Hei innokas lukija, sama kirjastokortti käy kaikkiin Helmet-kirjastoihin eli kaikkiin Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastoihin. Voit palauttaa kaikki lainasi siihen kaupunginkirjastoon, joka on sinua lähimpänä. Käydessäsi Munkkiniemen kirjastossa voit pyytää henkilökuntaa muuttamaan kirjastokortilla olevan noutokirjastosi ensin Munkkiniemen kirjastoksi ja sitten, kun muutat Oulunkylään voit muuttaa noutokirjaston Oulunkyläksi. Tämä ei ole välttämätöntä, mutta nopeuttaa varausten tekemistä silloin, kun teet varauksen itse Helmet-sivuilla.
Helmet-kirjastoissa myöhästymismaksua menee 0,20€/päivä eli sinun tapauksessasi myöhästymismaksua menee yhdeltä päivältä. Maksun voit hoitaa joko kirjastossa tai Helmet-sivuilla kirjautumalla oikeassa yläkulmassa olevan Kirjaudu-linkin kautta Omiin tietoihisi. Kirjautuminen tapahtuu kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Avautuvalla Omat tiedot -sivulla oikeassa yläkulmassa on Helmet-logon alla Maksa verkossa -linkki, jonka kautta pääsee maksamaan kortilla olevat maksut. Lainausoikeuden menettää maksujen takia silloin, kun maksut ovat 30,00€ tai enemmän. Heti, kun maksut ovat alle 30€ niin lainaoikeus palautuu.
Helmet-kirjastojen käyttösäännöt löydät tämän linkin kautta Helmet-kirjaston käyttösäännöt | Helmet ja...
Hämeenlinnan kirjaston kautta tilatuista kaukolainoista voi lähettää uusintapyynnön kotisivultamme löytyvällä verkkolomakkeella https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tarkistus?pa_ulid=6&pa_ullang=0.
Kaukolainat voi uusia myös kirjastojen asiakaspalvelupisteissä tai puhelimitse.
Books from Finlandilla on nettiarkisto, josta löytyy Rekolan kirjoituksia sekä myös maininnat numeroista joissa kirjoitukset ovat alun perin esiintyneet:
https://www.booksfromfinland.fi/author/mirkka-rekola/
Sieltä voit myös hakea lehdessä ilmestyneitä Rekola-aiheisia artikkeleita:
https://www.booksfromfinland.fi/?s=%22mirkka+rekola%22
Emme valitettavasti osaa sanoa, mistä saisi lehtiä lainattua kotiin saakka, mutta ainakin Pasilan kirjastossa ja Kansalliskirjastossa pääset paikan päällä tutkimaan arkistolehtiä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3421411
https://arkisto.fi/fi/asiointi-2/kirjastomme-palvelee
Ainakin ääninäyttelijä pyrkii antamaan vaikutelman cockneysta. Puheessa kuulee yleisiä cockney-ääntämykseen yhdistettyjä piirteitä kuten h-äänteiden häipyminen sanojen alusta ("...over 'ere") ja t-äänteen korvaaminen glotaaliklusiililla ("London Nau'ica", "unrelen'ing", "ge' off", näissä t ei kuulu). Lisäksi r-kirjain "nielaistaan" ö-mäiseksi äänteeksi sanan lopussa kuten monissa eteläenglantilaisissa ääntämyksissä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Cockney
Kaikki kolme laulua löytyvät nuottijulkaisusta Veikko Lavin lauluja (Coda 1988). Julkaisua löytyy monista kirjastoista, myös Äänekosken pääkirjastosta.
https://keski.finna.fi/Record/keski.160563
https://www.finna.fi/Record/3amk.154124#versions
Kiinan historia on täynnä erilaisia sotilaallisia konflikteja, joita on käyty sekä maan sisällä että ulkopuolisia vastaan. Wikipedian lista antaa melko kattavan käsityksen:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Chinese_wars_and_battles
Vaikeampi on sanoa, milloin kyse on ollut Kiinan aloittamasta täysimittaisesta sodasta toista valtiota vastaan. Esimerkiksi Kiinan - Tiibetin sodassa vuonna 1951 Kiina hyökkäsi Tiibetiin ja liitti sen itseensä. Tiibet oli kuitenkin käytännössä itsenäinen valtio, mutta sen itsenäisyyttä ei ollut tunnustettu kansainvälisesti. Samoin Kiina liittyi Korean sotaan vuonna 1950, kun Yhdistyneiden kansakuntien joukot olivat tunkeutuneet Pohjois-Korean alueelle ja lähestyivät Kiinan rajaa, mutta ei...
En valitettavasti löytänyt tietoa kyseisestä kirjasta. Yleisten kirjastojen kokoelmissa ei noin vanhaa aineistoa ole saatavilla ja kehottaisin kääntymään asiassa esimerkiksi Kansalliskirjaston tai Turun yliopiston kirjaston puoleen. Ohessa yhteistietoja:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kirjastopalvelut-henkiloasiakkaille
https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/aukioloajat-yhteystiedot
Kyseessä on varmastikin Take Me Home Tonight vuodelta 2011, pääosissa mm. Topher Grace ja Anna Faris. Elokuva on Suomen televisiossa esitetty useita kertoja, viimeksi Frii-kanavalla vuonna 2020. Tulevia esityskertoja ei ole tiedossa mutta elokuvaa näyttää löytyvän hyvin netin vuokrauspalveluista sekä myös esim. DVD:nä videodivareista.
https://en.wikipedia.org/wiki/Take_Me_Home_Tonight_(film)
Ehkäpä Raamatun mainitsemat suolalähteet ovat mineraalilähteitä, joita on olemassa eri puolilla maailmaa.
