Aihetta käsitteleviä julkaisuja ovat ainakin seuraavat:
Helenius, Koppermäki ja Virkkunen (toim.) 2017: Agroekologinen symbioosi ravinne- ja energiaomavaraisessa ruoantuotannossa. Ympäristöministeriön raportteja 18/2017.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80004
Virkkunen ym. 2016: Agroekologinen symbioosi tuottaa lähiluomua ja bioenergiaa ravinteita kierrättäen. Maataloustieteen päivät 2016.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/176051
Nieminen ym. 2008: Pellon käyttö, maaperän ominaisuudet ja lieroyhteisöjen maantieteellinen vaihtelu. Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote 2008: 23, s. 1–7.
https://journal.fi/smst/...
Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikokoelmasta löytyy samantapainen sanonta Loimaalta: "Kuru kuru kuppiin vaivasten vattiin, se, joka antaa, joutuu kultaportin päälle, se, joka ei anna, joutuu rautaportin päälle." Hämeen kansan vanhat loitsut -kirja tuntee monta eri variaatiota tästä sanonnasta. Esim. Lopella tunnettiin lasten loru "Kuru, kuru kuppia, vaivasen nuppia, joka minut pettää, kuolkoon mettään."Tästä voitaisiin päätellä, että sanonta on ollut käytössä laajemminkin vähän erilaisina versioina.
Hämeen kansan vanhat loitsut (Salakirjat, 2016)
https://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/loimaa/loimaa_rdf.xml
Tämä Singerin ompelukone on valmistettu kesäkuussa 1924. Tarkempaa paikkaa ei ole ilmoitettu.
Lähde Singerin sarjanumeroluettelo:
https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Tämäntyyppisiä lyhenteitä, tunnuksia ja koodeja voidaan taivuttaa käyttämällä kaksoispistettä. Voidaan siis taivuttaa “yritys X:n”, mikä on sujuvampaa kuin “yrityksen X”.
Alkukirjain valitaan sen mukaan, onko kyseessä erisnimi vai yleisnimi. Tässä tapauksessa sana “yritys” vaikuttaa olevan yleisnimi, joten se kirjoitetaan pienellä.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/139
https://www.kielikello.fi/-/miten-lyhennetta-taivutetaan-
Samantyyppinen olisi varmasti Simon Hugon kirja Etsi oma tiesi (Lego Star Wars). Tätä ei valitettavasti ole Seinäjoen kirjastoissa. Seutulainaksi sen voi kuitenkin tilata.
Samanlainen idea on myös Sylvie Misslinin kuvakirjoissa Viidakosta kuluu juhuu ja Missä olet, prinssi Hurmelo? Nämä eivät kuitenkaan ole niin jännittäviä.
Seuraavissa kirjoissa on erilaisia tehtäviä ja lukija pääsee mukaan vaikuttamaan juonen kulkuun. Nämä on kuitenkin suunnattu vähän isommille lapsille:
Myst, Magnus: Hirveä pieni kirja (Kirja tarjoaa jännitystä ja tehtäviä lukijalle. Kirjassa sanotaan suositusiäksi 7+)
Mäkipää, Jari: Etsiväkerho Hurrikaanin mysteerikirja (Tässä kirjassa ratkaistaan omien hoksottimien avulla arvoituksia ja lukija päättää, mihin...
Irene Wallerius Linton syntyi Göteborgissa vuonna 1905 ja on kuollut vuonna 1996.
Hän on kirjoittanut useita kirjoja ja toiminut myös kääntäjänä, mutta suomennettu on vain ”Salaseura : seikkailukertomus nuorisolle”. Eri tietokannoissa kirjailijan nimi on kirjoitettu eri tavoin. Kansalliskirjastossa nimi on kirjoitettu ”Wallerius Linton, Irene”, mutta Ruotsin kansalliskirjaston (Kungliga biblioteket) tietokannassa nimi on kirjoitettu muodossa ”Wallerius, Irene Linton”. Finna-hakupalvelusta löytyy teoksia kummallakin nimimuodolla ja lisäksi myös nimellä ”Linton, Irene”. Tässä linkki Finnan hakutuloksiin:
https://finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc%2Cid+asc&lookfor=linton+irene&type=AllFields
Lähteitä...
