Kirjastokorttihakemuksen voi täyttää verkossa. Kortti on kuitenkin käytävä noutamassa paikan päältä mistä tahansa Keski-kirjastojen toimipisteestä henkilökunnan palveluaikana (ei omatoimiaika). Tämä johtuu siitä, että asiakkaaksi alkavan on todistettava henkilöllisyytensä.
Jyväskylässä on pääkirjaston lisäksi 13 lähikirjastoa ja 3 kirjastoautoa, ja koko Keski-Suomen alueella kirjastojen toimipisteitä on yhteensä viitisenkymmentä. Sama kortti käy niissä kaikissa. Toivottavasti sopivan matkan päästä löytyy helposti saavutettava kirjasto, josta pääsette kirjastokortin hakemaan!
Linkki kirjastokorttihakemukseen: https://keski.finna.fi/Content/info#libcard
Kirjastojen yhteystiedot: https://keski.finna.fi/Content/kirjastot
Hei,
Tällaisen tiedon löysin Outi Heiskasen vuosikymmenen vanhasta päivityksestä: "[...] pieniä uniikkeja teoksia, jotka ovat Outi Heiskasen m.o.i.v. - eli omin sanoin ”mä olen ite värjännyt” -vedoksia." Kyseessä lienee siis taiteilija itsensä kehittelemä eikä sen laajemmassa käytössä oleva lyhenne.
Hei
Vastaus kysymykseesi löytyy mm. sivulta
Auringonnousu ja -lasku (stanford.edu)
Osaathan käyttää Google-kääntäjää saadaksesi tekstin suomeksi? Mutta tässä osittainen lainaus tekstistä:
Useimmat ihmiset tietävät, että Aurinko "nousee idässä ja laskee länteen". Useimmat ihmiset eivät kuitenkaan ymmärrä, että se on yleistys. Itse asiassa Aurinko nousee vain itään ja laskee länteen 2 päivänä vuodesta - kevät- ja syyspäiväntasaukset! Muina päivinä Aurinko nousee joko pohjoiseen tai etelään "suoraan itään" ja laskee pohjoiseen tai etelään "suoraan lännestä".
Joka päivä nousu- ja asetuspisteet muuttuvat hieman. Kesäpäivänseisauksessa Aurinko nousee niin kauas koilliseen kuin ennenkin ja laskee luoteeseen...
Kaivattu runo on Jukka Itkosen Myyrän balladi kokoelmasta Be & pop : lastenrunoja ja runotarinoita (Otava, 1997). Se päättyy säkeisiin "Teen koivun lehdestä kitaran / ja laulan: – Rakastakaamme!" "Täältä tuonne asti" runossa ulottuu onkalo, jonka rakastunut myyrä lupaa myyräneidille kaivaa.
Koululaisesta n:o 9 (4) 1968 löytyy satu nimeltä "Tjaijai ja Tilulei", jossa on paljon vuoropuhelua ja kirjava kana muun muassa.
Ko. lehti löytyy ainakin Pasilan kirjaston varastosta katsottavaksi ja vaikkapa kopioitavaksi.
Kysymykseen ei voi antaa täysin yksiselitteistä vastausta, koska tuulivoimalan hiilijalanjälkeen vaikuttaa merkittävästi voimalan sijainti sekä kohteen tuuliolosuhteet.
Jesse Christensen tulee Tampereen yliopistossa tekemässä kandidaatintyössään Tuulivoiman hyödyntämisen ympäristövaikutukset seuraavaan tulokseen:
”… onshore-voimaloiden [eli maalla sijaitsevan voimalan] hiilijalanjäljet vaihtelevat välillä 3-30 gCO2- ekv/kWh ja offshore-voimaloiden [merellä sijaitsevan voimalan] hiilijalanjäljet välillä 8-28 gCO2-ekv/kWh. Arvot ovat suhteessa toisiinsa hyvinkin vaihtelevia ja tapauskohtaisia…
Hiilijalanjäljen keskiarvoksi saadaan onshore-voimaloille 11,2 gCO2-ekv/kWh ja offshore-voimaloille 16,5 gCO2-ekv/kWh. Keskimäärin offshore-...
