eivät ulotu 1940-luvulle, joten siltä ajalta tietoa ei ole.
Indrek Harglan Apteekkari Melchior -sarjan uusinta teosta Apteeker Melchior ja nõiutud kabel ei ole vielä käännetty suomeksi. Kirja on Apteekkari Melchior -sarjan kahdeksas osa ja julkaistu viron kielellä vuonna 2025. Todennäköisesti suomennos on tulossa jossakin vaiheessa.
Hei,Hieman haastava varmasti sanoa. Keittokirjoja tulee sen verra ja uusiutuminen on nopeaa. Nämä kuitenkin löysin, joista joku voisi olal haettu teos. Osassa on laajemminkin Välimeren ja Aasian alueelta, mutta osa keskittyy tarkemmin kysymällesi alueelle.Kyseessä voisi olla joku seuraavista:Eksoottisia herkkuja / Helen Flink (Orientalisk mat från Marocko till Iran, suom. 1998)Arabialainen Ruokakulttuuri / Sari Siltala ja Kirsi Riisiö (1993).Välimeri : herkuttelijan keittiö : alkuperäisiä ruokaohjeita Välimeren maista / Joyce Goldstein (2000)Herkkujen maailma / Aura Liimatainen, Heikki Riipi (2001) Välimeren maiden herkut / Norma Miller (1990)
Naisten kirjoittamaa tanskankielistä kaunokirjallisuutta on saatavilla melko hyvin myös suomeksi käännettynä. Tässä muutamia vinkkejä viime vuosilta.Solvej Balle: Tilavuuden laskemisesta -sarja (2024-). Antiikkikirjakauppias Tara Selter putoaa ajan virrasta marraskuun 18. päivänä. Septologian ensimmäisessä osassa Tara herää aamu toisensa jälkeen samaan päivään samassa talossa, jonka jakaa puolisonsa kanssa, kun muu maailma jatkaa tavallista kulkuaan. Lopulta Taran on alettava luoda itselleen uutta, laajempaa elämää yhden vuorokauden sisälle. Suomeksi on ilmestynyt toistaiseksi osat 1-4, ja 5. osa on tulossa myöhemmin tänä vuonna (2026).Sissel-Jo Gazan: Yksi pisara (2026). Tanskassa Själlannin saarella asuvat Finn ja Merethe adoptoivat...
Kysymykseesi on vaikea vastata kovin tarkasti, mutta joitakin valistuneita arvauksia on kyllä hahmoteltavissa. Elinvoimakeskuksen ylläpitämällä Kokemäenjoki-sivustolla kerrotaan, että "[Kokemäen]joki laskee Porin edustalle Pihlavanlahteen, josta vedet virtaavat Eteläselän kautta Selkämereen." Näin ollen pullopostisi voi sopivien olosuhteiden vallitessa päätyä jopa Itämerelle. Suurimman esteen pullon etenemiselle muodostanee kuitenkin Kokemäenjoen suisto, jonka osa Pihlavanlahtikin on. Siellä veden virtaus hidastuu ja vesikasvillisuus lisääntyy, minkä vuoksi pullo voi helpommin pysähtyä johonkin esteeseen.Jos pullopostisi kuitenkin saavuttaisi Itämeren, siellä sen liikkeitä on vieläkin vaikeampi ennustaa. Ilmatieteen laitoksen mukaan...
E-kirjastosta vastattiin, että sanaristikoiden täyttäminen lehtipalvelussa ei ole mahdollista teknisistä syistä. Tulevaan kehitykseen ei otettu kantaa.Palautetta ja kehittämistoiveita Kansalliskirjaston ja yleisten kirjastojen yhteistyössä tuottamaan palveluun annetaan E-kirjasto-sovelluksen palautelomakkeen kautta asetukset-välilehdellä.E-kirjaston sivuilta on luettavissa palvelun uusimmat ominaisuudet ja kehittämiskohteet sekä usein kysytyt kysymykset. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjastoVertailun vuoksi sanaristikoiden täyttömahdollisuus on ollut teknisesti helpompi toteuttaa useiden kirjastojen tarjoamassa kotimaisten sanomalehtien ePress-palvelussa. Palvelu on käytössä vain kirjastojen tiloissa, joten lehtiä voi lukea...