Kyllä on, esimerkiksi vuosittain järjestettävä Runo-Kaarina. Aiemmin julkaisemattomille runoilijoille suunnatun Runo-Kaarina-kilpailun järjestää Kaarinan kaupunki, joka julkaisee voittajateoksen omalla kustannuksellaan. Linkki Runo-Kaarinan sivuille.
J. H. Erkon kirjoituskilpailussa kilpaillaan vuorovuosin runoissa ja proosassa. Vuoden 2021 runokilpailu on jo päättynyt. Seuraavan kerran runous on siis vuorossa vuonna 2023. J. H. Erkon kilpailu on tarkoitettu alle 30-vuotiaille kirjoittajille, jotka eivät ole vielä julkaisseet esikoisteostaan. Linkki J. H. Erkon palkinnon sivuille.
Hyvä koonti käynnissä olevista ja tulevista kirjoituskilpailuista (kaikki tekstilajit) on Haastavaa kirjoittamista -sivustolla. Linkki sivustoon....
Käypien postimerkkien myynnistä ei suoriteta arvonlisäveroa. Postimerkistä maksettua maksua pidetään tavarakuljetuspalvelun ennakkomaksuna. Postimerkkiä voi yleensä käyttää ainoastaan yleispalveluun kuuluvissa postilähetyksissä, joten postimerkin hintaan ei sisälly arvonlisäveroa Tuberkuloosi.fi sivuston mukaan viimeinen joulumerkki julkaistiin vuonna 2001.
Lähde: Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti.
Tässäi vinkkejä:
Malin Persson Giolito: Suurin kaikista.
Linda Rantasen Musta raivo: neljä nuoren tekemää henkirikosta
Andreas Slätt: Kevinin kuolema : kuinka Ruotsin suurin rikosskandaali tuhosi yhden perheen elämän
Jodi Picoult: Yhdeksäntoista minuuttia
Ritva-tietokannasta ei löytynyt tietoa kuvauspaikoista, https://rtva.kavi.fi/program/details/program/7732300. Löysin televisiosarjan vanhat sivut, joista ei kylläkään löytynyt muuta tietoa kuin että koekuvaus oli Vantaalla, http://vintti.yle.fi/yle.fi/laura/tietopalsta_laura.htm. Ohjelman tekijöiden tietoja löytyy sivuilta, mutta asiasta voisi saada tietoa Yleltä. Kyselyt Ylelle lähetetään palautelomakkeen kautta, https://yle.fi/aihe/yleisradio/ylen-yhteystiedot
Vielä emme voi tietää, mitä suomalaiset firmat, suomen päättäjät tai suomalaiset urheilijat aikovat tehdä.
6.12.21 Yle uutisoi, että USA aikoo asettaa olympialaiset diplomaattiseen boikottiin. Diplomaattisesta boikotista huolimatta urheilijat voivat osallistua kisoihin. Naisten tennisliitto WTA on kuitenkin perunut kaikki turnauksensa Kiinassa tennispelaaja Peng Shuain katoamistapaukseen takia. Yle.fi
The New York Times kertoi 7.12.21 Australian ja Italian liittyvän boikottiin. Muut maat vielä harkitsevat suhtautumistaan. Nytimes.com
En löytänyt tietoa julkaistuna. Löysin valtuuston päätöksen luopua glyfosaatin käytöstä, https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2020-000554/ryja-2020-8/
Asiaa voi kysyä Kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta, https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kaupunkiympariston-…, ja ehkä myös yleisten töiden lautakunnasta, https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lauta…, joka on vuonna 2012 antanut lausunnon aiheesta, https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2012-013812/ytlk-2013-9/
Satu on Sakari Topeliuksen ”Uskollinen Musti”, joka löytyy useista vanhoista aapisista, esimerkiksi:
Aarni Penttilä: Aapiskukko ja
Kodin ja koulun ensimmäinen kirja : Herm. Niemen aapisen mukaan.
