Kappale on Wolfgang Amadeus Mozartin vuonna 1786 säveltämä "Rondo", joka löytyy kirjastojen luetteloista yhtenäistetyllä nimekkeellä "Rondot, piano, KV494, F-duuri". Mozart yhdisti myöhemmin tämän "Rondon" teosluettelonumerolla KV533 oleviin "Allegro und Andante" -osiin. Näistä osista muodostui pianosonaatti nro 15 (Sonaatit, piano, KV533, F-duuri).
Lähteet:
Poroila, Heikki: Aarteista suurin : Wolfgang Amadeus Mozartin sävellykset (Honkakirja, 2020)
Poroila, Heikki: Yhtenäistetty Wolfgang Amadeus Mozart : teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo (Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2020):
https://www.musiikkikirjastot.fi/app/uploads/2020/10/Mozart.pdf
Bengt Pohjasen Rajan kolmas huone (2011) löytyy Päijät-Hämeen Lastu-kirjastosta https://lastu.finna.fi/Record/lastu.285294. Kirjakaupoista sitä tuskin enää löytyy, mutta antikvariaateista se on ostettavissa, ks. esim. https://www.antikvaari.fi/Suomen kansallisbibliografia Fennica https://kansalliskirjasto.finna.fi/ ei tunne kirjailijanimeä Bengt Pohjonen. Sen sijaan viitteitä Bengt Pohjasen kirjoittamista kirjoista Fennicaan on tallennettu kymmeniä. Kirjasammon mukaan hän on julkaissut 22 romaania sekä näytelmiä, artikkeleita ja valikoiman meänkielistä käännöskirjallisuutta. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175967061634Wikipedian artikkeli Bengt Pohjasesta https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Sissipataljoona 4:sta löytyy tietoa esimerkiksi WSOY:n 1970-luvun lopulla julkaisemasta Talvisodan historia 1-4 -sarjasta . Osan 4 lopussa on lista suomalaisista joukko-osastoissa ja merkintä, mistä kirjasarjan osasta ja miltä sivuilta löytyy tiedot kustakin osastosta. Sissipataljoona 4:sta tieto näyttää löytyvän kirjasarjan osasta 3 ja sieltä löytyy myös osaston komentaja-tiedot.
Tässä muutamia kirjavinkkejä:
Tuutikki Tolonen: Pensionaatti Onnela -sarja
Niina Hakalahti: Mitä kuuluu, Tuukka-Omar?
Veera Salmi: Mauri on nuubi gangsta
Miika Pörsti: Kaikkien juhla
Kari Levola: Leevi ja Leonora
Riina Katajavuori: Mennään jo naapuriin (kuvakirja)
Carlos da Cruz: Päivä maapallolla -sarja
Tittamari Marttinen: 12 päivää maailmalla
Toivo Honkosen säveltämä ja sanoittama "Seitsemänkymppisen humppa" sisältyy nuottiin Honkonen, Toivo: "Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä", osaan 15. Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Laulu alkaa: "Kun saavutin mä ikärajan seitsenkymppisen". Nuotti on Toivo Honkosen omakustanne noin vuodelta 1997 ja lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastosta.
Divetyoksidia eli vettä tuskin voi pitää maailman tappavimpana kemikaalina, sillä ilman sitä ei olisi elämää eli mitään tapettavaa. Samaan tapaan emme syytä happeakaan metsäpaloista.
Tupakan lukuisista ainesosista tappavin on se häkä.
Netistä löytyy myös monia keräilyrahojen osto ja myynti sivustoja sekä kauppoja. Kannattaa aina kysyä arvio ja tarjous useammasta paikasta.
4.1.2020 — Nämä eurosetelit ovat harvinaisia, myös kiertäneessä kunnossa! ... 50 €. D… R049.. 20 €. E… R032.. 50 €. E… R047.. 20 €. F… G007.. 50 €.
Numismaatikkoliiton sivuilta löytyy taulukko, jossa kerrotaan myös setelien kunnon vaikutus arvoon.