Kyse on ilmeisesti Vierumäen marssista. Se on säveltänyt ja sanoittanut U. Puurtinen. Marssini nuotti on julkaistu vuonna 1939.
Urho Puurtinen oli Vierumäen opiston tuolloinen taloudenhoitaja.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5018682
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1060623?term=opis…
Aarno Peromies suomensi Franz Kafkan novellin Die Verwandlung eli Muodonmuutos vuonna 1959 julkaistuun kokoelmaan Nälkätaiteilija (Gummerus Kustannus Oy). Novellia ei sittemmin ole suomennettu uudelleen, mutta Peromiehen suomennos on julkaistu uudelleen myöhemmin esimerkiksi kokoelmassa Muodonmuutos & Rangaistussiirtolassa (Otava, 2007).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3552640
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176010644622
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au46ae6ac5-8b7b-4e81-aba4-1…
Mielenkiintoista kyllä, tutkimani lähteet ovat yhtä lailla eri mieltä Lastusen koirien rodusta kuin kysyjä ja hänen tuttavansa.
Kristiina Harjulan Unelma Pispalasta -kirja kertoo muistitietona Irja Lastusesta seuraavaa: "'Sillä oli saapashousut, valtavasti koruja, musta tukka nutturalla kuin espanjalaisella flamenco-tanssijalla, kirkkaanpunaista huulipunaa ja neljä suurta susikoiraa.'"
Rauno Viinikan tositapahtumiin perustuva romaani Irja Lastusen perintö asettuu tekstissään vinttikoirien kannalle: "– Mutta oli se näky! Arvi puheli, – kun Irja käveli parin vinttikoiran kanssa Epilän mutkaan päin." Viinikan romaaniin kansikuvan tehnyt Satu Cozens on kuitenkin pannut kirjan kanteen Lastusen kahden schäferin kanssa....
Hei!
Tutkimme Arabian katalogeja ja päädyimme siihen lopputulemaan, että ilmeisesti kyseessä ei ole signeeraus, vaan astiaston mallinimi. Kyseistä FG-astiastoa valmistettiin vuosina 1956-65. Laitoin liitteeksi astiaston tiedot Arabian astiastokatalogin näköispainoksesta, jossa esitellään koko FG-astiasto. Toisesta liitteestä näkyy astiaston valmistusaika. Jännä, että kulhon leimassa ei ole valmistusvuotta, vaan merkintä 1-1. Ensimmäinen numero on valmistuskuukausi ja viivan jälkeen pitäisi tulla kaksinumeroinen valmistusvuosimerkintä (esim 56 = 1956).
Metodistikirkossa on vuodesta 1956 lähtien voitu vihkiä myös naisia pastoreiksi.
Lähde: Metodistikirkon rakenne – Metodistikirkko
Suomen baptistit nimittävät vain miespastoreita.
Matti Kannoston suomennoksessa kyseinen kohta ilmaistaan näin:
"Salissa oli varmaan pidetty myös tansseja ja musiikki viipyili siellä yhä, monien toistensa alta erottuvien kuulumattomien äänten sekamelska, tyylit tyylien päällä, rumpujen pohjavirta, saksofonien apea valitus, silkkipaperikukkasista punotut köynnökset, pahvipaholaiset, pyörivä peilipallo, joka tuprutti tanssijoiden yli valolunta."
Runo löytyy Irja Hiironniemen runokokoelmasta Kävelyllä paratiisissa : valitut ja uudet runot (Herättäjä-yhdistys, 1987). Runon nimi on Kun kaikki on tehty.