Laulu voisi olla Usko Kempin säveltämä ja sanoittama "Kaamoskuu". Laulu alkaa: "Kuu kylmänä kellotti kairan päällä". Kertosäkeessä lauletaan: "Kuu, himmeä kaamoskuu, tuijotus kelmeän jäinen". Toisessa säkeistössä lauletaan: "Hangelle jää muuten vainaa". Laulu sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 21.Tapio Rautavaara: Kaamoskuu Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=TIJGSRP-y0g
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan Maria Vuoriolla on Nallejen mieskuoro -niminen kertomus. Se löytyy kokoelmasta Olen nähnyt sellaisen (Tammi, 1999).
Yliopiston Almanakkatoimisto on julkaissut digitoituna vanhoja almanakkoja usealta vuosisadalta.18.1.1950 oli keskiviikko.https://almanakka.helsinki.fi/arkisto/1900-luvun-kalenterit
Kyseessä voi olla jonkin agrobakteerin (Agrobacterium radiobacter tai Agrobacterium tumefaciens) aiheuttama kasvitauti. Tarkempaa määritystä ei pysty tekemään kuvan perusteella.
Löysin useammankin tutkimuksen vammaisten ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa. Linkki Google scholar hakutulokseen.Tuoreempaa tutkimusta aiheesta on tehty mm. Sosiaalitieteiden maisteriohjelmassa 2025. Vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien ja kansalaisuuden toteutuminen vammaispalveluissa Epäkohtien tarkastelua eduskunnan oikeusasiamiehen asiakirjojen näkökulmasta: Sosiaalityö Maisterintutkielma Laatija: Mira Rautio Ohjaaja: Yliopistonlehtori Johanna Moilanen. Linkki tutkielmaan.2024 Jyväskylän yliopistossa. Heidi Oranen Maisterintutkielma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Sosiaalityö. Yhdenvertaisuus Suomessa vammaisen henkilön näkökulmasta - kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Linkki katsaukseen.2023 Helsingin yliopistossa....
Kysymäsi nimistä Hiirolan perhe -kirjaa en onnistunut löytämään mistään käyttämästäni hakukanavasta, joita olivat finna.fi, Kirjasampo ja verkon hakukoneet. Arvelisin kuitenkin, että tarkoittamasi kirja on yhden kirjaimen erolla Nellie M. Leonardin Hiirulan perhe, joka ilmestyi suomeksi Gummeruksen kustantamana vuonna 1954. Finnan hakutuloksesta löytyy joitakin tietoja itse kirjasta: https://finna.fi/Record/helka.9916768583506253 (viitattu 16.4.2026).Kirjailijasta itsestään en löytänyt tietoa kotimaisesta Kirjasampo-sivustosta ja hakukoneella hakemallakin tulokset ovat varsin hajanaisia ja lähinnä hänen teoksiinsa keskittyviä. Löysin kuitenkin Find a Grave -nimisen sivuston, joka on maailman suurin hautapaikkasivusto. Sieltä löytyy jonkin...
Hän oli taidemaalari ja Turun Sanomien toimittaja (ja myöhemmin myös päätoimittaja) Weikko Ferdinand Puro (1884-1959). Hän aloitti Turun Sanomissa vuonna 1911 ja toimi ensin piirtäjänä ja taidenäyttelyiden arvostelijana:https://fi.wikipedia.org/wiki/Weikko_PuroLisää tietoa löytyy Harri Kalpan kirjasta "Sanansaattajana Auron rannoilla - Turun Sanomat 1905-1985" (Turun Sanomat 1984).
Kotimaisten kielten keskuksen julkaiseman Kielikellon mukaan häppä on esimerkki suomalaismurteista slangiin omaksutusta sanasta. Häppä on lapsen- ja hoivakielinen ’juotava, juoma’. Murteenpuhujat tuntevat sanan suuressa osassa Länsi-Suomea, tarkemmin sanoen Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Uudellamaalla, Hämeessä ja läntisessä Keski-Suomessa.Vanhin Helsingin slangi sisältää juuri tuolta alueelta, Hämeen ja Uudenmaan seudulta, kulkeutunutta suomenkielistä murresanastoa. Slangissa häppä-sanan merkitys vain on kaventunut tarkoittamaan tiettyä juomaa, nimittäin alkoholia, vanhastaan luultavasti lähinnä viinaa tai pirtua. Sanan slangijohdokset pysyttelevät samassa aihepiirissä: häppää- tai häpätä-verbi tarkoittaa ’ryypätä,...