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/vaikeat-l-sarjan-eurosetelit
Iltalehti 5.7.2019 opastaa lukemaan seteleitä. https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015091220337548
Mielenkintoinen artikkeli keräilyrahojen arvosta löytyy myös Vantaan sanomien numerosta 30.01.2019 https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/740885-hilkan-87-...
Tähän kysymykseen on vastattu jo aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa.
Nämä lyhenteet liittyivät jäsenten lisämaksuvelvollisuudeksi kutsuttuun vastuuseen. Jos osuuskunnassa jäsenet eivät olleet henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan veloista, kyseessä oli osuuskunta ilman lisämaksuvelvollisuutta (i.l.). Jos jäsenen kuului vastata säännöissä määrätyn lisämaksuvelvollisuuden rajoissa henkilökohtaisesti osuuskunnan sitoumuksista, kyseessä oli rajoitettu lisämaksuvelvollisuus (r.l.). (Osuuskuntalaki 247/1954)
En onnistunut löytämään etsimäänne laulua. Lauluja on mahdollista etsiä laulun nimellä, mutta toisinaan myös alkusanoilla. Näillä sanoilla en kuitenkaan löytänyt mitään.
Musiikkiarkiston ja Suomen Äänitearkisto ry:n ylläpitämästä Fenno-levytietokannasta (https://fenno.musiikkiarkisto.fi/) on mahdollista etsiä suomalaisia äänitteitä vuosilta 1901-1999 myös äänitysvuoden mukaan (vuosihaku äänitysvuoden mukaan). Ehkä siitä voisi olla apua laulun nimen selvittämisessä.
Toivottavasti joku lukija tunnistaa laulun!
Disneyn Tuhkimo-elokuvat sijoittuvat niin kuin kaikki sadut aikaan "kauan, kauan sitten" ja "olipa kerran". Tapahtumapaikka on "seitsemän meren takana" ja "kaukana täältä, kaukaisessa maassa".
Olisikoha kyseessä tämä kirja :
TEKIJÄ Durrell, Gerald, kirjoittaja
TEOS Eläimet ja muu kotiväkeni / Gerald Durrell ; suom. Martta Eskelinen
Julkaisutiedot Helsingissä : Otava, 1988
ULKOASU 307 sivua ; 19 cm
Kannessa on kaksi kilpikonnaa.
Verbillä kiertää on vastineita itämerensuomalaisissa kielissä (esimerkiksi karjalan kierteä, viron keerata). Verbi on johdos samasta vartalosta kuin sana kierä, joka langasta puhuttaessa tarkoittaa hyvin kierteistä. Kierä-sanalle on vastaineita etäsukukielissä ugrilaiskieliä myöten. Näin esimerkiksi komin kielessä gar taikoittaa kierää, tiukkaan kierrettyä, mansin kielessä ker-verbi tarkoittaa 'palmikoida, kietoa yhteen'. Kielitieteilijöiden mukaan rinnastukset etäsukukieliin ova kuitenkin äännehistoriallisista syistä kiistanalaisia. On myös mahdollista, että sana kuuluu merkityksiltään samankaltaisen kerä-vartalon yhteyteen.
Kierto, kierrätys ja kiertue ovat johdannaisia verbistä kiertää.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen...
Naisten ja miesten alimmat avioliittoiät ovat perinteisesti poikenneet toisistaan. Suurimmillaan ero on ollut vuoden 1734 naimakaarilaissa. Mieheltä edellytettiin silloin 21 vuoden ikää, naiselta puolestaan vain 15 vuotta.
Vuoden 1930 alussa voimaan tulleessa avioliittolaissa puolestaan miehen avioliittoiäksi asetettiin 18 vuotta, naisen 17 vuotta. Avioliittoiästä saattoi kuitenkin saada erivapauden esimerkiksi raskauden tähden. Anomus tehtiin oikeusministeriölle, joka valmisteli päätöksen. Oikeusministeriön valmistelun jälkeen tasavallan presidentti teki lopullisen päätöksen erivapauden myöntämisestä. Vuonna 1988 lähtien luvan myöntäjäksi tuli oikeusministeriö tasavallan presidentin sijaan.
Enää mahdollisuutta erityisluvan saamiseen...