Kirjan alussa kerrotaan, että kirja sisältää runoja kirjoittajan aiemmista kokoelmista ja kokonaan uusista runoista koostuvan kokoelman Kävelyllä paratiisissa. Kun kaikki on tehty -runo sisältyy juuri tähän Kävelyllä paratiisissa -kokoelmaan.
Karman laki tarkoittaa uskonnosta riippuen eri asioita mutta tässä on yksi selitys: "Karman laki on syyn ja seurauksen laki. Hyvistä teoista seuraa hyviä hedelmiä ja huonoista huonoja. Ihmisen on käytävä nämä seuraukset kokemuksina läpi: ne saavat meidät syntymään yhä uudelleen.
Huonoja tekoja ei voi ”kompensoida” hyvillä teoilla. Päämääränä ei ole hyvä karma vaan karman loppuminen, sillä myös hyvät teot sitovat meidät jälleensyntymään ja estävät lopullisen vapautumisen."
Lähde: https://anandaseva.fi/karman-laki/
Lisätietoja löytyy esim. alla olevasta teoksesta:
Ánandamúrti,; Joogan viisautta : tantratieteen valossa : Shrii Shrii Anandamurtin opetukset ja Maetreyii Nolanin välittämät intuitiiviset viestit / [koonnut: Liisa...
Tähän kysymykseen ei ikävä kyllä löytynyt mitään varmaa vastausta.
Kuvauksesta päätelleen kirja voisi olla ns. tyttökirjallisuutta joten, suosittelen, että lainaat kirjastosta Sara Kokkosen teoksen Rasavillejä ja romantikkoja: rakkaat suomalaiset tyttökirjat (Avain, 2013). Siitä voisi mahdollisesti löytyä kaipaamasi teos. Kirjassa esitellään suomalaista tyttökirjaperinnettä ja muutamaa merkittävää kirjailijaa.
Helmet-verkkokirjastosta teosta voi yrittää etsiä hakusanalla tyttökirjat ja rajata julkaisuaikaa niihin vuosiin jolloin muistelet lukeneesi kirjan.
Tässä vielä muutama kirjailijaehdotus: Anni Swan, Anni Polva, Toini Lehtinen-Palme, Rauha S. Virtanen, Helga Nuorpuu, Rebekka Räsänen.
Suomen kansallibibliografia Fennican mukaan J.E. Gordonin teosta Structures or why things dont fall down (1978) ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.worldcat.org/
Vuonna 2020 koko Raamattu oli saatavissa 704 kielellä ja se on maailman käännetyin kirja. BibleGateway -sivustolta löytyy esimerkiksi serbiankielinen käännös. Serbia on yksi serbokroaatin kielen standardisoitu muoto.
Tässäpä muutamia Kreikkaan sijoittuvia romaaneja. Linkki vie kirjan saatavuustietoihin OUTI-kirjastoissa:
Rachel Cusk: Ääriviivat (2018)
Anja Snellman: Kaikkien toiveiden kylä (2018)
Victoria Hislop: Ne, joita emme unohda (2021) (Victoria Hislopilla on myös muita Kreikkaan sijoittuvia romaaneja)
Polly Samson: Haaveilijoiden saari (2021)
Madeline Miller: Kirke (2021)
Joel Haahtela: Hengittämisen taito (2020)
Louis De Bernières: Kapteeni Corellin mandoliini (1999)
Andreas Staikos: Herkullisia suhteita (2000)
Maria Jordanidu: Kultainen sarvi (1985)
Annetuista vihjeistä tulee ensimmäisenä mieleen tuntemattoman sanoittajan käsialaa oleva laulu Merenkyntäjä Mikko Andersson, jonka Tapio Rautavaara levytti vuonna 1954:
"Rennosti elän elämäni tään / lemmin jos missä heiloja nään / surra ompi suotta / elän sata vuotta / jollen sitä ennen kuole"
Merenkyntäjä mikko andersson - YouTube