Vanhoja aapisia voi katsella kansalliskirjaston nettisivuilla:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Tässä tarinat Uskollisesta Mustista Kansalliskirjaston sivuilla:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=uskollinen%20musti&colle…
Useissa lukemissani lähteissä todetaan, että nukkumiseen ja nukahtamiseen vaikuttaa kahvin sisältämä kofeiini, joka on keskushermostoon vaikuttava piriste. Se vaikuttaa etenkin aivoissa muodostuvaan adenosiiniin. Adenosiini on kemiallinen yhdiste, joka säätelee ihmisen uni-valve-rytmiä. Valveillaolon aikana adenosiinin määrä aivoissa lisääntyy ja alkaa vähitellen vaimentaa aivojen aktiivisuutta vireyden kannalta keskeisillä aivoalueilla. Runsas kofeiinin käyttö salpaa adenosiinireseptoreita. Siksi aivot pysyvät tavallista aktiivisempina eikä normaalia uneliaisuuden tunnetta tule tai se viivästyy.
Kofeiinin määrä verenkierrossa on suurimmillaan noin 30-60 minuutin kuluttua sen nauttimisesta ja sen vaikutus voi kestää ihmisen...
En löytänyt tietoa Disaronnon sivulta, https://www.disaronno.com/en/heritage. Siellä kerrotaan, että likööri on peräisin 1600-luvulta ja että ohje on salainen. Disaronno on korkean luokan likööri ja resepti vanha, joten voisi olettaa, että siinä käytetään mantelia. Myös tällä tuotemerkillä on kuitenkin uusiakin muunnoksia, niitä voi tutkia heidän sivuiltaan. Alkon sivulla kerrottiin, että tarkat tuotetiedot ovat luettavissa pullon etiketistä.
Allergiaan liittyvistä asioista kannattaa kysyä terveydenhuollon ammattilaiselta, vaikkapa terveyskeskuksesta.
Lähes tähän tapaan alkaa Mikko Kilven kirjoittama runo, joka löytyy kokoelmasta "Hellyydestä" (WSOY, 1972).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1338891
Kalmistopiirin oheisessa artikkelissa https://kalmistopiiri.fi/2017/03/01/elavalta-hautaamisen-pelko-ja-vikto… todetaan, että turva-arkkujen pelastamista ihmisistä ei ole mitään dokumentteja. Turva-arkuissa haudatut ihmiset ovat olleet kuolleita tai turvamekanismi ei ole toiminut.
Suomessa toimii kaksi THL:n alaista oikeuspsykiatrista valtion mielisairaalaa, joiden potilaista suuri osa on tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa. Osastoista ja hoidoista lisätietoa:
Niuvanniemen sairaala - Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikka
Vanhan Vaasan Sairaala (vvs.fi)
Esimerkkejä ulkomaisista romaaneista, joissa kuuluu vahvasti kirjailijan omaäänisyys:
Berlin, Lucia: Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia
Burns, Anna: Maitomies
Cusk, Rachel: Ääriviivoja
Koch, Herman: Suomen päivät
Louis, Edouard: Ei enää Eddy
Offill, Jenny: Syvien pohdintojen jaosto
Pine, Emily: Tästä on vaikea puhua
Ullmann, Linn: Rauhattomat
ja suomalaisia:
Ahava, Selja: Ennen kuin mieheni katoaa
Brotherus, Hanna: Ainoa elämäni
Holma, Antti: Kaikki elämästä(ni)
Huttunen, Katriina: Surun istukka
Kankimäki, Mia: Naiset joita ajattelen öisin
Latvala, Taina: Torinon enkeli
Malmivaara, Laura: Vaiti
Pohjalainen, Soili: Käyttövehkeitä
Poutanen, Kira: Surun kartta
Pääskysaari, Jenni: Mielen maantiede...