Lähteet:
Kaiken takana onkin vesi : tietokirja vedestä (Docendo, 2014)
Kurlansky, Mark: Suola - eräs maailmanhistoria (Like. 2007)
https://www.britannica.com/science/mineral-spring
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut runon jatkoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista, miten runo jatkuu. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Löytämieni tietojen mukaan ”Farkut” ei ole arabialainen sukunimi.
Perinteiseen arabialaiseen henkilön nimeen kuuluu monta osaa: kutsumanimi, etunimi, etunimi, isännimi ja ns. nisba, joka on asuinpaikkaa tai alkuperää kuvaava adjektiivi. Sukunimet ovat nykyään yleisiä ja pakollisia miltei kaikissa arabimaissa. Egyptissä sukunimen rekisteröiminen ei kuitenkaan ole pakollista ja nimi koostuu etunimestä, isännimestä ja isoisän nimestä. Lapset saavat aina isänsä sukunimen ja kaikissa islamilaisissa maissa Turkkia lukuunottamatta nainen säilyttää oman sukunimensä naimisiin mennessään.
Sukunumi on yleensä adjektiivi ja kuvaa joko asuinpaikka tai alkuperää. Nimessä on aina artikkeli al- ja se päättyy vokaaliin 'i' esim. al-Bukhari (bukharilainen...
Tässä joitain piirtämisen ja maalaamisen harrastamiseen ohjaavia helppoja kirjoja, jotka ovat saatavissa Nurmijärven kunnankirjastosta:
Angry birds : opi piirtämään
Brooks, Pieni taiteilija : eläimiä eri tekniikoilla
Durante, Opi tunnistamaan ja piirtämään keijukaisia, peikkoja ja lohikäärmeitä
Hart, Piirrä mangaa! : tyttövoimaa! : näin teet mangan upeita nuoria naisia
Runyen, Pienet taiteilijat : piirustusopas
Watt, Piirrä, maalaa, kuvita
Watt, Tee itse taidetta
Verrecas, Villit värit : kasvomaalauksia lapsille
Kyse taitaa olla Delia Owensin kirjasta Suon villi laulu (WSOY, 2020)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2428945__Ssuon%20villi%20laulu__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kun pohjoiscarolinalaiselta suolta löytyy kylän oman kultapojan ruumis, epäilykset kääntyvät Kya Clarkiin, joka asuu marskimaan reunalla. Kouluja käymätön juopon tytär, köyhää valkoista roskasakkia - vai jotain aivan muuta? Kya on oppinut selviytymään yksin, ystävystymään suon eläinten kanssa ja lukemaan sen vesiä ja mättäitä. Mutta hänkin kaipaa rakkautta, ja kun villi luonto kohtaa ihmisten maailman, ei mikään ole enää entisellään.
William Blaken runon The Clod and the Pebble suomennos sisältyy teokseen William Blake & vimmainen genius (Sanasato 2001, s. 89). Runon on suomentanut Risto Ahti.
https://finna.fi/Record/heili.17465
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Veljen poika on yksinkertaisesti ihan vain veljenpoika. Vastaavaa sanaa kuin englannin nephew ei suomen kielessä ole.
https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Explore.org-sivustolta löytyy viisi lunni-livekameraa ja paljon muutakin mielenkiintoista luontoaiheista sisältöä.
Linkki lunneihin (engl. puffin): https://explore.org/livecams/puffins/puffin-loafing-ledge-cam
Mikkosen ja Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Selkee on sekä asutus- että sukunimi. Kylännimenä se on esiintynyt Mouhijärvellä jo 1500-luvulla. Mouhijärvellä sijaitsee myös Selkeen kartano. Ruovedellä on syntynyt vuonna 1852 August Selkee. Siellä nimi on myös kantatilan nimi. Ehkä sukunimi on yleistynyt 1800-luvulta lähtien.
Lähteet ja lisätietoa sukunimestä:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Sukunimi-info : Selkee
Lisätietoa Selkeen kartanosta (Kartano mainitaan kirjojen asiasanoissa):
Kauko Ruotsalainen: Sukujemme elämänvaiheita ja perinnetietoa (2006)
Vammalan seudun sukututkijat : vuosikirja. 2014
Risto Vasara: Mouhijärven emäpitäjän ja Selkeen virkatalon vaiheita (1975)
Alla olevasta linkistä löytyy WordProject-sivusto, johon koottu mm. Isä Meidän -rukous lukemattomilla eri kielillä. Mukana on myös versioita azeriksi, turkiksi ja turkmeeniksi:
https://www.wordproject.org/bibles/resources/our_father/in_many_languag…