Enid Blytonin Seikkailujen saari ei ihan vastaa etsimääsi kirjaa, mutta siinä on kuitenkin joitakin yhteneväisyyksiä. Kirja on kirjoitettu jo vuonna 1944, ja suomennoksesta on useita eri painoksia. Yhden suomennoksen kansikuvassa kolme lasta on kaivoskuilun pohjalla ja he tutkivat löytämäänsä aarretta.
Lasten nimet ovat Jack, Filip, Dinah ja Anne sekä heidän ystävänsä Bill. Mukana seikkailuissa on lisäksi papukaija Kiki.
Seikkailujen Saaressa lapset löytävät luolan, joka vie heidät yksinäiselle kalliosaarelle. Maanalaisissa tunneleissa on mm hylätyn kuparikaivoksen kaivoskuilu, joka hiukan muistuttaa kaivoa. Kirjassa on jonkin verran mustavalkoisia piirroskuvia.
Sanalla mana on tarkoitettu kuolemaa. "Mennä manan maille" tarkoittaisi menemistä henkilöityneen kuoleman asuinpaikkaan. Joskus manaa onkin käytetty paikan nimenä, jolloin kuolleesta on voitu puhua "manalle menneenä". Toinen versio tästä paikannimestä on manala.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_3_L-N.pdf
https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&vks_id=VKS_cc693de51f7a1f27650e6c…
Tietoviikon vanhoja numeroita ei ole saatavissa Helmet-kirjastosta. Tietoviikon vanhat numerot vuoteen 2012 saakka löytyvät Kansalliskirjastosta, missä niitä voi lukea lukusalissa.
Tietoviikko ja Tietokone -lehdet yhdistyivät 2014. Uuden lehden nimi on Tivi ja sen numerot säilytetään pysyvästi Pasilan kirjastossa.
https://finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) sivuilla kerrotaan että orava-sana palautuu uralilaiseen kantakieleen ja on siis hyvin vanhaa perua. Sanalla on vastineita kaikissa lähisukukielissä (esim. viron orav), saamelaiskielissä, mordvassa, marissa ja komissa. Sana esiintyy jopa Uralin takaisessa etäsukukielessä matorissa, jossa orava on orop.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/o…
https://sanat.csc.fi/wiki/EVE:orava
Denise Rudbergin uutuusteos Elva änkors man ei ole vielä tullut kirjastoihin. Teoksen julkaisuajaksi on mainittu lokakuu, mutta jostain syystä teosta ei vielä ole saatu. Sitä on tilattu HelMet-kirjastojen kokoelmiin 13 nidettä, joten saatte teoksen heti ensimmäisten joukossa, kun se on luetteloitu ja valmisteltu lainauskuntoon.
Denise Rudbergin Elva änkors man HelMetissä
Kyseiset kohdat ovat Shakespearen näytelmän Rikhard III aivan alusta, Glosterin repliikistä.
Tässä koko repliikki:
GLOSTER.
Nyt nurpeuden talven meillä muutti
Aurinko Yorkin kesäks ihanaksi;
Ja pilvet, huonettamme uhkaavaiset,
Syvälle meren helmaan painui kaikki.
Nyt kiertää voiton seppel' otsaamme,
Aseiden pirstat voitoksina riippuu,
Kolea häikkä ilojuhliin vaihtuu
Ja jylhä marssi vienoon tanssisoittoon.
Vihainen vaino otsans' oikoo rypyt
Eik' enää, rautaratsun selkään nousten,
Pelota hengilt' ärjää vihamiestä,
Vaan luutun suloviettelystä noutain
Tepittää sieväst' impikammioon.
Mut minä, — jot' ei leikintekoon luotu
Eik' ilvehtimään mielaan peilin kanssa, —
Tekoa raakaa, vailla lemmen hurmaa,
Mill' irtaan immen eessä imarrella, —
Niin,...
Kyseinen repliikki William Shakepearen Hamletin kolmannen näytöksen toisesta kohtauksesta kuuluu Gertrudelle. Matti Rossi on suomentanut repliikin näin: "Kuningatar vannoo liikaa".
Shakespeare William: Hamlet (suom. Matti Rossi, WSOY, s.143)
