Yhdistyksen säännöt ja yhdistyslaki ohjaavat yhdistyksen toimintaa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei pysty antamaan päteviä lausuntoja yhdistyslain tulkitsemisesta, joten tämä vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella.
Yhdistysten hyvä hallintotapa -suositus ohjeistaa, että yhdistyksen jäsenellä on äänioikeus kokouksessa sekä oikeus tehdä aloitteita ja ehdotuksia yhdistyksen kokouksessa. Tätä kautta hänellä voisi olla mahdollisuus vaikuttaa myös yksittäisen työryhmän toimintaan ja kokoonpanoon.
Wikipedian mukaan Jesügein (= Temüdzinin isä) klaania kutsuttiin borjigineiksi, kun taas Höelun (= Temüdzinin äiti) oli olkhonuutti. Ennen nousuaan valtaan Temüdzin tarjoutui liittolaiseksi kereiittien kaanille, mutta liitto päättyi kuitenkin myöhemmin välirikkoon.
Timo Kaukoranta on laatinut tutkimuksen 2018 Kasvien hyödyntäminen - paratiisista karkottamisesta globaaliin talouteen
Lantusta kerrotaan: "Joitakin koristekasveja ja heiniä lukuun ottamatta Suomessa ei ole omia viljelykasveja. Lähimmäksi pääsevät laidunheinät, lanttu, joka arvioidaan syntyneen Skandinaviassa nauriin tai peltokaalin (Brassica rapa) ja kaalin (B. oleraceae) risteydyttyä,...." eli lanttu on ollt meillä pisimpään.
Wikipedia tietää kertoa, että::"Pohjolassa lanttua on viljelty 1500-luvulta asti, sitä onkin sanottu Pohjolan appelsiiniksi. Wikipedia
Porkkanasta Kysymuseolta.fi tietää kertoa:"Kyllä, porkkanaa on viljelty Suomessa jo paljon ennen vuotta 1917. Porkkana on ikivanha lääkekasvi, mutta sitä on...
Kaatumistavan nimitystä en löytänyt, mutta yleensä ihmiset ottavat käsillään vastaan kaatuessaan ja murtavat siksi ranteensa tai käsivartensa.
Monissa taistelulajeissa opetellaan oikeaoppista kaatumista juuri loukkaantumisten estämiseksi. Yle.fi 29.3.2010
Yleisimmin kasvovammat ovat väkivallan tai liikenneonnettomuuden seurausta.
Kasvovammat voivat olla myös seurausta kaatumisesta eteenpäin. Kaatumisen syyt kannattaa silloin selvittää huolellisesti, sillä kaatuja on voinut silloin olla tajuton. Terveyskirjasto.fi
Liikakansoituksesta on kirjoitettu paljon 1970- ja 1980-luvuilla. Nykyään aiheen käsittely on harvinaisempaa.
Finna-haku löytää 23 teosta asiasanalla liikakansoitus. Niistä uusin on Johan Lahdenperäin 2017 ilmestynyt Elämän biologinen suunta on ylikansoitus. Finna
Jos vaihtaa hakusanaksi väestöongelmat. löytyy 50 teosta. Uusinpana Erkki Tuomiojan 2021 ilmestynyt Tulevaisuuden varjossa : selviääkö ihmiskunta? Finna
Hakusanalla väestönkasvu löytyy 40 kirjaa. Uusinpana Edwar Paicen 2021 julkaistu Youthquake : why African demography should matter to the world Finna
Listoilta löytyy myös monia muita mielenkiintoisia näkökulmia maailman väestönkasvuun.
Valitettavasti kaikki eivät palauta lainojaan ajallaan tai ensimmäisen karhukirjeenkään jälkeen. Varattuun aineistoon voi myös olla jonoa.
"Saat kirjastosta noutoilmoituksen, kun varaamasi teos on noudettavissa kirjastossa. Varauksen viimeinen noutopäivä on kerrottu noutoilmoituksessa.
Noutoilmoitus lähetetään valintasi mukaan joko sähköpostina, tekstiviestinä tai kirjeenä. Näet ilmoitustavan ja voit muuttaa sitä verkkokirjaston Omat tiedot -sivulla. Avaa lomake "Muuta viestiasetuksia" ja tee haluamasi muutokset." https://keski.finna.fi/Content/info#holds
Jos varaus vielä Pääsiäisen jälkeenkin viipyy, ota yhteyttä lähikirjastoosi. Siellä voidaan tarkistaa varauksesn tilanne tarkemmin.
Eila Rantonen on kirjoittanut tutkielman aiheesta Maahanmuuttajat ja kirjalisuus.
Hän mainitsee mm.Joseph Owidin, Ella Ojanlan, Raisa Lardotin ja Arvi Pertun. "Vaikka Suomessa ulkomaalaistaustaisia kirjailijoita on lukumääräisesti vähän verrattuna Ruotsiin, myös täällä on debytoinut lukuisia kirjailijoita, jotka ovat muuttaneet Suomeen eri puolilta maailmaa, kuten Umayya Abu-Hanna, Roman Schatz, Alexis Kouros, Philippe Quicheteau, Wilson Kirwa, Tao Lin, Yousif Abu al Fawez, Farzaneh Hatami Landi ja Maritza Núnez. Lisäksi monet maahanmuuttajat ovat julkaisseet suomalaisissa antologioissa yksittäisiä runoja ja novelleja." Eila Rantonen
Uudempia kirjailijoita ovat Pajtim Statovci, Nura Farah ja Koko Hubara.
Tästä listasta puuttuu...
Hei!
Ainakin Järvenpäästä näyttäisi löytyvän jätehuoltopalveluita tarjoavan Kiertokapula Oy:n toimipiste eli Puolmatkan jätteidenkäsittelyalue, jonne myös yksityishenkilöt voivat toimittaa kaikenlaista jätettä kilomääriin perustuvaa maksua vastaan.
Tarkempaa tietoa Puolmatkan tietoturvajätteen käsittelystä ja hinnoista sekä yhteystiedot löytyvät tämän linkin takaa.
Rukous on luonteeltaan pyyntö, toive tai kiitos. Loitsu puolestaan on sanamagiaa eli sen uskottiin automaattisesti vaikuttavan asioiden kulkuun. Loitsujen esittäminen oli siis aktiivista asioihin vaikuttamista. Niiden tarkoitus oli aikaansaada tai estää jotakin tai pakottaa yliluonnollinen olento tai voima toimimaan loitsijan haluamalla tavalla. Loitsujen avulla mm. parannettiin tauteja, nostatettiin lempeä, varmistettiin kala-, karja- ja metsästysonnea.
Loitsuista voi lukea lisää mm. seuraavista kirjoista:
Henni Ilomäki: Loitsun mahti (SKS, v. 2014)
Risto Pulkkinen, Stina Lindfors: Suomalaisen kansanuskon sanakirja (Gaudeamus, v. 2016)
Eero Ojanen: Suomen kansan taiat ja loitsut (Minerva, v. 2019)
Suvi Teräsniskan esittämän laulun Tämä maailma tarvitsee rakkautta sävelsi Lauri Tähkä ja sanoitti Timo Kiiskinen. Laulua ei valitettavasti ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina.
Lähde: Kansalliskirjaston tietokanta
Elinluovutuskortti.fi-sivusto kertoo asiasta näin: "Tähän saakka Suomen laki on estänyt toisen munuaisen luovuttamisen henkilöltä, joka ei ole lähisukulainen tai asu samassa osoitteessa. Nyt tehty kudoslain muutos antaa myös esimerkiksi avopuolisolle, kaukaisemmalla sukulaisella ja hyvälle ystävälle mahdollisuuden toimia luovuttajana." Luovuttajan ei siis tarvitse enää olla sukulainen. HUS.fi-sivulla puolestaan kerrotaan, että luovuttaja voi olla joko täysi-ikäinen läheinen omainen tai muu läheinen (esimerkiksi puoliso). Luovuttajan on lisäksi oltava terve.
Lähteet:
https://www.elinluovutuskortti.fi/ajankohtaista/uusi_kudoslaki_antaa_uuden_mahdollisuuden_usealle_uutta_munuaista_odottavalle.674.news
https://www.hus.fi/hoidot...
Unfortunately, it seems no sheet music has been published of the song Sentimento, composed by Hermann Weindorf with lyrics by Jutta Staudenmayer. I could not find any unofficial transcriptions online either.
Varteenotettava tarjokas voisi olla Caj Westerberg. Hänen kokoelmassaan Reviirilaulu (Otava, 1978) on sanoin "Ellei ihmistä häiritä" alkava runo, jossa aiheena on häirityksi tuleminen seuraamuksineen.
Kysyin englantia äidinkielenään puhuvalta työkaverilta. Hän kertoi, että aina käytetään sanaa exit. (se on substsntiivi ja "kirjakielinen"ilmaisu)
Sanan out kaikki ymmärtävät, mutta koska se on verbi, voi kuulija hieman loukkaantua, jos hänet käsketään sillä ulos.
Harjavallan sivuilta löyty tieto:"Menneisyys on läsnä Harjavallan luonnossa. Voimalaitospadon alapuolella on näkyvillä noin 1400 miljoonaa vuotta vanha hiekkakivinen peruskallio, ja Hiittenharjun rinteillä on muistona kivikkoisia rantavalleja noin 3000—7000 vuotta sitten paikalla olleesta Litorinamerestä." Onkohan tämä kysymyksen paikka?
Harjavalta.fi
Lisätietoja harjavallan historiasta löytyy Finna haulla
Kysymykseen ei löytynyt vastausta teksti TVn usein kysytyistä kysymyksistä. https://yle.fi/aihe/tekstitv/usein-kysyttya-kysymyksia
Ongelmasta kannattaa lähettää palautetta https://yle.fi/aihe/tekstitv/palaute
Tangomarkkinoiden levyjen listaa ei löytynyt verkosta. Tässä ohessa Finna.fi -hakupalvelun tulos, kun haetaan Tangomarkkinat -alkuisia äänitteitä eri kirjastoista. Sama äänite tulee useampaan kertaan, mutta samalla selviää, mistä suomalaisista kirjastoista se löytyy. Listaus on vanhimmasta uusimpaan. Äänitteitä on äänikasettina, äänilevynä ja cd-levynä. Kansalliskirjastossa oleva musiikkitallenne (äänikela) vuodelta 1985 on myös mukana kuriositeettina.
https://finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc%2Cid+asc&filter%…
